Ilmiöksi noussut villamyssy-yritys Myssyfarmi toimii Pöytyän Vistolan kylässä. Myssyjä neulovat paikalliset mummot paikallisten luomulampaiden villasta. Nyt Myssyfarmi haluaa laajentua ja tämä tapahtuu onnistuneen joukkorahoituksen ansiosta.


Luku on hurja.

– Verkkokauppa on kasvanut kaksi viimeistä tilikautta 200 prosentin vuosivauhtia. Viiden vuoden aikajänteellä odotamme verkkokaupan muodostavan 90 prosenttia myynnistämme, Anna Rauhansuu kertoo. Hän on Myssyfarmin toimitusjohtaja ja emäntä.

Myssyfarmi on saanut runsaasti huomiota mediassa. Se on se Pöytyän Vistolan kylässä toimiva myssy-yritys, jonka tuotteita kutovat paikalliset mummot. Konsepti on sulattanut median lisäksi myös kuluttajien sydämet – Suomen ulkopuolellakin.

Myssyfarmin tuotteita myydään 16 eri maassa 90 liikkeessä. Sen päämarkkinoita ovat Japani, Korea, Suomi ja Sveitsi. Viimeiset kolme tilikautta Myssyfarmin liikevaihto on kasvanut 60–70 prosenttia vuosittain.

Ja nyt Myssyfarmilla on potentiaalia laajentua enemmänkin. Yrityksen historian ensimmäinen osakeanti toteutettiin äskettäin joukkorahoituksena Invesdorin kautta. Osakeanti merkittiin täyteen viime lauantaina eli se saavutti maksimitavoitteensa jo ennen kampanjan päättymistä.

– Nyt meillä on pääomaa kasvuun. Konseptimme on testattu toimivaksi, ja olemme nyt valmiita viemään liiketoiminnan seuraavalle tasolle, muuttamaan koko suomalaisen villakentän ja skaalaamaan mummot, Rauhansuu kertoo.

Myssyfarmin laskelmien mukaan yritys voi Suomessa kasvaa nykyisellä konseptillaan noin 40 miljoonan euron liikevaihtoon asti.

– Konseptimme vieminen franchising-periaatteella Yhdysvaltoihin tai vaikka Ruotsiin on mahdollisuus laajentaa liiketoimintaa, sillä ongelmat kotimaisen villan suhteen ovat samankaltaiset liki kaikissa länsimaissa.

Ruotsissa suurin osa kotimaisesta villasta poltetaan tai heitetään pois. Tarkan lukeman on arveltu olevan jopa 75 prosenttia. Villa poltetaan, koska sen työstäminen vaatisi resursseja, joita ei ole. Villalle ei myöskään ole ollut tarpeeksi kysyntää.

Mutta palataan Myssyfarmin tarinaan ja siihen, kuinka kaikki sai alkunsa.

Myssyfarmin perustajat Anna ja Janne Rauhansuu lähtivät kehittämään villamyssybrändiä ammattimaisesti vuonna 2015.


Vielä 2000-luvun alussa Myssyfarmin isäntä Janne Rauhansuu loi uraansa ammattipurjelautailijana. Vuonna 2003 ura päättyi loukkaantumiseen, ja Janne päätti ostaa sukutilan vanhemmiltaan. Asuinpaikka pysyi kuitenkin Sveitsissä, missä hänen kotinsa oli ollut jo pidempään. Hän lensi Suomeen vain kylvö- ja puintikaudella.

Sveitsissä asuessaan Rauhansuu näki ystävällään hienon myssyn, jonka ystävän mummo oli kutonut. Rauhansuu halusi itselleen samanlaisen, mutta kyseinen myssy ei ollut myytävänä. Tästä käynnistyi prosessi, josta kehittyi uusi yritysidea. Myssyfarmi-brändi syntyi vuonna 2009.

Sitä ennen Janne oli muuttanut takaisin Suomeen. Hän oli tavannut vaimonsa, Myssyfarmin nykyisen emännän Anna Rauhansuun, joka työskenteli tuolloin markkinointialalla ja näki Jannen konseptissa potentiaalia. Aluksi kyse oli harrastuksesta, mutta vähitellen Rauhansuut ryhtyivät tosissaan kutomaan kansainvälistä brändiä. Myssyfarmin tuotteiden kutojiksi he keksivät kysyä lähialueella asuvia eläkeläisiä. Ja halukkaita löytyi.

– Työllistämme osa-aikaisesti 40 eläkeläisrouvaa ja ostamme luomuvillaa 17 luonnonmukaiselta lammastilalta, Anna Rauhansuu sanoo.

Näille paikallisille eläkeläisrouville kutominen on intohimo. Kaikissa tuotteissa on myös mukana tuotteen kutoneen mummon nimi. Näin yritys pystyy yksilöimään tarkasti, mistä tuote on tullut ja miten se on tehty.

Vuonna 2015 Rauhansuut päättivät lähteä kehittämään Myssyfarmia ammattimaisesti. Kolmen äitiysloman ja hoitovapaan jälkeen Anna päätti olla palaamatta aiempaan työhönsä ja ryhtyä päätoimiseksi emännäksi. Työn tulokset näkyivät nopeasti, kun joulukuussa 2015 farmi sai ELY-keskuksen avustuksen Myssyfarmin kansainvälistymiselle tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena maatilana.

– Kun päätös liiketoiminnan ammattimaisesta kehittämisestä oli tehty, meille oli itsestäänselvää, että kannukset olisi haettava muualta, jos halusimme osaksi suomalaista muotiyhteisöä. 

Vienti avattiin Berliinin muotiviikoilla vuonna 2016, ja se lähti käyntiin saman tien. Jo seuraavana vuonna 90 prosenttia jälleenmyyjistä oli ulkomailla 12 eri maassa.

Myssyfarmin tärkein yksittäinen myyntikanava on verkkokauppa. Edellisellä tilikaudella puolet Myssytuotteiden liikevaihdosta tuli verkkokaupasta ja puolet jälleenmyynnistä sekä yritysasiakkailta. Vaikka suurinta kasvua haetaan verkkokaupasta, myös jälleenmyyjillä on tärkeä rooli tuotteiden jakelussa ja brändin tunnettuuden rakentamisessa. 

– Uskomme, että onnistunut markkinaläsnäolo vaatii sekä verkkokauppaa että jälleenmyyntiä. Muotialalla kivijalkakauppa tukee brändiä, ja tuo siihen uuden, kokemuksellisen ulottuvuuden.

Verkkokauppa-asiakkaita hankitaan maailmanlaajuisesti vaikuttajien ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan mainonnan avulla. Rauhansuun mukaan yhteistyön tekeminen vaikuttajien kanssa on kustannustehokas tapa markkinoida, löytää oikea yleisö ja saada palautetta kuluttajilta. Yhteistyö muiden muassa maajoukkuehiihtäjä Johanna Matintalon ja näyttelijä Lauri Tilkasen kanssa noteerattiin laajasti.

– Markkinointimme menestyksen avain on ollut näkyvyys sosiaalisissa medioissa sekä erinomainen viestintä. Hyvä näkyvyys lehdissä tuo verkkosivuille runsaasti liikennettä.

Myssyfarmin kampanjakuvia kuluvalta vuodelta.


Myssyfarmi on saanut myös monia palkintoja. Vuonna 2018 yritys voitti kansainvälisen Creative Business Cup -kilpailun, jossa haetaan huipulle tähtääviä innovatiivisia bisnesideoita, tuotteita tai palveluita. Myssyfarmi nousi voittajaksi 64 eri maata edustavien start up -yritysten joukosta.

Myssyfarmi tunnetaan sloganeistaan ja yrityksen bränditeksti – ”It’s not cool. It’s warm.” – voitti sekin hopeaa teksti-kategoriassa viime huhtikuussa järjestetyssä Vuoden Huiput –gaalassa.

85 prosenttia myytävistä tuotteista on myssyjä, mutta Myssyfarmin mallistoon kuuluu myös kaulureita, tuubeja, kietaisuhuiveja, kaulahuiveja, lapasia ja kravatteja. Farmilla käytetään suomenlampaan luomuvillaa, joka on Anna Rauhansuun mukaan kiillossaan ja pehmeydessään liki merinovillan veroista, ja sen luontainen värispektri on upea.

Suomalaisten luomulammastilojen tuottaman myssylangan kehrää Pirtin Kehräämö, joka myös pesee villan. Syyskuusta 2019 alkaen Myssyfarmin omat työntekijät ovat värjänneet langat käsin.

– Langat värjätään matalahappoväreillä ja värjäyksessä käytetään sitruunahappoa. Prosessi on myrkytön, ja kaikki väri kiinnittyy lankaan.

Rauhansuun mukaan langan värjääminen on myös pakon sanelemaa. Yritys ei ole löytänyt yhtäkään teollista värjäysprosessia, jonka hahtuvalangat kestäisivät. Tekeminen on nopeampaa ja joustavampaa, kun langat voi värjätä itse – ja paikallinen tekeminen tukee osaltaan myös yrityksen brändimielikuvaa.

Teksti Petra Eskola Kuvat Myssyfarmi


Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *