Korubrändi Viaminnet työllistää ihmisiä, joiden on vaikea löytää työtä muualta. Perustaja on kolmen tyttären äiti, joka haluaa pitää maahanmuuttajatyttöjen ja -naisten puolia.


Yksi vie kaavan leikkuulaudalle, toinen paloittelee nahan osiin. Seuraava kokoaa osista näyttävää korvakorua. Välillä työnjohtaja tulee tarkistamaan työn laadun. Ohjeita seurataan kuvallisesta kirjasta, koska yhteistä kieltä ei ole. Ohjaajaa voi tarvittaessa pyytää näyttämään, miten kiinnitysvaihe oikein menikään.

Nyt ei olla perinteisessä tuotantotehtaassa, vaan Helsingin Itäkeskuksessa Marjaniementiellä, missä tehdään koruja. Suuren rakennuksen seinässä lukee isolla IIRIS. Paikka on Iiris Pro -keskus – maahanmuuttajien, osatyökykyisten ja muiden vaikeasti työllistyvien työkeskus. Siellä tehdään kokoamis-, pakkaus-, ja postitustöitä alihankintana eri yrityksille. Yksi näistä yrityksistä on korubrändi Viaminnet.

– Minulla on kolme tytärtä, ja sydämeni sykkii maahanmuuttajatytöille- ja naisille. Monet heistä tulevat Baltiasta, Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta, ja heidän on hyvin vaikea löytää työtä Suomesta, sanoo Viaminnetin perustaja Minna Muhonen.

Viaminnet syntyi alkuvuodesta 2014 Muhosen autotallissa. Tuolloin hän toimi taloushallinnon yrittäjänä, mutta käytti kaiken liikenevän aikansa Viaminnetin kehittämiseen. Ja vauhti oli ripeä: jo samana vuonna Muhonen avasi ensimmäisen pikkuruisen koruliikkeensä Helsingin Uudenmaankadulle – ja jätti toisen työnsä.

– Tein ensimmäisenä suurikokoiset Grande Feathers –korvakorut rehellisesti sanottuna itselleni. Rakastan kookkaita koruja, mutta usein ne painavat niin paljon, että ne joutuu ottamaan illan mittaan pois korvista.

Ongelman ratkaisi Muhosen käyttämä materiaali: ohut nahka. Siksi isot höyhenkorvakorut painavat vain seitsemän grammaa. Niistä on tullut yksi Viaminnetin tunnetuimmista tuotteista. Nahkan keveyden ja sen mukanaan tuoman hyödyn Muhonen oli huomannut reissatessaan Aasiassa ja nähdessään nahasta valmistettuja kevyitä rintakoruja.

Kun oma koruvarasto alkoi kasvaa, Muhonen varasi myyntipaikan I love me-messuilta. Siellä hän on käynyt yrityksen perustamisvuodesta asti.

– Minulla meni heti ensimmäisellä messukerralla niin hyvin, että pystyin myyntivoitollani satsaamaan taas uusiin myyntipaikkoihin, kuten avaamaan pop upin lentokentälle. Huomasin, että alusta lähtien on mentävä rapsakkaa vauhtia eteenpäin, eikä voi jäädä himmailemaan. Ja kansainvälisille markkinoillekin täytyy lähteä heti, koska korumarkkina Suomessa on niin pieni.

Maailmanvalloitus on saanut hiljalleen tuulta siipiensä alle – missä muuallakaan – kuin lentokentällä.

Muhonen on pitänyt Helsinki-Vantaan lentoasemalla pop up -myymälää yhdestä kolmeen kuukauteen joka vuosi. Siellä hän näkee, minkämaalaiset matkailijat ovat kiinnostuneita Viaminnetin koruista. Näin Muhonen voi kartoittaa lupaavia markkina-alueita, joille kannattaa suunnata. Ensimmäinen kansainvälinen jälleenmyyjä löytyi Islannista, ja nyt myyntiä on myös Tokiossa ja Pietarissa. Brändin omasta verkkokaupasta tilauksia lähtee Yhdysvaltoihin ja Australiaan asti.


Mutta paljon on ollut tekemistä Suomessakin.

