Kun konseptikauppa TRE teki konkurssin viime keväänä, yritystä luotsanneen Tanja Sipilän piti katsoa peiliin. Nyt hän kertoo, mitä tekisi toisin ja miksi hänen mielestään suomalaisyritykset kompuroivat kasvussaan.


Toukokuun 28. päivä vuonna 2020. Silloin Tanja Sipilän luotsaama konseptikauppa TRE jätti konkurssihakemuksensa Helsingin käräjäoikeuteen. Aiheesta uutisoitiin laajasti mediassa – olihan muotia ja designia myynyt TRE kerännyt 250 000 euron joukkorahoituspotin ja saanut taakseen nimekkäitä tukijoita ja sijoittajia. Ja silti epäonnistunut.

– Se tuntui nöyryyttävältä. Siihen hetkeen ja TREhen ylipäätään liittyy paljon tunteita ylpeydestä häpeään, sanoo Sipilä nyt, reilu puoli vuotta konkurssin jälkeen.

Jälkeenpäin on ollut helppo nähdä, mikä meni pieleen. Hyvä alku Suomessa ei kannatellutkaan maailmalla.

– Korean valloitusyritys aiheutti valtavat talousongelmat. Otimme Aasiaan laajentumisen kanssa aivan liian suuren riskin, mikä toi isot velat ja tappiot.

TRE hakeutui yrityssaneeraukseen ja oli jo pääsemässä jaloilleen. Mutta sitten tuli korona, joka naulasi viimeisen naulan konseptikaupan arkkuun. Asiakkaat olivat kadonneet, eikä esimerkiksi Mikonkadun liiketilan vuokriin saatu helpotusta. Talousongelmien takia TRE:n verkkokaupan kehitys laahasi jäljessä, joten siihenkään ei voinut liiaksi nojata. Sekä myymälä että verkkokauppa suljettiin.

– Kun katson mennyttä vuotta, konkurssiin hakeutuminen oli oikea päätös. Samalla se oli minulle iso peiliin katsomisen paikka.

Sipilä näki, että vauhtisokeus oli koitunut TRE:n kohtaloksi. Myös taloudenhallinta olisi voinut olla järkevämpää. Riskejäkin olisi pitänyt puntaroida tarkemmin.

Nyt Sipilä tekisi monta asiaa toisin.

Millaisia neuvoja hän antaisi kanssayrittäjille?

– Kun liikevaihto kasvaa ja kaikki sujuu hyvin, saa paljon itsevarmuutta. Se antaa helposti liiallista riskinottohalua. Mutta kaikissa tilanteissa pitäisi malttaa arvioida rauhassa riskit ja mahdollisuudet.

Sipilän mielestä suomalaisen muoti- ja lifestyle-alan kompastuskivenä on puutteellinen liiketoimintaosaaminen. Sen kohdalla myös TRE kompuroi.

– Luovilla aloilla on suunnitteluosaamista, mutta yritys ei kasva ja tee tulosta yksin sillä.

Sipilän mukaan tyypillinen tilanne on tällainen: suunnittelija perustaa yrityksen ja suunnittelee itsensä näköisiä, omaa silmää miellyttäviä tuotteita. Tuotteille löytyy pieni asiakaskunta, joiden varassa yritys pyörii. Kehitys jämähtää siihen. Yrittäjä tekee itse kaiken: suunnittelee, myy, markkinoi, viestii, rakentaa verkkokaupan, hoitaa taloutta – vaikka kukaan ei voi osata kaikkea.

Resurssipulaan on helppo vedota, mutta Sipilän mukaan yksin tai pienellä tiimillä tekeminen on myös merkittävä este kasvulle.

– Ei ole realistista, että yksi ihminen tekee kaiken ja tekee sen hyvin ja oikein. Asiakaslähtöisyyttä ja isompia kasvutavoitteita pitäisi miettiä jo alkuvaiheessa, kun yritystä perustetaan.

Aihe on Sipilälle hyvinkin tuttu. TRE:lle oli aluksi tarkoitus palkata toimitusjohtaja, jolla on vankkaa liiketoiminnan osaamista. Toimitusjohtajaksi tuli kuitenkin Sipilä itse.

– Jatkoin toimitusjohtajana, kun vaikeudet alkoivat, vaikka oikea päätös olisi ollut palkata uusi toimitusjohtaja.

Sipiläkin tuntee yritystalouden, muttei – näin jälkikäteen ajateltuna – kenties tarpeeksi hyvin. Sipilä työskenteli ennen TRE:tä muun muassa Design Forumissa projektipäällikkönä ja oli perustamassa myös Design Machine -nimistä yritystä, joka tarjosi design-brändeille muun muassa suunnittelun, liiketoiminnan ja konseptoinnin palveluita.

Koulutuksensa Sipilä on hankkinut Aalto-yliopistosta, jossa hän luki taiteita ja liiketoiminnan johtamista. Myös Haaga-Heliassa hän on kartuttanut oppeja liiketoiminnasta.

Talouden neuvonantaja TRE:stä löytyi, mutta se ei Sipilän mukaan paikannut liiketoiminnan osaamisvajetta. Koulutuksestaan huolimatta Sipilä kuvaa itseään enemmänkin luovaksi osaajaksi.

– Täytyy tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet ja pyytää apua, kun oma osaaminen loppuu. Toimivassa yrityksessä on monialainen osaajajoukko ja vastuualueita on hajautettu. Silloin tekeminen ei supistu liian harvojen käsiin. 

Yhden tekijän menestystarinoitakin löytyy, joskin ne ovat harvassa. Sellaiseksi Sipilä nimeää kenkäsuunnittelija Minna Parikan.

– Parikka onnistui suunnittelijana kaikessa, ja se on harvinaista.

Sipilän mielestä kotimainen muoti- ja lifestyle-kauppa kaipaa lisää kunnianhimoa, kaukonäköisyyttä ja menestyksen janoa.

Mutta voisiko yhteiskunta ja kenties päättäjät tehdä jotain toisin, jotta vastuu onnistumisesta ei olisi vain yrittäjillä itsellään?

– Suomessa tukijärjestelmä on kattava, mutta yritysverotus ei ole kovinkaan kannustava.

Sipilä ehdottaa, että mallia otettaisiin Virosta.

– Siellä ei makseta liikevoitosta ollenkaan veroja ennen kuin maksetaan osinkoja. Ja niin kauan kun ei makseta osinkoja, yritys pystyy investoimaan tuottonsa takaisin yritykseen.

– Kannattavat yritykset maksavat valtavasti veroja Suomessa. Siksi tuntuisi järkevältä, että verotuksella kannustettaisiin kasvun tekemiseen.

Sipilällä oli TRE:ssä paljon omaa rahaa kiinni  – yli 100 000 euroa. Siksi toukokuinen konkurssi teki loven myös hänen omaan talouteensa.

Surkuttelulle ei kuitenkaan ole ollut aikaa – tai halua.

Sipilä aloitti joulukuun alussa vaatemerkki Saiman brändijohtajana. Hänen työnkuvaansa kuuluvat muiden muassa viestintä ja markkinointi, kampanjoiden rakennus sekä malliston kehittäminen yhdessä design-tiimin kanssa. Ensimmäinen näkyvä projekti tuli juuri päätökseensä, kun Saiman yhteystyömallisto ikonisen muotibrändi Vuokon kanssa lanseerattiin viime viikolla.

Sipilä on parhaillaan mukana perustamassa myös uutta yritystä.

– Kyseessä on konsulttitoimisto, joka palvelee luovaa alaa ja sen kasvua, hän paljastaa.

Uutta yritystä perustaessaan Sipilä on – vanhoista virheistä oppineena –pyrkinyt rakentamaan ympärilleen monipuolisen asiantuntijaverkoston. Uudessa toimistossa tulee olemaan osaajia esimerkiksi liiketalouden, teknologian ja markkinoinnin aloilta.


Kuva Liisa Valonen

Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Ida Rantala | ida.rantala@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi


1 kommentti

  • Hienoa, että konkurssistakin puhutaan avoimesti ja syyksi nähdään verotus sekä liian suuret riskinotot viennissä. Yksi totuus on kuitenkin pienyrittäjien hyväksikäyttö ja jo myytyjen myyntitilituotteiden tuottojen maksamattomuus. Melko monta mikroyritystä jäi ilman heille kuuluvia tilityksiä, sai kymmeniä epätosia selityksiä ja aina yhä uudelleen. Vasta, kun konkurssi oli nähtävissä, puhuttiin avoimesti ja suoraan. Olisi ollut hienoa tuoda esille myös tämä asia ja avoimesti. Luottamusta rakennetaan avoimuudella, ei peittelemällä tosiasioita.

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *