Muotiliikkeet pursuavat kevätuutuuksia ja tavaraa tulee koko ajan lisää, mutta muotikauppa on lähes pysähtynyt. Kauppiaiden ja tavarantoimittajien tulisi löytää koronakriisissä yhteinen sävel – ja saada suoraa tukea valtiolta.


Muotikauppiaat ovat pahassa pulassa, sillä kuluja on koronakriisin pysäyttämän kaupan aikana lähes mahdoton karsia. Esimerkiksi vuokrakuluihin on pyydetty armahdusta ja ymmärrystä aina pääministeriä myöten. Koska poliittista päätöstä ei ole tehty, avunannot ovat lähinnä vuokranantajien hyvän tahdon ja pitkänäköisyyden varassa. Sama näyttäisi pätevän myös muissa kuluissa, maksuissa ja menoissa.

Fashion Finland kysyi jäseniltään, mikä on muotikauppiaan isoin haaste koronakriisissä. Vuokranmaksun rinnalla ylivoimaisesti eniten päänvaivaa näyttää aiheuttavan tavaravarasto.

Siinä missä hallituksen päätöksellä ovensa sulkeneet ravintolat ja kahvilat säilyttävät tavallisesti muutamien päivien tuoreruokavarastoa, muotikauppiailla on käsissään nyt koko kevätsesonki. Uuttakin kuormaa tulee jatkuvasti lisää. Ja jos kevätsesonki menee koronakriisin takia ohi, vaatteita on myöhäistä myydä syksyllä.

– Tavarantoimittajien maksut ovat tässä kriisissä kaikista isoin ongelma. Kenellekään ei tule tuloa, mutta meille tulee myös uutta tavaraa koko ajan sisään, sanoo vaate- ja tekstiililiike Grönholmin kauppias Eveliina Rytkönen.

Muotikaupassa sisäänostot tehdään aikaisin – jopa vuotta etukäteen. Rytkösen mukaan monet kaupat ovat ennättäneet tehdä tilauksensa lähes jouluun saakka. Seuraavaksi pitäisi ostaa jo ensi vuoden kevättä.

Kemin Kenkä-Keskuksen yrittäjä Petri Kyllönen sanoo, että jos pandemia kurittaa muotikauppaa myös kesällä, sisäänostoja ei välttämättä ole mahdollista tehdä lainkaan ensi vuodelle – ja silloin kaikki ovat pulassa. Hän ei ole saanut jo tehtyihin tilauksiinsa joustoa, vaikka asiakkaita ei ole lainkaan.

– Kesäkenkiä tulee koko ajan lisää, eikä tammi-helmikuussa tehtyjä ensi syksyn tilauksia voi peruuttaa.

Kyllönen myöntää, että tilanne on ongelmallinen myös tavarantoimittajille: kaikilla ei ole omaa tuotantoa eli tavarantoimittajatkin ostavat tuotteensa jostain ja heidän on maksettava omat tilauksensa. Ansainta kulkee joka suuntaan. 

– Ihmisten pitäisi uskaltaa ostaa, jotta kaupan saisi taas rullaamaan, lisää Kyllönen.

Koronapandemian vaikutukset muotikauppaan ovat ennusteiden mukaan pitkäkestoisia. Esimerkiksi muotijulkaisu Business of Fashion on arvioinut, että kuluttajien varovaisuus rahojensa käytössä ja muotimerkkien elpyminen kestänee pitkälle ensi vuoteen. Tämä tarkoittaisi pahimmillaan sitä, että kauppojen vaaterekeissä pölyttyisi muotituotteita koko vuodelta, vaikka kauppa hitaasti kohenisikin.

Hämeenlinnassa miestenvaateliike Valiomiehen yrittäjä Katri Selin-Nurmi kertoo saaneensa eilen ”rekkalastillisen tavaraa kauppansa eteen”.

– Olin ilmoittanut tehtaalle jo aikoja sitten, etten ota tätä erää vastaan, sillä se oli jo valmiiksi myöhässä. Siellä ei joustettu ollenkaan, vaan vastassa oli kova puolustuspuhe. Yhdessä tässä pitäisi pystyä ratkomaan nämä tilanteet, mutta joustoa ei tullut yhtään.

Selin-Nurmi sanoo, että koronakriisi on näytönpaikka sille, kenen kanssa yhteistyötä kannattaa tehdä myös tulevaisuudessa. Valiomiehellä on lähes 50 tavarantoimittajakumppania. Jotkut ovat erottuneet edukseen viime viikkoina.

– Eräskin saksalainen miestenhousujen tekijä lähetti kauniin, suomeksi käännetyn kirjeen viikko sitten. He sanoivat, että yhdessä tästä selvitään ja tarjosivat kevään toimituksesta 20 prosentin alennusta ja syysmallistostakin vielä viiden prosentin alennusta.

Kauppias ei odota ilmaisia lähetyksiä, vaan sanoo, että ele voi olla pienikin – vaikka puhelinsoitto ja tilanteen pohtiminen yhdessä. Maksuaikakin on yksi ratkaisu.

– Maksuaika auttaa, jos sitä on vähintään 40 päivää. Mutta jos jousto on kymmenen päivää, siitä ei ole mitään apua. Meillä maaliskuun myynti on tippunut puolella, ja lasku tulee silloin aivan liian nopeasti.

Butik Moonin kauppias Pirjo Kurjenmäellä kävi onni onnettomuudessa: hän ei lähtenyt alkuvuodesta Düsseldorfin messuille tekemään syksyn ostoja. Kaikki tilatut tavarat ovat jo saapuneet liikkeeseen, eikä uutta ole tulossa. Mutta Kurjenmäkeäkin jännittää, miten maaliskuun alussa saapuneet iltapuvut ja rippimekot menevät kaupaksi, sillä monet juhlat on peruutettu.

Lahdessa Kenkientalo Monosen yrittäjä Tea Aaltonen kertoo saaneensa maksuaikaa joillekkin tavarantoimituksilleen. Se auttaa kuitenkin vain hetkeksi. Monosen myynnit ovat tippuneet 80 prosenttia.

– Monet tavarantoimittajat tuntuvat sopineen keskenään linjan, että ei jousteta. Ymmärrän toki, että kun tuotanto on lähtenyt liikkeelle, sitä on vaikea peruuttaa. Yhtä tilausta saimme onneksi lykättyä. Mutta sekin on katastrofi, jos kesän kengät voidaan maksaa ja ottaa sisään vasta syksyllä, sanoo Aaltonen. 

Positiivisiakin esimerkkejä löytyy. Kuopiolaisesta muotiliike Piattacosta kerrotaan, että jotkut tavarantoimittajat ovat olleet itse aktiivisesti yhteydessä ja oma-aloitteisesti tarjonneet myöhäisempiä toimituksia.

Äkäslompololaisen Alava Shopin kauppias Jenni Alava kertoo, että pari suomalaista tavarantoimittajaa ovat jopa ostaneet jäljelle jääneitä tuotteita takaisin myytäväksi omiin kauppakanaviinsa. Alavan mukaan pienten tavarantoimittajien kanssa jousto ja vuoropuhelu käy helpommin.

Monen tavarantoimittajan sympatiat ovatkin pienyrittäjien puolella. Muotikaupan toista puolta edustaa esimerkiksi jalkineiden ja nahkatuotteiden maahantuonti- ja tukkuliike Nahkakunta. He ovat puun ja kuoren välissä, sillä heidänkin on maksettava omille tavarantoimittajilleen ostolaskunsa, joista kustannetaan muun muassa tuotanto ja tekijöiden palkat. Nahkakunnan tuotteet tulevat esimerkiksi Pohjois-Italiasta ja Espanjasta – alueilta, joita korona on koetellut pahasti.

– Olen juuri kirjoittamassa viestiä meidän omille tavarantoimittajillemme ja neuvottelemassa maksuaikajoustoista. Omat asiakkaamme Suomessa eivät ole pystyneet tekemään enää tilauksia entiseen malliin. Minulla on kaikki sympatia pieniä kauppoja kohtaan. Jos heillä ei mene hyvin, ei meilläkään mene, sanoo Nahkakunnan toimitusjohtaja Taina Rautapuro.

Hänen mukaan paras ratkaisu ulos tilanteesta olisivat järeät valtiovallan toimenpiteet ja suorat tuet yrittäjille. Koska ansaintaketju on muotikaupassa pitkä, kärsijöitä on useita. Rantapuron mukaan maksuaika ei suoranaisesti ratkaise tilannetta, sillä maksut tulevat eteen joka tapauksessa.

Muun muassa farkkuja valmistava vaatetusalan yritys M.A.S.I toivoo sekin tukea valtiolta. Pieniä jälleenmyyjiä pyritään auttamaan mahdollisuuksien mukaan, mutta maksuvelvoitteita, kuten materiaalilaskuja, on M.A.S.I:llakin kontollaan.

– Valtion tulisi auttaa suoraan yrityksiä, sillä muuten ongelma siirtyy vain portaalta toiselle, sanoo yrityksen toimitusjohtaja Anu Koskimäki.

Valtion yrittäjille juuri myöntämää 2000 euron suoraa tukea voi pitää ensiapuna pienten kiinteiden kulujen maksamiseen. Sillä tuskin kuitenkaan kustannetaan monessakaan liikkeessä tavarantoimituskustannuksia.

Fashion Finlandin lakimiehen Anne Petäjäniemi-Björklundin mukaan toistaiseksi paras ratkaisu lieneekin jonkinlainen kompromissi kauppiaan ja tavarantoimittajan välillä. Koska kaupan kriisi on oletetusti väliaikainen, kummankaan osapuolen etuna ei ensisijaisesti ole sopimusten päättäminen.

Petäjäniemi-Björklundin mukaan kauppiaalla voi olla mahdollisuus myös vedota sopimuksissa tyypillisesti oleviin force majeure –ehtoihin. Koronapandemia on syy, joka on johtanut siihen, että kauppa ei käy, ja tästä syystä tavaraa ei tarvita entiseen malliin.

Teksti Ida Rantala Kuva Charles Deluvio

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *