Kauppaneuvos Kyösti Kakkosen EMMAan deponoitu muotoilu- ja taidekokoelma Collection Kakkonen avautuu Espoossa Näyttelykeskus WeeGeen uusittuihin tiloihin. Kansainvälisestikin merkittävän näyttelyn keskiössä on taiteen ja muotoilun vuoropuhelu.
Kaupallinen yhteistyö: Espoon kaupunki
Vuoden 2021 syksyllä taide- ja designkeräilijä, kauppaneuvos Kyösti Kakkosen Joensuun-kodin pihaan ilmestyi delegaatio Espoon modernin taiteen museo EMMAsta. Kokoelma-amanuenssi Aura Vilkuna nousi muiden näyttelytyöryhmäläisten kanssa portaat ylös Kakkosen hulppean omakotitalon vintille. Siellä he viettivät kaksi päivää käyden läpi Kakkosen taidekokoelmaa. Uudelleen tiluksille palattiin seuraavana keväänä, ja silloin vintillä vierähti melkein pari viikkoa.
Työn tuloksena EMMAan valikoitui Joensuusta 1 200 teosta ja Kakkosen Helsingin Bulevardin-kodista vielä sata lisää. Näistä on nyt EMMAssa esillä noin 600. Loput odottavat näyttelyvuoroaan museon varastossa.
”Näytteillä on valtavan laaja ja laadukas lasi- ja keramiikkataiteen kokoelma, jollaista ei löydy muualta Suomesta tai ulkomailta”, Vilkuna luonnehtii.
Kaiken kaikkiaan Kakkosen mittavaan taidekokoelmaan kuuluu yli 10 000 objektia. Kokoelma karttuu, sillä Kakkonen tekee uusia hankintoja jatkuvasti.
Marraskuun 10. päivä yleisölle avautuvan Collection Kakkonen -kokoelmanäyttelyn eteen on paiskittu töitä hartiavoimin melkein kahden vuoden ajan – tai oikeastaan paljon pidempäänkin, sillä ensimmäiset keskustelut sen tiimoilta Espoon kaupunki kävi jo vuonna 2009. Lopputulos on kaupungin, Kakkosen ja EMMAn yhteinen ponnistus.
”Kolmikantana toteutunut yhteistyö on hyvä esimerkki espoolaisesta tavasta toimia”, sanoo KulttuuriTapiolan projektipäällikkö Lea Rintala Espoon kaupungilta.
”Espoon kaupungin ja Kulttuurin tulosyksikön puolesta haluan kiittää kauppaneuvos Kakkosta yhteistyöstä ja luottamuksesta Espoota kohtaan.”
Kansainvälisestikin merkittävä näyttely lisää sekä Tapiolan kaupunginosan että koko Espoon elinvoimaisuutta, uskoo Rintala.
”Uniikki designkokoelma houkuttelee varmasti vierailijoita EMMAan kotimaata kauempaakin.”
Museoon deponoidut teokset ovat suomalaisen lasi- ja keramiikkataiteen helmiä varhaisesta modernismista nykypäivään. Esillä on teoksia melkein 40 taiteilijalta, muun muassa Alvar Aallolta, Jasmin Ansochkinilta, Kaj Franckilta, Rut Brykiltä, Toini Muonalta, Gunnel Nymanilta, Kim Simonssonilta ja Oiva Toikalta. Vanhimmat teokset ovat peräisin 1800-luvun viimeisiltä vuosilta ja uusimmat uunituoreita. Viikko ennen näyttelyn avautumista valmistui Heini Riitahuhdan tilausteos Kukonlaulu, kookas seinäreliefi, jolla on korkeutta yli kaksi metriä.
”Kokoelman teoksia yhdistävät paitsi käytetyt materiaalit – lasi ja keramiikka – myös yhteinen perintö. Taiteilijoiden joukossa on sekä opettajia että oppilaita, ja inspiraatio on kulkenut kumpaankin suuntaan. Tästä huolimatta näyttelyssä kukin tekijä erottuu yksilönä ja teokset omina kokonaisuuksinaan”, Vilkuna kertoo.
Osa nykytaiteilijoista työskentelee edelleen Nuutajärven historiallisessa lasikylässä, osa Arabian taideosastoyhdistyksessä – siis samoissa tiloissa kuin alan kotimaiset taitajat aina 1930-luvulta lähtien.
”Esimerkiksi lasitaiteilija Alma Jantunen ja keramiikkataiteilija Kristina Riska jatkavat omalta osaltaan tätä kulttuurihistoriallista tarinaa.”
Collection Kakkosessa korostuvat sotien jälkeisen ajan eli kotimaisen muotoilun kultakauden klassikkoteokset.
”Kultakausi oli jopa myyttinen aikakausi, jolloin rakennettiin kansainvälistä maakuvaa. Siinä hyödynnettiin suomalaista lasiosaamista. Wirkkala, Sarpaneva ja kumppanit niittivät mainetta kansainvälisissä taidenäyttelyissä.”
Muotoilulla on myös poliittisia yhteyksiä.
”Lasiesineitä käytettiin kansainvälisinä valtiolahjoina. Kiinnostavaa on, keitä varten niitä on suunniteltu ja kenelle annettu.”
Vallan muodot onkin yksi näyttelyn seitsemästä teemasta, joiden avulla teokset on asetettu kontekstiin. Vallan lisäksi teemat käsittelevät muun muassa kauneutta sekä lasin ja keramiikan tekniikoita.
Collection Kakkosen vuoksi EMMAan on rakennettu kokonaan uusi näyttelytila. Näyttelykeskus WeeGeen pohjakerrokseen remontoidun tuhatneliöisen alueen näyttelyarkkitehtuurista vastaa suunnittelutoimisto Aivan.
”Kokoelman luonteen lisäksi suunnittelun lähtökohtana oli WeeGee-talo, Aarno Ruusuvuoren hieno merkkiteos 60-luvulta. Aivan inspiroitui aikakauden betonibrutalismista ja halusi kunnioittaa rakennuksen historiaa”, Vilkuna kertoo.
Niinpä entisen Weilin+Göösin painotalon, nykyisen näyttelykeskuksen muutostöiden materiaaleiksi valikoituivat muun muassa savibetoni ja lehtikuusi.
Vaikka tilaan tehtiin suuria muutoksia, rakennuksen isoista ikkunoista avautuva metsänäkymä haluttiin ehdottomasti säilyttää. Siksi uudet seinärakenteet piirrettiin niin, että näkymä ulos säilyisi yhtenäisenä. Vuodenaikojen mukaan vaihteleva Tapiolan luonto antaa taiteelle näyttävät raamit.
Näyttelyn valmistelu pitää Vilkunan kiireisenä avajaispäivään saakka. Tämän kokoluokan näyttelyssä jo pelkästään teoslappujen asettelu paikoilleen vie aikaa, teosten kokoamisesta ja esineryhmien rytmittämisestä puhumattakaan. Lisäksi näyttelyä varten on tuotettu taiteilijoita esittelevä digisovellus sekä dokumentti, joka kertoo Kakkosen keräilijän urasta ja kokoelman matkasta EMMAan.
Vaiheikkaaseen projektiin on mahtunut myös yllätyksiä.
”Halusimme tuoda näytteille Oiva Toikan Lasimetsä-installaation, joka on vuoden 2003 toisinto Toikan Metsä-nimisestä teoksesta vuodelta 1972. Tietojemme mukaan teoksen piti olla kaksi metriä leveä, mutta kun vuosien ajan varastoituna ollut teos koottiin, kävi ilmi, että mittaa olikin peräti metrin verran enemmän”, Vilkuna muistelee.
Tästä huolimatta arvoteos saatiin istumaan näyttelytiloihin.
Mutta mikä onkaan amanuenssin oma suosikki Collection Kakkosesta?
”Niitä on useita, mutta jos on pakko valita, niin installaatio, johon on ripustettu vateja ja lautasia neljältä eri keraamikolta, Toini Muonalta, Friedl Holzer-Kjellbergiltä, Liisa Hallamaalta ja Annikki Hovisaarelta. Upeilla lasitteilla koristeltu keramiikka muuttuu seinällä abstraktin maalauksen kaltaiseksi kokonaisuudeksi. Lasiteosten puolelta juuri nyt ilahduttaa Helena Tynellin nimeämätön taide-esine 1970-luvulta.”
Collection Kakkonen Espoon modernin taiteen museo EMMAssa 10.11. alkaen.
Kuvat Ari Karttunen / EMMA
Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi
