Muotikauppiaat ovat kokeneet suuria myynnin menetyksiä koronakriisin aikana, eivätkä ne ole tyytyväisiä valtion koronatukiin.


Fashion Finland toteutti jäsenilleen koronakriisiin liittyvän kyselyn sähköpostitse 2.6.2020. Kysely oli jatkoa 3.4.2020 toteutetulle selvitykselle, ja sillä pyrittiin kartoittamaan uudelleen koronaviruksen vaikutuksia muotikauppaan, tarkastelemaan jäsenten tyytyväisyyttä Suomen valtion myöntämiin tukiin ja avustuksiin sekä selvittämään, kuinka moni muotikauppa on saanut taloudellista tukea koronakriisissä.

Enemmistö vastaajista ilmoitti yrityksensä myynnin kärsineen 66–85 prosenttia koko koronaviruspandemian aikana (15.3. – 2.6.2020) verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna. Aiemmassa kyselyssä enemmistö vastaajista ilmoitti myynnin pudonneen 86–100 prosenttia aikavälillä 15.3 – 3.4. Luvun muutos viitannee muotikaupan hitaaseen piristymiseen.

Suurin osa kyselyyn vastaajista kertoi hakeneensa tukea Business Finlandilta. Toiseksi eniten tukea on haettu Ely-keskukselta ja kolmanneksi eniten Kelalta. Myös näiltä kolmelta taholta Fashion Finlandin jäsenyritykset ovat saaneet eniten tukea. Vain muutama jäsenyritys ilmoitti, ettei ole hakenut tukea miltään taholta. Osa kertoo tukihakemusten olevan yhä käsittelyssä.

3.4.2020 tehdyssä kyselyssä useat kymmenet jäsenyritykset ilmaisivat huolensa merkittävistä taloudellisista vaikeuksista ja jopa konkurssista koronakriisissä. Selkeästi eniten kritiikkiä herättivät yrittäjille ja yrityksille suunnattujen suorien avustusten puuttuminen, tukien hakuprosessien monimutkaisuus sekä pitkät käsittelyajat. Uudessa selvityksessä merkittävä enemmistö vastaajista pitää valtion tukitoimia edelleen riittämättömänä ja nostaa edellä mainitut epäkohdat uudelleen esille. Merkittävimmäksi ongelmaksi koetaan se, että koronakriisissä myönnettävä tuki on kehityspainotteista – kriisissä olevilta yrityksiltä odotetaan uudistumista ja kehitystoimia tilanteessa, jossa ne pyrkivät ylipäätään selviämään kiinteistä ja juoksevista kuluista, kuten vuokra- ja palkkakustannuksista.

Fashion Finlandin jäsenet kommentoivat kyselyssä koronatukia seuraavasti:

”Kaipaan selkeää suoraa tukea kustannusten kattamiseen koronarajoitusten aiheuttaman täydellisen asiakaskadon selättämiseksi. Suora tuki vuokra- ja palkkakustannuksiin, ilman mitään kehittämis- tai selvitysvelvoitteita olisi paikallaan.”

”Suoraa tukea tuottojen menetyksistä. Nykyisessä tilanteessa uuden kehittäminen tuntuu raskaalta, koska aika menee täysin yrityksen rutiinien pyörittämiseen. ”

”Suoraa tukea, jonka haku olisi selvästi ohjeistettua! Aiemmat tukimuodot ovat aivan liian epäselviä ja vaikeasti haettavia.”

”Suora tuki ei saisi olla riippuvainen jo saadusta kehitystuesta. Yrityksemme on saanut tukea verkkokaupan perustamiseen. Jos tuo tuki vähentää muuta yleistä tukea, on se kovin väärin, koska kehittämisestä on oikeasti tullut lisäkuluja. Mielestäni yrityksiä, jotka ovat työllistäneet, eivätkä ole lomauttaneet tai irtisanoneet työntekijöitään, pitäisi hyvittää. Mielestäni valtion takaama lainaraha on myös hyvä idea, jos valtio maksaa 75 prosenttia velasta, kun yritys jatkaa työllistämistä.”


Muutama vastaaja kokee, että liiketoiminnan kehitystukea pitäisi myöntää myös yhden hengen yrityksille. Nyt yksinyrittäjä on saanut 2000 euron suuruisen tuen kunnalta. Se koettiin useassa vastauksessa tyhjää paremmaksi, mutta liian pieneksi avuksi juoksevien kustannusten maksuun.


”Mielestäni yksinyrittäjäkin olisi voinut saada yrityksen kehittämistukea. Mistä syystä yksinyrittäjä ei voisi kehittää omaa liiketoimintaansa tai yritystään? Vaikka ei ole työntekijöitä, niin moni yksinyrittäjä työllistää toisia yrittäjiä ja tietysti itsensä ja maksaa aika paljon veroja valtiolle. Jos nämä yksinyrittäjät häipyvät kartalta, on aika vähän veronmaksajia.”


Useita yrityksiä rasittavat myös kesän juhlakauden epävarmuus, sillä kevät ja kesä ovat tavanneet olla muodin vilkasta myyntikautta. Useita muotikauppiaita ja -yrityksiä huolestuttavat myös sisäänostovelka ja nykyinen varastotilanne. Kun varasto ei ole liikkunut koko keväänä, yrittäjät joutuvat myymään tuotteensa roimilla alennuksilla. Alennusmyyntikierre koetaan muotikaupalle haitallisena ja ongelmallisena, mutta myös pakollisena keinona saada varasto jälleen liikkeelle.

Useat jäsenyrittäjät ovat edelleen huolissaan velkaantumisesta, eikä monikaan vastanneista kokenut lainarahan tuovan tarvittavaa helpotusta koronatilanteessa. Kaiken kaikkiaan yrittäjät kokevat saavansa apua liian hitaasti.


Kursivoidut kohdat ovat lainauksia kyselyyn vastanneiden kommenteista.

Fashion Finlandin toteuttamaan koronakyselyyn antoi vastauksensa 45 jäsenyritystä tai niiden edustajaa.

Teksti Ida Rantala Kuva Leena Aro

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *