Suomalaiset muotiyritykset haluavat kasvaa ja kansainvälistyä – mutta ongelmatonta se ei ole. Fashion Finlandin selvityksen mukaan yritykset taistelevat ennen kaikkea digitaalisen kaupankäynnin ja markkinoinnin trendien kanssa. Lisäksi muotiyrityksiltä puuttuu kasvurahoitusta ja osaavaa työvoimaa.


Verkkokaupat ja kansainväliset brändit ovat rynnineet Suomeen, mutta entä päinvastoin? Millaista apua suomalainen muotiala tarvitsee kasvaakseen, kehittyäkseen ja myydäkseen menestyksekkäästi maan rajojen ulkopuolelle?

Näihin kysymyksiin Fashion Finland etsi vastausta mittavassa selvityksessään elokuussa. Selvitys on osa Fashion Finlandin kaksivuotista Muotikaupan muodonmuutos -hanketta, jossa muotikaupoille luodaan neuvonta- ja ohjauspalvelut esimerkiksi yritysten liiketoiminnan kasvua, digitaalista kehitystä, kansainvälistymistä ja vastuullisuuden edistämistä varten.

Selvityksen perusteella suomalaisilla muotiyrityksillä on vahva halu päästä kansainvälisille markkinoille. Selvitys paljasti, että tahtotila kasvuun ja kansainvälistymiseen on kova. Huomattavan suuri osa yrityksistä tavoittelee lähivuosina liikevaihdon voimakasta kasvua.

Merkittävimmät esteet kasvulle ja kehitykselle ovat digitaalisen kaupankäynnin ja markkinoinnin trendien ymmärtämättömyys sekä puuttuvat resurssit kasvun rahoittamisessa ja osaavan työvoiman palkkaamisessa.

– Monella on haasteita tehdä niin paljon tulosta, että sillä katetaan juoksevat kulut ja pystytään vielä kehittämäänkin toimintaa. Tässä on merkittävä muutostarve. Huomattava osa muotikaupoista etsii kasvua ensisijaisesti verkkokaupasta, viennistä ja panostamalla oman malliston tuottamiseen, kertoo hankejohtaja Karri Jalkanen.

Merkittävä osa suomalaisista muotikaupoista on pieniä, 1–5 henkilön yrityksiä, joiden vuotuinen liikevaihto on alle 1,5 miljoonaa euroa. Valtaosalla sekä verkkokauppa että vienti muodostavat toistaiseksi alle kymmenen prosentin osuuden yrityksen tämänhetkisestä liikevaihdosta.

Kun Suomessa muodin vienti on tällä hetkellä 415 miljoonaa euroa, Ruotsissa luku on noin 18 miljardia euroa ja Tanskassa noin viisi miljardia euroa vuodessa.

– Suuri osa suomalaisyrityksistä näkee isoimmat kasvumahdollisuudet Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kansainvälisessä kasvussa tarvitaan selvästi ulkopuolista apua, mutta myös markkinatuntemusta ja ymmärrystä kilpailevista globaaleista verkkokaupan toimijoista, alan markkinajohtajista ja kuluttajatrendeistä, sanoo Jalkanen.

Jalkasen mukaan sijoittajien puuttuminen on ollut yksi merkittävä suomimuodin kasvua ja kehitystä jarruttava tekijä. Muotikaupan muodonmuutos -hanke pyrkii tekemään muotialan mahdollisuuksia näkyväksi myös sijoittajien keskuudessa ja tuomaan yhteen muotiyrityksiä ja bisnesenkeleitä.

Selvityksen perusteella suuri osa muotikaupoista on halukas hyödyntämään erilaisia rahoitusvaihtoehtoja – myös riskirahaa – vaikka se tarkoittaisi omistuksesta osittain luopumista.

Fashion Finland rakentaa saamansa palautteen pohjalta Muotikaupan muodonmuutos -hankkeen neuvonta- ja ohjauspalveluita, jotka on määrä lanseerata loppuvuoden aikana.

Hämeen ELY-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston tukema hanke keskittyy auttamaan aluksi vain eteläsuomalaisia muotikauppoja ja pyrkii luomaan alueelle myös merkittävän määrän uusia työpaikkoja.

Etelä-Suomeen keskittyvän pilotin jälkeen neuvontapalvelut laajennetaan koko Suomeen. Kaksivuotisen hankkeen aikana neuvontapalvelut ovat yrityksille maksuttomat.


Lisätietoa Fashion Finlandin Muotikaupan muodonmuutos -hankkeesta löydät RR-tietopalvelusta. Hanke löytyy palvelusta nimellä Murroksesta menestykseen – Asiantuntijaverkosto muotikaupan transformaation tukena.


Kysy lisää hankkeesta: 
Karri Jalkanen
Hankejohtaja 
040 731 2793
karri.jalkanen@fafi.fi


Kuva Leena Aro

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.