Seitsemässä vuodessa Myssyfarmi singahti pöytyäläiseltä maatilalta kansainvälisen muotibisneksen uniikiksi tähdeksi. Mutta sitten loppuivat rahat.

Lukuisia mediaosumia ja kansainvälisiä avauksia. Vuodessa miljoonalla eurolla myytyjä myssyjä ympäri maailmaa. Alati kasvava liikevaihto. Ja sitten pandemia, sota ja kotimaassa hyytynyt kuluttajakauppa.

Kaksi viikkoa sitten pöytyäläinen Myssyfarmi kertoi talousvaikeuksistaan julkisesti ja lanseerasi samalla Pelastetaan Myssy -kampanjan.  

Mistä kampanjassa on kyse, Myssyfarmin toimitusjohtaja Anna Rauhansuu?

”Kampanja sai alkunsa aidosta hädästä. Akuutti kassakriisi pakotti meidät kertomaan taloudellisesta tilanteestamme avoimesti ja myymään varastoamme alehintaan.”

Kampanja on jo toiminut toivotulla tavalla.

”Nyt näyttää siltä, että tulemme pääsemään tämän kuilun yli ja voimme jatkaa liiketoimintaamme”, Rauhansuu kertoo.

Myssyfarmin ahdingon takaa löytyy useita syitä. Korona, energiakriisi, korkojen nousu ja inflaatio ovat pitäneet suomalaisten lompakot taskussa ja pankkikortit piilossa jo neljättä vuotta. Poliitikkojen ja median viesti ei ole kannustanut kuluttamaan, vaan varautumaan. Ja kansalaiset ovat neuvoa noudattaneet. Kuluttajamarkkinaa myllertäneiden globaalien kriisien lisäksi Myssyfarmin kehityksen kannalta tärkeät rahoitushankkeet kaatuivat yksi toisensa jälkeen.

”Viime metreillä saimme yllättäen hylkäävän päätöksen Business Finland -rahoitteisesta projektista. Liiketoiminnalliset kriteerit täyttyivät, mutta hylkäämisen syy oli, ettei rahoituskierroksemme ollut aikataulussa. Valitsimme väärän kumppanin toteuttamaan rahoituskierrosta puolestamme – se oli iso virhe, josta kannan vastuun”, Rauhansuu harmittelee.

Ikävät sattumat käynnistivät vastoinkäymisten sarjan. 

”Tilanne ei ole seurausta mistään yksittäisestä muuttujasta. Julkisen rahoituksen tehtävä on vivuttaa yrityksen kasvua ja joskus muutakin rahoitusta”, Rauhansuu toteaa.

Anna Rauhansuu johtaa Myssyfarmia Pöytyältä käsin yhdessä miehensä Janne Rauhansuun kanssa.

Myssyfarmin liikevaihto on kasvanut joka vuosi, mutta tulos on silti pysynyt pakkasella. Sen ovat aiheuttaneet investoinnit.

”Kuluttajabrändille etupainotteinen investointi on tie kasvuun. Olemme kasvattaneet tiimiä, minkä lisäksi rahaa on kulunut markkinointiin ja brändin kehitykseen.”

Vaikka kauppa on sakannut kotimaassa, muualla kehitys on ollut positiivisempaa. Myssyfarmin liikevaihdosta yli kolmannes tulee viennistä. Tällä hetkellä Pöytyällä neulottuja myssyjä myydään Suomen lisäksi 16 maassa. Isoimmat ulkomaiset jälleenmyyjät löytyvät Japanista, Saksasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista.

”Olemme olleet viennissä aina vahvoilla. Jälleenmyyjissämme on globaalisti tunnettuja nimiä. Tänäkin vuonna olimme Pariisin muotiviikoilla tammikuussa ja maaliskuussa. Tuloksena kaksikymmentä uutta kansainvälistä jälleenmyyjää ensi syksyksi.”

Maailmalla suomalaisuus kiinnostaa.

”Meillä on koko ketju Suomessa omissa käsissä, ja se on ollut meidät muista erottava tekijä. Ostajat ovat nähneet tuhansia brändejä, joissa lukee Made in China.”

Myssyt työllistävät 95 eläkeläisrouvaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella.

Myssyfarmin toiminnan jatkumista toivoo moni muukin kuin toimitusjohtaja itse. Myssyfarmi on yksi suurimmista toimijoista suomalaisessa villataloudessa. Se tekee yhteistyötä yli 20 suomenlampaanvillaa myyvän sopimustuottajatilan ja kahden kehräämön kanssa. Lisäksi myssyt työllistävät 95 eläkeläisrouvaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. 

”Suurin onnistuminen itselleni on yhteisö, jonka olemme rakentaneet brändin ympärille. Mummoille myssyjen neulominen tarkoittaa eläkkeen päälle tulevaa lisäansiota, mutta työssä on myös sosiaalinen ulottuvuus: ystävät ja mielekäs tekeminen.”

Vuodet ovat opettaneet Rauhansuulle, ettei muotialalla voi saavuttaa pysyvää asemaa. Oma paikka pitää lunastaa joka vuosi uudestaan.

”Rahoituksen löytäminen muotialalla on todella vaikeaa. Kuluttajabrändien sijaan Suomessa rahoitetaan mieluummin teknologia- ja ohjelmistoyrityksiä.”

Rauhansuu toivoisi alalle brändiliiketoimintaa rahoittavaa kasvurahastoa.

”Tarvitsemme enemmän muotialan kaupallisia menestystarinoita, jotka saisivat rahoittajat uskomaan, että alalta löytyy kannattavia sijoituskohteita. Suomessa on todella korkeatasoista suunnitteluosaamista, mutta siihen nähden vielä aika vähän menestyjiä. Uskon, että meillä on kirkas tulevaisuus, kunhan löydämme oikeat rahoittajat kasvulle.”

Myssyfarmi tekee yhteistyötä 20 kotimaisen suomenlammastilan ja kahden kehräämön kanssa.

Entä tästä eteenpäin – mikä muuttuu Myssyfarmilla?

”Meidän on pakko katsoa omaa liiketoimintaamme kriittisesti ja pohtia, missä parantaa. Itse en usko, että kasvua tehdään säästämällä. Mutta koska tällaiseen tilanteeseen on ajauduttu, muutoksia on tehtävä. Jokainen tuotantoketjussa tarvitsee omansa, niin tuottaja, tekijä kuin jälleenmyyjä. Tietty volyymitaso pitää saavuttaa, jotta bisnes on kannattavaa.”

Pelastetaan Myssy -kampanja on poikinut runsaasti yhteydenottoja. Iso osa niistä on tullut muilta muotialan yrittäjiltä, jotka kamppailevat samojen ongelmien kanssa.

Kampanjan ensimmäisinä päivinä Rauhansuu sai puhelun alan vanhalta toimijalta, jonka työ suomenlampaanvillan parissa kaatui aikanaan lamaan ja omaan jaksamiseen. Olette päässeet niin pitkälle jo, että ette saa nyt luovuttaa, kuului langan toisesta päästä.

”Tuli tunne, että jos me emme pysty tähän, ei kyllä pysty kukaan muukaan.”

Kuvat Albert Romppainen

Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.