Kenkäsuunnittelija Terhi Pölkki ottaa nyt isoja askeleita. Ensimmäinen kivijalkaliike on auennut, verkkokauppauudistus on käynnissä ja seuraavaksi Pölkki suuntaa Japaniin, jossa poistunut nahan tuontitulli avaa oven suomalaiselle kenkäkauppiaalle.


Kenkäsuunnittelija Terhi Pölkki ei etsinyt liiketilaa kivijalkakaupalle, mutta vuosi sitten sellainen käveli vastaan. Tuolloin oltiin avaamassa uutta suomalaisen muodin kauppakeskittymää Gardenia.

– Gardeniin haettiin brändejä. Ja kun tilanne tuli eteen, mietin, että ehkä tämä on se seuraava askel, joka yritykseni on otettava. Minulle oli myös tärkeää nähdä etukäteen, millaisia muita brändejä Gardenissa on mukana.

Pölkki teki merkittävän investoinnin ja avasi ensimmäisen kivijalkaliikkeensä. Siihen saakka suunnittelijan nimeä kantava jalkinebrändi oli toiminut lähes seitsemän vuoden ajan verkkokauppansa ja jälleenmyyjäverkostonsa varassa.

Pölkki kertoo, että Gardenista saatu palaute on ollut hyvää. Sen eteen on tehty ja tehdään yhä satsauksia. Vuokran lisäksi uusi kauppapaikka vaati investoinnin työvoimaan ja myös tunnettuuden kasvattamiseen.

– Palkkasin digimarkkinointifirman tekemään sosiaalisen median mainontaa ja Google-mainontaa. Gardenin liikkeen myymäläpäällikkö Tia hoitaa myyntiä ja verkkokauppaa. Olen mainostanut brändiä turistioppaissa ja myös Garden itse tekee yhteistyötä muun muassa hotellien kanssa. Kesällä Gardenissa on käynyt turisteja, mutta pääasiassa asiakkaat ovat suomalaisia. Valtavirta ei ole löytänyt sinne vielä.

Gardenin kivijalkaliike monikanavaisti brändin kaupankäyntiä. Pölkin mukaan moni asiakas tilaa verkkokaupasta ja noutaa myymälästä, jolloin oikeasta koosta tai mallista voi vielä varmistua yhdessä asiantuntevan myyjän kanssa.

– Gardenissa voidaan kerätä palautetta asiakkailta suoraan ja kuunnella mistä he pitävät, ja mikä lesti toimii. Asiakastoiveiden pohjalta lanseerataan pian myös kenkien hoitopalvelu. Yhteistyökumppaninamme on tuttu suutari, jonka luo viemme asiakkaan kengät huoltoon 35 euron maksua vastaan. Sillä tavalla pohjat saa pidettyä kunnossa ja käyttöikää jatkettua.

– Myös mallisto on saatu Gardenissa huomattavasti paremmin esille. Tämä on tärkeää, sillä ensi kevään mallistoni on lähes puolta nykyistä suurempi. Jälleenmyyjien kautta kaikki tuotteet eivät koskaan päädy ihmisten saataville ja nähtäville. 

terhi pölkin kivijalkaliike kämp gardenissa
Terhi Pölkin kivijalkamyymälä Kämp Gardenissa


Pölkki on työskennellyt kenkien parissa 20 vuotta. Lukion jälkeen vietetty välivuosi vei kenkäkauppaan töihin ja työharjoitteluun jalkinemerkki Janitalle. Ne olivat sysäys kohti alan opintoja ja lopulta omaa yritystä.

– Välivuoden jälkeen lähdin Lontooseen London College of Fashioniin opiskelemaan jalkinemuotoilua. Lontoossa ensimmäinen työpaikkani oli Topshopilla, jossa vastasin malliston suunnittelu- ja kehitystyöstä. Samalla kuitenkin ajatus omasta yrityksestä alkoi kypsyä.

Terhi Pölkki perusti nimeään kantavan brändin vuonna 2011. Alusta asti oli selvää, että design olisi ajatonta ja tuotanto mahdollisimman kestävällä pohjalla. Portugali valikoitui kenkien valmistusmaaksi, sillä Pölkillä oli jo ennestään kontakteja paikallisiin tehtaisiin.

– Koen olevani enemmän yrittäjä kuin suunnittelija, koska teen niin paljon itse. Hoidan tuotantoon liittyvät asiat ja olen asiakkaisiin ja tehtaisiin suoraan yhteydessä. Jo ennen omaa brändiä hankittu kokemus on osoittautunut tosi hyödylliseksi, sillä tunnen perusteellisesti tehtaiden toimintatavat ja kykenen arvioimaan realistisesti esimerkiksi aikataulullisia haasteita.

Pölkki korostaa tehtaan roolia yritystoiminnan kivijalkana ja tärkeimpänä kumppaninaan.

– Soitan tehtaalleni päivittäin ja varmistan, että tuotanto on ajantasalla. Minulle on tärkeää pystyä tuottamaan pieniäkin lisäeriä ja reagoimaan kysyntään, kun jokin malli myy hyvin. Tänä kesänä beigestä väristä tuli hitti, ja tilasin sävyä seitsemän kertaa lisää pienissä erissä. Tämä on myös kestävämpi tapa tuottaa muotia, kun ei osteta kerralla valtavaa varastoa.

Suomessa sää vaikuttaa erityisen paljon jalkineiden myyntiin – jos kesä alkaa myöhään, sandaalien myynti jää helposti mitättömäksi. Materiaalien tulee sopia Suomen sääolosuhteisiin. Talvikengillä täytyy pysyä pystyssä liukkaalla, eikä nahka saa värjätä jalkoja.

– Kenkien tekeminen on haastavaa, koska mukana on niin monta komponenttia ja suunnittelua määrittävää tekijää. Usein tuntuu siltä, että kaikki rajoitteet ovat tavalla tai toisella taklattava ennen kuin voi tehdä yhtään mitään. Välillä jotain täytyy tehdä myös itse muodin vuoksi, koska on mentävä messuille. Varsinkin Pariisi vaatii aina jotain uutta ja kiinnostavaa.

Terhi Pölkin tuoreen syys-talvimalliston lookbook kuvattiin Iittalan ja Arabian muotoilukeskuksessa.


Pariisin ja Yhdysvaltojen messut ovat olleet Pölkille merkittäviä tapahtumia myös jälleenmyyjien löytämisen kannalta. Tämänhetkinen kärkihanke on kuitenkin Japanin markkina, josta on tarkoitus löytää agentti ja uusia kumppanuuksia.

– Aiemmin meidän on ollut pienenä brändinä vaikea perustella itsellemme Japanin markkinoita, koska nahan tuontitulli on ollut 20 prosenttia ja sen myötä kenkien hinta on noussut turhan korkeaksi sisäänostajille. Nyt tuontitulli on poistunut ja markkina on auennut meille uudelleen.

– Lähden pian Japaniin tekemään markkinakartoitusta ja tutkimaan paikallista bisneskulttuuria. Japanilaiset haluavat ensin tutustua hyvin ja luoda luottamusta pitkäaikaisilla suhteilla. Markkina ei ole lainkaan niin suoraviivainen kuin vaikkapa Suomi tai Yhdysvallat. Olen kuitenkin tosissani Japanin suhteen ja kasvattanut jo kenkien kokokirjoakin uutta markkinaa silmällä pitäen.

Ulkomaisen viennin rooli kasvattaa merkitystään kotimaan muotikentän myllertäessä. Moni kivijalkaliike on joutunut sulkemaan ovensa ja useat brändit painivat talousvaikeuksien kanssa.

– Alan murros huolestuttaa ja erityisesti se, miten muutokseen kykenee vastaamaan. Vähittäiskaupan haasteet vaikuttavat nopeasti myös pienempien brändien jälleenmyyntiin. Minulla on taipumus miettiä asioita eteenpäin aika spontaanisti, mutta nyt läsnä on varovaisuus kasvusuunnitelmien suhteen.

Suomalaisen muotikaupan haasteeksi Pölkki nimeää vastuullisuuden. Kuluttajat vaativat yhä enemmän myös Pölkin kaltaisilta brändeiltä, joiden tuotanto on jo valmiiksi varsin kestävällä pohjalla – valmistus on Portugalissa, nahka on kasviparkittua ja kenkien komponentit paikallisesti tuotettuja.

– Kuluttaminen on ihan erityyppistä kuin kymmenen vuotta sitten. Nykykuluttaja joutuu jatkuvasti perustelemaan sitä, voiko ostaa jonkin tuotteen, voiko lentää tai syödä lihaa.

Muutoksen ohella kenkäala on opettanut 20 vuodessa paljon – muun muassa sen, että suomalaistenkin yrittäjien ja suunnittelijoiden tulee tietää suuren maailman trendit.

– Minusta ei voi kulkea laput silmillä, vaan pitää olla avoin sille mitä maailmalla tapahtuu. Jos lähtee vaikkapa Pariisiin, täytyy tietää mitä muut tekevät ja mitä markkinoilla tarjotaan. Jo Lontoossa opin käyttämään trendien ennustussivustoja, katsomaan tulevia värejä ja seuraamaan katumuotia. Nämä kuuluvat yhä suunnitteluprosessiini.

Tällä hetkellä kehityksen alla on ensisijaisesti verkkokauppauudistus.

– Syksyn aikana brändille kehitetään uudet ja entistä käyttäjäystävällisemmät verkkosivut. Tulossa on ainakin reaaliaikainen chat -palvelu. Kauppa ei saa jäädä epäselvyydestä kiinni, jos asiakas empii koon tai värin välillä. Navigoinnin helppous ja palvelukokemus ovat ratkaisevan tärkeitä.


Teksti Ida Rantala Kuvat Terhi Pölkki, Timo Anttonen