Korujen kysyntä on kasvanut, kun Muhonen on kiertänyt sinnikkäästi messuilla, myynyt lentokentällä ja pyörittänyt kivijalkakauppaa Helsingin ydinkeskustassa. Jo alkuvaiheessa Muhonen sai huomata, etteivät yhden ihmisen resurssit kuitenkaan riitä kovin pitkälle – varsinkaan, jos haluaa kehittää brändiä ja kasvaa myös kansainvälisesti.

– Rahkeet eivät kauaa riittäneet siihen, että toimin työnjohtajana korujen valmistuksessa ja vein samalla bisnestä eteenpäin. Halusin myös toimia yhteiskunnallisesti vastuullisesti ja tehdä hyvää, enkä valmistaa tuotteitani perinteisissä tuotantotehtaissa.

Hän alkoi etsiä sopivaa tuotantokumppania. Vuonna 2017 Iiris Pro -keskus otti yhteyttä Muhoseen, ja ehdotti itseään alihankkijaksi. Sitä ennen kumppanina oli ollut monikulttuuriseen naistoimintaan erikoistunut Monika-yhdistys.

– Olin hieman skeptinen, kuinka korujen valmistus tulee sujumaan. Meillä oli aluksi Iiris Pron kanssa sopimus ainoastaan tuotteiden pakkaamisesta. Sen jälkeen korujen koontisopimus, ja nyt siellä hoidetaan koko tuotanto.

– Parasta on, että työtä tarjoamalla maahanmuuttajanaisia voi auttaa integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja perehdyttää heitä myös suomen kieleen ja kulttuuriin.

Muhonen käy itse opettamassa Iiris Pron työntekijöille uudet työvaiheet ja valvomassa työn laatua. Myös keskuksen työnohjaajat ovat opastuksessa mukana ja tietävät, kuinka korut valmistetaan. Materiaaleina käytetään terästä sekä suomalaista ja italialaista nahkaa.

– Aluksi ostimme kaiken nahan Suomesta, mutta varsinkin poronnahan saanti on ollut yrityksen kasvettua epävarmaa. Tuotantoa ei voinut jättää nahan saatavuuden varaan, joten nyt osa siitä tulee Italiasta, ja se on kenkä- ja elintarviketeollisuuden ylijäämää.

Maahanmuuttajanaisten lisäksi Viaminnet työllistää neljä ihmistä. Tiimi työskentelee nykyisin Mariankadulla Kruununhaassa, joka toimii myös myymälänä, showroomina ja varastona.

– Minusta on tärkeää, että brändillä on kivijalka, sanoo Muhonen.

Koronaepidemia sulki myymälän ovet yhdeksäksi viikoksi. Sen ajan tiimi oli etätöissä, ja Muhonenkin kävi kaupassa vain silloin, kun yksittäiset asiakkaat kaipasivat koruostoksille. 

– Ehkä olemme yksi koronasta selviävistä. Saimme Business Finlandilta kehitysrahaa, ja vaikka liike oli kiinni, verkkokaupassamme myynti kasvoi parhaimmillaan nelinkertaiseksi verrattuna viime vuoteen. Toimme kaikki uudet tuotteet myyntiin suunnitellusti, ja saimme kuvattua ne verkkoon pienellä tiimillä.

Epävarma kevät lamaannutti monet yrittäjät. Mutta Muhosen mielestä silloinkin tulisi pystyä toimimaan tai ainakin ideoimaan uutta. Hän puhuu synergiasta ja tiimityöstä kannustavaan sävyyn.

– Pienten designbrändien on hyvin vaikea toteuttaa itseään yksin.

Seuraava askel on jo otettu: Viaminnetin liiketilan yhteyteen avautuu ensi viikolla kauneushoitola. Mietinnässä on myös take away -kahvilakulmaus sekä vierailevien taiteilijoiden pop up -näyttelyt.

– Ja meillä on nykyisin myös oma agentti Italian markkinoita varten. Helmikuussa menemme Milanon muotiviikolle. Sinne oli tarkoitus lähteä jo tänä syksynä, mutta sen suunnitelman korona esti.


Teksti Ida Rantala Kuvat Viaminnet

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.