Marimekko haluaa viedä esimerkillään koko muotialaa kohti vastuullisempaa tulevaisuutta. Uusien kierrätyskuitujen kanssa sillä – ja koko alalla – on vielä vääntämistä.
Ei ole ollenkaan tavatonta, että mummin vaatekaapista löytyvä Marimekon tasaraitapaita on edelleen täysin käyttökuntoinen. Tasa-arvon symboliksi suunniteltu kuosi on yksi 72-vuotiaan yrityksen tunnetuimmista.
“Marimekon vastuullisen ajattelun juuret syntyivät sodan jälkeen funktionaalisesta tarpeesta ja kulttuurisesta tyhjiöstä. Suomi kärsi köyhyydestä, ja tarvittiin luovuutta siihen, miten tehdä vähäisestä määrästä materiaaleja paljon kestäviä tuotteita. Brändilupauksemme on aina ollut, että vaatteemme kestävät käyttöä mahdollisimman pitkään – laadullisesti ja esteettisesti”, sanoo Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko.
Tänä päivänä yrityksen vastuullisuus on laajempi käsite – ympäristön, talouden ja sosiaalisen hyvinvoinnin huomioivia tekoja. Marimekko onkin lähtenyt kehittämään vastuullisuuttaan monin
eri tavoin läpi koko arvoketjunsa. Yrityksen kunnianhimoinen pitkän aikavälin tavoite on toimia tulevaisuudessa täysin kiertotalouden ehdoilla. Visiona on, että toiminta ei jätä jälkiä ympäristöön.
Yksi haaste kestävyystiellä on kierrätettävien kuitujen laatu.
“Kierrätys vaatii materiaalien laadulta todella paljon. Toistaiseksi monissa kierrätysmateriaaleissa on ollut haasteena niiden kestävyys käytössä Marimekon laatustandardien mukaisesti. Meillä on menossa monenlaisia kokeiluja, esimerkiksi trikoojätteen käyttö uusien vaatteiden raaka-aineen valmistuksessa”, Alahuhta-Kasko sanoo.
“Mutta rehellisesti sanoen toimialallamme on vielä paljon tekemistä, ja tarvitsemme uudenlaisia vastuullisempien materiaalien innovaatioita.”
Rouva Jenni Haukio asteli vuoden 2018 itsenäisyyspäivän vastaanotolle iltapuvussa, joka oli sataprosenttisesta koivusta tehtyä Ioncell-kangasta. Aalto-yliopiston keksintö valmistui yliopiston laboratoriossa tahdilla 100 grammaa päivässä.
“Sain käydä tuolloin seuraamassa kankaan valmistumista Aallon laboratoriossa. Prosessin hitaus kertoo siitä, että uusien materiaalien kehittäminen vaatii oman aikansa, vaikka niitä olisi kehittämässä parhaimmat aivot”, sanoo LUTin työelämäprofessori ja Fashion Finlandin entinen liiketoimintajohtaja Sami Sykkö.
Lähes jokainen suomalainen lienee saanut osansa Marimekon unikkojen, pallojen, viivojen ja ennen kaikkea värien ilotulituksesta. Alahuhta-Kasko tunnetaan Marimekon modernisoijana, jonka aikana yrityksen liikevaihto on kasvanut 95 miljoonasta 167 miljoonaan euroon. Jos muoti-ikoni, yrittäjäneuvos Kirsti Paakkanen pelasti aikoinaan Marimekon konkurssilta, on Tiina Alahuhta-Kasko tiimeineen onnistunut kukittamaan myös nuorison ja kasvattamaan brändin kansainvälistä näkyvyyttä.
Alahuhta-Kasko on ollut marimekkolainen jo 18 vuotta – hän aloitti yrityksessä kesätyöntekijänä ja on itse Paakkasen perehdyttämä. Marimekon toimitusjohtaja Alahuhta-Kasko on ollut vuodesta 2015.
