Pohjois-Euroopan ensimmäinen poistotekstiiliä kierrätyskuiduksi jalostava tehdas aloittaa toimintansa tänään Paimiossa.


Tänään tiistaina paimiolaisilla on suuri päivä. Tai oikeastaan koko Suomella. 

Euroopan Unioni on asettanut poistotekstiilin erilliskeräyksen pakolliseksi kaikille jäsenmailleen vuoteen 2025 mennessä. Mutta Suomi on hienosti edellä määräyksiä: Suomessa on kerätty nukkavierua, puhkikulutettua tekstiiliä yrityksiltä ja kuluttajilta jo tovi, ja tänään tätä tekstiiliä aletaan myös jalostaa täysin uudeksi kierrätyskuiduksi. Koko Suomeen erilliskeräys tulee vuonna 2023.

Tänään Lounais-Suomeen Paimioon avautuu Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiilistä kierrätyskuitua tekevä laitos. Merkittävää hanketta vetävät Lounais-Suomen Jätehuolto sekä tekstiilien kierrätysratkaisuja tarjoava suomalaisyritys Rester.

– Uusiokäytöllä saadaan pienennettyä merkittävästi vaatteen ympäristökuormaa. Tavoitteena on, että kierrätyskuitua käytettäisiin tulevaisuudessa entistä enemmän vaate- ja tekstiiliteollisuudessa, sanoo LSJH:n viestintäasiantuntija Tuomas Alijoki.

Mitä tehdas tarkoittaa muotikauppiaan – tai kuluttajan – kannalta?

– Pitkään kuluttajat ovat laittaneet puhkikulutetut vaatteet esimerkiksi sekajätteeseen, jolloin vaate on päätynyt jätteenpolttolaitokseen poltettavaksi. Uusi tehdas muuttaa kuvion täysin, kun kerran puhkikulutettu tekstiili voidaan hyötykäyttää uudelleen.

Poistotekstiilikeräyksen valmistelu alkoi jo vuonna 2015, kun Lounais-Suomen alueella alettiin ensimmäisen kerran kerätä tekstiiliä.

– Nopeasti huomattiin, että keräys ei riitä, vaan tekstiiliä on voitava myös käsitellä ja jatkojalostaa. Itse tehdasta on valmisteltu kolmesta neljään vuotta, sanoo Alijoki.

Tähän mennessä kuluttajien poistotekstiilikeräys on ollut LSJH:n vastuulla, ja Rester on ottanut vastaan poistotekstiiliä yrityksiltä. Vaikka laitos on Paimiossa, hankkeen tekstiilinkeräyskumppaneina on kymmenen jätelaitosta eri puolilla Suomea. Se tarkoittaa sitä, että 3,2 miljoonalla suomalaisella on jo mahdollisuus kierrättää vanhat tekstiilinsä Paimiossa.

Kierrätys tapahtuu viemällä vanhat, puhkikulutetut tekstiilit oman asuinalueen jätelaitoksen keräyspisteeseen. Turun alueen kaupoissa – myös muotiliikkeissä – on saattanut törmätä KAMU-nimisiin, vanhoilla farkkukankailla päällystettyihin keräyslaatikoihin.

– KAMUn tarkoituksena on ollut pilotoida, miten poistotekstiilikeräys toimii muotikaupoissa. Kokeilu alkoi toukokuussa, ja keräysmäärät ovat olleet hyviä ja tavara hyvälaatuista, eli kuluttajat ovat osanneet laittaa astiaan sitä, mitä sinne kuuluu.


Paimioon avautuu tänään Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiilistä kierrätyskuitua tekevä laitos. Merkittävää hanketta vetävät Lounais-Suomen Jätehuolto sekä tekstiilien kierrätysratkaisuja tarjoava suomalaisyritys Rester.


Paimion poistotekstiilitehtaalla tekstiilijäte syötetään linjastolle. Ensin giljotiinia muistuttava laite leikkaa tekstiilin paloihin. Sitten tekstiilipalat puhdistetaan ja seuraavaksi silputaan pieniksi suikaleiksi. Lopuksi tekstiili menee sekoittimeen, joka jauhaa sen tasaiseksi massaksi. Sitten tekstiili avataan mekaanisesti ja kuidut revitään koneen toimesta erilleen. Viimeisessä vaiheessa tekstiili paalataan paaleiksi – eli uudeksi raaka-aineeksi – joka on valmis uusiokäyttöön.

Uusiokäytön kohdalla katse kääntyy yrityksiin.

– Loppupäässä on oltava kysyntää, jotta alkupään satsaus, eli koko keräys, kannattaa. Käymme juuri neuvotteluja useiden yritysten kanssa, joiden kohdalla mietitään, millaisessa käytössä uusiokuitu voisi heidän tuotteissaan olla.

Alijoki on vielä vaitonainen nimistä, mutta paljastaa, että Lounais-Suomen Jätehuolto toimittaa raaka-ainetta esimerkiksi Infinited Fiber Companyn Infinna-uusiokuituun.

– Myös sisustuspuolella on kysyntää. Ja esimerkiksi nyrkkeilysäkkien täytteet voisivat olla tekstiilisilppua, eli mahdollisia käyttökohteita on hyvin runsaasti.

Uusi laitos pystyy jalostamaan vuodessa viisi tuhatta tonnia poistotekstiiliä. Ja se on vasta alkua. Tavoitteena on, että kaikki suomalaiset pääsevät tekstiilikeräyksen piiriin. 

– Paimion linjaston jälkeen päästään toivottavasti rakentamaan isomman mittakaavan laitos useammalla linjastolla. Sitä suunnitellaan jo Turun alueelle, sillä yksi linjasto ei välttämättä riitä koko Suomelle.

Kuvat LSJH / Pekka Lintusaari

Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Viestintäpäällikkö Ida Rantala | ida.rantala@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi

Sisällöntuottaja Liina Haanmäki | liina.haanmaki@fafi.fi


Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *