Kopiointisyytökset leviävät mediassa nopeasti. Pelisäännöt löytyvät kuitenkin muualta kuin somekeskusteluista, juristi muistuttaa.

Kaupallinen yhteistyö: Berggren

Mitä yhteistä on Reima-nimellä, Unikko-kuosilla, oransseilla Fiskars-saksilla ja koirien Rukka-sadetakilla?

Kaikissa on kyse ikonisista tuotteista, tuotemerkeistä tai brändin tunnistettavista elementeistä, joita on pyritty suojaamaan myös rekisteröimällä. Kun brändillä on niihin yksinoikeus, muut eivät saa hyödyntää niitä ilman lupaa. Yksinoikeudet ovat tärkeä työkalu, kun halutaan puuttua esimerkiksi tuoteväärennöksiin tai niin sanottuihin dupe-imitaatioihin.

Vaikka muotialalla tietoisuus immateriaalioikeuksista eli IPR:stä (Intellectual Property Rights) on kasvanut, käytännön toimet jäävät toisinaan tekemättä. Kaupalliseen juridiikkaan, riitoihin ja immateriaalioikeuksiin erikoistuneen Berggrenin juristi Emilia Hodge kertoo näin käyvän erityisesti uusissa yrityksissä ja kasvuyrityksissä.

”Meihin otetaan usein yhteyttä, kun ongelmia on jo tullut, esimerkiksi kun brändiä väitetään toisen oikeutta loukkaavaksi tai markkinoille ilmestyy epäilyttävän samankaltainen tuote”, Hodge kertoo.

”Tämä on ymmärrettävää, jos yrityksellä ei ole ollut käytössä esimerkiksi omaa juristia tai muuta henkilöä, jonka vastuulla IPR‑asioiden hallinta on.”

Hodge kannustaa varautumaan ajoissa ja hyödyntämään yksinoikeuksia sekä muita juridisia keinoja mahdollisimman varhain, niin brändityössä kuin esimerkiksi brändiuudistusten tai tuotteiden lanseerauksen yhteydessä.

Osa luottaa ehkä liikaakin toiminimeen tai rekisteröimättömiin oikeuksiin, kuten tekijänoikeuteen. Ne voivat tuntua riittäviltä vähimmäissuojaa antavilta vaihtoehdoilta, mutta käytäntö on monimutkaisempi.Tekijänoikeus syntyy lähtökohtaisesti luovan työn tuloksena eikä sitä voi rekisteröidä EU:ssa. Suojan saamiselle on kuitenkin erityisedellytyksiä. Siksi sen olemassaoloa arvioidaan usein vasta riitatilanteessa: onko teos riittävän itsenäinen ja omaperäinen? Toiminimen suoja puolestaan on tyypillisesti huomattavasti rajatumpi kuin tavaramerkin, ja rekisteröimättömään oikeuteen vetoaminen vaatii runsaasti vakuuttavaa näyttöä.

Koska pelkkään toiminimeen tai rekisteröimättömiin oikeuksiin nojaaminen on yleensä riski, brändi kannattaa suojata useilla rinnakkaisilla keinoilla, Hodge neuvoo.

Siis esimerkiksi rekisteröimällä nimi ja muut tunnistettavat elementit tavaramerkkinä, tuotteen muoto mallioikeudella sekä varaamalla tarvittavat verkkotunnukset ja sosiaalisen median käyttäjänimet. Riskejä voi hallita myös sopimuksin.

Emilia Hodge on kirjoittanut yhdessä tutkijatohtori Heidi Härkösen kanssa muoti- ja designalan juridiikkaa käsittelevän teoksen Muotioikeus (Edita, 2024).

Muotialalla kopiointiväitteet ovat tavallisia, eikä niiden selvittely ole koskaan yksinkertaista. Tapauksia arvioitaessa pohditaan muun muassa, onko kyse tosiasiallisesta tekijänoikeudella suojatun teoksen kopioinnista tai syntyykö kuluttajalle sekaannusvaara vertailtavien tunnusten välillä. Yksi asia kuitenkin on varma: tavaramerkkiloukkaus ei edellytä tahallisuutta, joten tietämättömyys ei vapauta vastuusta.

Kopiointiepäilyt leviävät herkästi otsikoihin ja kommentointi sosiaalisessa mediassa korvaa helposti oikeudelliset foorumit. Hodge pitää tätä ongelmallisena.

”Riidat ratkaistaan oikeusteitse, ei julkisessa keskustelussa. Jo pelkät syytökset voivat vahingoittaa esimerkiksi yksittäisen suunnittelijan mainetta, vaikka väitteet osoittautuisivat perättömiksi.”

Useimmat yksinoikeusriidat eivät kuitenkaan etene koskaan oikeuteen asti vaan ratkeavat asiallisella neuvottelulla.

”Hyvin suunniteltu suojaus ja selkeä strategia parantavat neuvotteluasemaa merkittävästi”, Hodge korostaa.

Verkkokauppojen ja globaalien alustojen myötä kopiointi on helpompaa ja nopeampaa kuin koskaan: lähes identtisiä tuotteita voi ilmestyä markkinoille melkein samanaikaisesti. Toisaalta käytössä on myös uusia, tehokkaampia puuttumiskeinoja – esimerkiksi Berggren tarjoaa asiakkailleen erilaisia valvonta- ja alasottopalveluita.

Hodge muistuttaa, että immateriaalioikeudet eivät ole vain juridiikkaa.

”Kyse on brändin liiketoiminnallisesta arvosta, joka konkretisoituu viimeistään yrityskaupoissa. Jos brändiä ei ole suojattu, mitä oikeastaan ollaan myymässä – tai ostamassa?”

Teksti Fashion Finland
Kuvat Berggren

Uutisvinkki tai juttuidea? Ota yhteyttä: fafi@fafi.fi

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.