“Kirsti oli suurin brändinero, jonka olen koskaan tavannut. Kirsti ymmärsi ihmisyyttä uskomattoman hyvin. Hänellä oli tapana sanoa, että elämässä on aina vastassa toinen ihminen, ja se pitää niin suunnittelijan kuin johtajan, meidän kaikkien, muistaa.”
Alahuhta-Kasko kertoo oppineensa Paakkaselta muun muassa ilmiöiden ja brändin rakentamisesta lähes kaiken, mitä nyt tietää.
“Kirstillä oli rohkeus ottaa yrityksen dna ja peilata sitä silloiseen hetkeen. Kirstillä oli vahva visio ja näkemys tulevasta. Ilman vahvaa visiota ei ole mitään. Jos yrittää rakentaa tulevaisuutta ainoastaan menneiden mallistojen numeroiden valossa, päätyy toistamaan itseään.”
Alahuhta-Kasko sanoo, että kaikki hänen saamansa tunnustukset ovat tunnustus nimenomaan jokaiselle marimekkolaiselle.
“Haluan jatkaa Marimekon perintöä ja olla rehellinen ja aito ihmisjohtaja, joka uskaltaa näyttää työyhteisölle myös heikkoutensa.”
Seuraavan viiden vuoden aikana Marimekko tähtää kasvuun etenkin kansainvälisillä markkinoilla. Jo tällä hetkellä suurin osa yrityksen myymälöistä sijaitsee Suomen ulkopuolella.
“Marimekon kilpailuetuna on tunnistettava ja maailmalla tunnustettu muotokieli ja identiteetti.”
Yritys hakee entistä laajempaa asiakaskuntaa ja näkyvyyttä myös kansainvälisten brändijättien kautta. Tuoreimmat esimerkit ovat yhteistyömallistot Adidaksen ja Ikean kanssa.
Alahuhta-Kasko sanoo, että yrityksen kehittämisessä tarvitaan aina riskinottokykyä. Silti päätöksiä pitää malttaa myös punnita.
“Menestys vaatii rohkeutta. Lähdimme useita vuosia sitten rohkeasti modernisoimaan mallistojamme ja brändiämme, jotta puhuttelisimme entistä laajempaa globaalia asiakaskuntaa. Muoti on lifestyle-brändimme viestinnällinen keihäänkärki. Uskottavuutemme haluttuna muotibrändinä heijastuu positiivisesti myös lifestyle-konseptimme muihin tuotelinjoihin.”
Mitä tulee vastuullisuuskysymyksiin kansainvälisillä markkinoilla, Alahuhta-Kaskon mukaan kiinnostus aihetta kohtaan on nousussa ympäri maailman, myös esimerkiksi Aasian maissa. Kiinan Shenzhenissä ja Thaimaan Bangkokissa avattiin hiljattain uudet Marimekko-myymälät.
“Suomi ja Eurooppa ovat monessa kestävyysasiassa edelläkävijöitä. Marimekko haluaa inspiroida omalla esimerkillään koko alaa kohti vastuullisempaa tulevaisuutta. Me marimekkolaiset koemme kunnianhimoisen vastuullisuuden kehittämistyön todella tärkeänä ja merkityksellisenä.”
Kirjoittaja Saara Larkio on LUT-yliopiston markkinointiviestinnän asiantuntija. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Fashion Finlandin digitaalisen muotilehden kesänumerossa 2023 ja perustuu maaliskuiseen Tiina Alahuhta-Kaskon haastatteluun, jonka LUT-yliopiston työelämäprofessori ja Fashion Finlandin entinen päätoimittaja ja liiketoimintajohtaja Sami Sykkö teki osana suomalaisten huippujohtajien haastattelusarjaa Lappeenrannan kampuksella.
Teksti Saara Larkio
Kuvat Marimekko
Uutisvinkki tai juttuidea? Ota yhteyttä Fashion Finlandin toimitukseen
Päätoimittaja Jani Niipola | jani.niipola@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
