Vuoden viimeisen viikon kunniaksi julkaisemme lyhyesti vuoden 2020 tärkeimmät muotiuutiset. Toisessa osassa elämme huhtikuusta kesäkuuhun.
Lue juttusarjan ensimmäinen osa täältä.
HUHTIKUU
Koronapandemia kiihtyi ja sitä seurannut uutisointi jatkui kiivaana.
Verkkokaupassa alettiin takoa ennätyksiä, kun kodeissaan aikaa viettäneet kuluttajat alkoivat tilata oloasuja, kodintuotteita ja kosmetiikkaa. Kivijalkamyymälöissä myynti kuitenkin takkusi, ja esimerkiksi tavaratalo Stockmann hakeutui yrityssaneeraukseen.
Muotikaupan uutiset olivat murheellisia. Fashion Finland julkisti koronakyselynsä tulokset, joka paljasti muotikauppiaiden vaikeudet kriisissä. Kokosimme vinkkejä kaupan elvyttämiseen ja listasimme keinoja, joilla muotiala selviää koronasta.
Useat suomalaisbrändit alkoivat tehdä bisnestä kasvomaskeilla. Yrittäjille myönnettiin koronatukea ja alv-palautuksia.
Suomi ja suomalainen muoti saivat poikkeuksellisen hienoa näkyvyyttä, kun pääministeri Sanna Marin antoi haastattelun muotimedia Voguelle – ja esiintyi jutun kuvissa suomalaismerkkien vaatteissa.
Lemmikkivaatekaupalla meni hyvin, kun suomalaiset intoutuivat vaatettamaan koiriaan. Marimekko lanseerasi oman lehden, ja H&M alkoi valmistaa ekologisempia vaatteita rypäleistä ja kahvista. Maailmalla muotitalojen sisustusmallistot kasvattivat suosiotaan.
Arvostettu suomalainen kenkätehtailija Pertti Palmroth menehtyi.
Fashion Finland julkaisi uudistuneen printtilehtensä. Aira Samulin aloitti Fafin bloggaajana.
TOUKOKUU
Toukokuu toi toivoa.
Hallitus alkoi purkaa koronarajoituksia ja moni väliaikaisesti sulkeutunut muotikauppa avautui uudelleen. Apua ahdinkoon haettiin alennusmyynneistä, jotta varastot saatiin liikkumaan. Se puolestaan kirvoitti keskustelua muodin haitallisesta alennusmyyntikulttuurista ja mallistojen liikatuotannosta.
Vetosimme päättäjiin, jotta koulujen kevätjuhlat järjestettäisiin tulevan lukukauden alussa – näin muotikauppiaiden varastoja saataisiin liikkumaan huonoiten kaupaksi käyneiden juhlavaatteiden osalta.
Uutisoimme kotimaisesta vaatetuotannosta ja sen kannattavuudesta. Kerroimme myös, kuinka suhdetoimintaa ja brändiviestintää tehdään luovasti koronan keskellä.
Konkurssiuutisia alkoi tulla. Suomessa joukkorahoituskampanja ei pelastanut TRE -konseptikauppaa. Maailmalla muodin tavarataloketju Neiman Marcus teki konkurssin.
Muotiviikot loivat nahkojaan ja kertoivat digitalisoivansa muotinäytöksiään.
KESÄKUU
Kesän alussa saatiin kiinnostavia nimitysuutisia. Marimekko paljasti värvänneensä tanskalaisen muotialan monitaituri Rebekka Bayn luovaksi johtajakseen. Maailmalla katumuodin tekijänä tunnettu Matthew Williams pestattiin Givenchyn muotitalon taiteelliseen johtoon.
Alkukesästä muotikauppa osoitti piristymisen merkkejä – Helsingissä esimerkiksi luksusmuotimyymälöissä tehtiin hyvää tulosta.
Valtaosa muotikaupasta oli silti seisahduksissa. Fashion Finland vaati lisää tukea yrittäjille, sillä uusi kyselytutkimus paljasti valtion avun olleen riittämätöntä. Vuokrakeskustelu jatkui kiivaana – kyselystämme selvisi, että vain puolet muotikauppiaista oli saanut helpotusta vuokriinsa koronakriisissä.
Pandemian aikana vastuullinen muoti ja kierrätys kiinnostivat yhä suurempaa joukkoa. Second hand -kauppapaikka Emmylle myönnettiin miljoonarahoitus, ja verkkokauppajätti Zalandokin laittoi myymiensä tuotteiden vastuullisuuden syyniin.
Yksi koronan uhreista olivat vaikuttajat. Uutisoimme koronan vaikutuksista vaikuttajamarkkinointiin – kaupalliset yhteistyöt menivät hetkeksi jäihin ja bloggaajilta vaadittiin uudenlaista muuntautumiskykyä.
Kaikesta huolimatta rohkeimmat uskalsivat aloittaa uutta. Nuoret yrittäjät perustivat Helsinkiin muun muassa vaatevuokraamon ja vintage-muodin verkkokaupan.
Katsaus muotivuoden 2020 tapahtumiin ja sen luetuimpiin uutisartikkeleihin jatkuu huomenna keskiviikkona 30. joulukuuta.
Kuvat Anton Corbijn / Vogue, Palmroth, Neiman Marcus, Marimekko, Lovia
