Muotikauppa ja useat urheilukaupat ovat kärsineet kaupan aloista tiettävästi eniten pandemiaa seuranneesta kysynnän laskusta. Uusien sulkutoimien pelätään karkoittavan jo muutenkin vähät asiakkaat, ja lisäksi tässä katastrofaalisessa tilanteessa esimerkiksi vuokrakustannuksista on joustettu vähän, jos lainkaan.

Nyt alalla tarvitaan tulevilta kustannustuilta kiireellisesti apua, jotta myymälöiden sulkemiset ja työntekijöiden määrän lasku saadaan taittumaan, ja konkursseilta vältyttäisiin.

Fashion Finland ja Muoti- ja urheilukauppa ry ovat yhteistyössä laatineet tämän vetoomuksen elinkeinoministeri Mika Lintilälle.

Tähän mennessä muotikaupat ovat saaneet kustannustukea heikosti, vaikka vuoden 2020 aikana esimerkiksi kivijalkakaupasta katosi yli 700 miljoonaa euroa. Jos halutaan, että Suomessa on vielä pandemian jälkeenkin muotikauppoja työllistämässä ja maksamassa veroja, kustannustukea todella tarvitaan.


Muotikaupan kehitys koronavuonna 2020 oli seuraava:

·      vaatekauppa supistui -591 miljoonaa euroa (-18 %)

·      kenkäkauppa supistui -108 miljoonaa euroa (-16 %)

·      vaate ja jalkineostokset vähenivät yhteensä -699 miljoonaa euroa, eli miinusta tuli 122 euroa henkeä kohden (-17,6%)

·      laukkukauppa väheni -27,2 miljoonalla eurolla (-27,3 %)

·      vaatteiden ja kenkien verkkokauppa kasvoi +92,3 miljoonaa euroa (+19,2%)

·      tekstiilien, vaatteiden, laukkujen ja kenkien kivijalkakaupan myynti laski -727,4 miljoonaa euroa (-16,6 %)

·      vaate-, kenkä- ja tekstiilimyymälöiden määrä on keräämämme tilaston mukaan laskenut vuodessa noin 3320:sta myymäläpisteestä noin 3100 myymälään

·      ala työllisti vuoden 2020 alussa noin 26 000 työntekijää, ja vuoden 2020 lopussa enää alle 20 000 henkeä


Kysynnän ja markkinoiden romahtamisesta huolimatta vain hyvin harva yritys on saanut myönteisen päätöksen viimeisimmällä kustannustuen jakokierroksella. Vaatekaupan hakijoita oli 109 yritystä, joista myönteisen päätöksen on saanut 30 yritystä – alle prosentti myymälöiden kokonaismäärään suhteutettuna.

Kustannustuen tulisi tukea kauppojen selviämistä kriisin yli. Viimeisellä tukikierroksella eniten hätää kärsineen toimialan yrityksistä suurin osa ei kuitenkaan edes hakenut tukia, koska vaatimus 30 prosentin liikevaihdon pudotuksesta kriisin tässä vaiheessa on liian tiukka.


Kustannustuen ehdot ovat liian tiukat muotikaupan luonne huomioon ottaen:

·       Muoti- ja urheilukaupan luonteeseen kuuluu suuri vaihto-omaisuus eli myymälöissä olevat myymättömät tuotteet sekä suuret varastot, jotka hankitaan ja maksetaan kuukausia ennen sesongin alkua. Pandemia romahdutti kysynnän nopeasti, ja myymättömät varastot pyrittiin useissa kaupoissa myymään pois hyvin halvalla hinnalla kannattavuuden kustannuksella. Näin muotikaupan yritysten liikevaihto saattoi pudota vähemmän kuin tuen saamisen edellyttämät 30 prosenttia. Varastojen eli vaihto-omaisuuden purkamisen vuoksi monen yrityksen liikevaihto ei 1.6.2020 – 31.10.2020 välisenä aikana heijasta lainkaan yrityksen todellista tuen tarvetta.

·       Muotikaupan osalta kustannustuen tulisi joko kokonaan tai osittain olla sidottu kannattavuuden pudotukseen liikevaihdon laskun sijaan. Yritysten tulevan toiminnan kannalta liiketoiminnan tulos kuvaa yrityksen selviytymis- ja työllistämismahdollisuuksia liikevaihtoa paremmin.  

·       Tilanteen vääristymisestä kertoo sekin, että toimintansa koronatilanteeseen sopeuttanut, työntekijöitä työllistänyt yritys on voinut jäädä vaille tukia samalla kun toinen, lomautuksiin ja koko liiketoiminnan sulkemiseen päätynyt yritys on täyttänyt kriteerit ja päässyt tuen piiriin. Liikevaihdon pudotukseen perustuvat tuet eivät ole näin välttämättä osuneet oikeaan osoitteeseen.

·       Liikevaihdon laskun tulisi pandemian tässä vaiheessa olla 15 prosenttia, jotta edes jotkut muotikaupat pääsisivät tuen piiriin. Myynnit ovat jo aiemmin romahtaneet niin, ettei sellaisia pudotuksia enää ole. Esimerkiksi muotikaupan myynti Suomessa laski vertailukaudella marraskuussa 2020 -13,7 prosenttia, joulukuussa 2020 -13,5 prosenttia ja tammikuussa 2021 -9,4 prosenttia. Helmikuun myynnin lasku selviää 10. maaliskuuta mennessä.

·       Tulevilla kustannustuen hakukierroksilla ei vertailuajankohtana enää voi olla vuosi 2020, sillä muoti- ja urheilukaupan myynnin romahdus alkoi maaliskuun puolivälissä 2020 ja varsinkin muotikaupassa se jatkuu edelleen.

·       Toisin kuin moni muu kaupan ala, varsinkin vaate- ja kenkäkaupat kilpailevat suoraan ulkomaisten verkkokauppojen kanssa.


Vetoomuksen ovat laatineet yhteistyössä Fashion Finland sekä Muoti- ja urheilukauppa ry.




Helsingissä 9.3.2021

Sami Sykkö
Liiketoimintajohtaja
Fashion Finland ry
sami.sykko@fafi.fi | 040 518 7333

Velimatti Kankaanpää
Toimitusjohtaja
Muoti- ja urheilukauppa ry
velimatti.kankaanpaa@muotijaurheilukauppa.fi | 0400 600 037


Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *