Fashion Finland toteutti jäsenilleen koronapandemiaan liittyvän kyselyn sähköpostitse 3.4.2020. Kyselyllä pyrittiin kartoittamaan koronaviruksen vaikutuksia muotikauppaan, mittaamaan suuntaa-antavasti muotialan yritysten myynnillisiä menetyksiä sekä tarkastelemaan jäsenten näkemyksiä Suomen valtion toistaiseksi myöntämiin tukiin ja avustuksiin. Kyselyn tulokset tukivat aiemmin jäsenten kanssa käytyjä puhelinkeskusteluja ja tehtyjä haastatteluja.

Huomattavan selkeä enemmistö vastaajista ilmoitti yrityksensä myynnin kärsineen 86–100 prosenttia koronaviruspandemian aikana (15.3.–3.4.2020) verrattuna samaan ajanjaksoon viime vuonna. Useat kymmenet jäsenet katsoivat yrityksensä olevan vaikeuksissa ja vaarassa joutua konkurssiin. Kutakuinkin yhtä moni vastanneista uskoi yrityksensä selviävän tilanteesta. Pieni osa vastanneista piti konkurssia todennäköisenä.

Suomen hallituksen yrityksille ja yrittäjille myöntämät tuet ja avustukset ovat herättäneet jäsenistössä eniten keskustelua. Koronakyselyn vastauksissa suurin osa jäsenistä kertoo hakeneensa tukia, mutta ilmoittaa, ettei ole saanut vielä päätöksiä. Kohtalaisen suuri osa kokee, että toistaiseksi tarjottu tuki on ollut riittämätöntä. Kenenkään mielestä tuki ei ole ollut riittävää. Valtaosa vastaajista kertoo hakeneensa tukea Business Finlandilta tai ELY-keskuksilta. Noin parikymmentä vastaajaa kertoo, ettei ole hakenut tukia. Aiemmin käydyissä keskusteluissa jäsenet nostivat syiksi tukien hakemattomuudelle aikataululliset haasteet, voimattomuuden ja tukien hakemisen sekavuuden. Useat jäsenet kokivat, etteivät tiedä tarkalleen millaista tukea he voisivat tilanteessa saada tai he eivät osaa etsiä tukihakemuksia varten tarvittavaa tietoa.

Jäsenillä oli mahdollisuus vastata vapaamuotoisesti kysymykseen, millaista tukea he muotikauppiaina kaipaavat koronatilanteessa valtiolta tai muilta viranomaistahoilta. Vastauksissa korostui suorien tukien merkitys yrittäjille. Muutamassa vastauksessa huomautettiin, että muotiyrittäjän on näin epävakaassa tilanteessa haastavaa tehdä tukia saadakseen syväluotaavaa toiminnan kehityssuunnitelmaa. Tukea toivottiin erityisesti yhden hengen yrityksille ja toiminimellä kauppaa käyville. Useat vastaajat kokivat, että 2000 euron suora tuki on aivan liian pieni apu juoksevien kustannusten maksuun.

Useille kauppiaille sisäänostovelka ja vuokra ovat suurimmat, selkeästi eniten huolta herättävät kustannukset. Verohelpotuksia ehdotettiin 1000 euroon asti, jos tuote tai palvelu on ostettu kivijalkakaupasta. Verohelpotuksia sekä YEL- ja Tyel-maksuhelpotuksia ehdotettiin seuraaville kuudelle kuukaudelle. Positiivisena malliesimerkkinä vastauksissa nousi esiin esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan palkkatukimalli. Useat jäsenyrittäjät ovat huolissaan velkaantumisesta, eikä monikaan vastanneista kokenut lainarahan tuovan tarvittavaa helpotusta koronatilanteessa. 

Kaiken kaikkiaan avun koetaan tulevan yrittäjille liian hitaasti. Useissa vastauksissa nähdään ongelmallisena se, ettei tuki ole suoraa, vaan se kierrätetään eri tahojen, kuten kuntien, Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta, jolloin myös hakemus- ja käsittelyprosessi vievät aikaa tilanteessa, jossa tuen tarve on akuutti. Kritiikkiä keräsi myös se, että pääosin rahaa voi hakea ja käyttää vain toiminnan jatkokehittämiseen, eikä käynnissä olevista pahimmista kuukausista selviämiseen.


Fashion Finlandin toteuttamaan koronakyselyyn antoi vastauksensa 104 jäsenyritystä.

Teksti Ida Rantala Kuva Leena Aro

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *