PaaPii-merkin omassa ompelimossa vuosikymmeniä ommelleet naiset jakavat kokemuksensa ja hiljaisen tietonsa yrityksen hyväksi.
Vuosi 2015 oli PaaPii Designin toimitusjohtaja Anniina Isokankaalle jännittävää aikaa. Hänen perustamansa merkin ensimmäiset vaatemallistot tulivat myyntiin.
– Kerrankin pienen ompelimon pihaan ajoi rekka kyydissään 18 lavallista kankaita. Oli siinä ihmettelemistä, Isokangas muistelee.
Vaatteiden suosio kasvoi, ja nyt PaaPiin tuotteita myydään 30 maassa. Yritys työllistää jo toistakymmentä työntekijää.
PaaPiin tarina alkoi käsityöblogista, jonka Isokangas perusti vuonna 2009. Hän oli opiskellut muotoilua, keramiikkaa ja lasitaidetta. Blogiinsa Isokangas latasi kuvia itse tekemistään pehmoleluista ja ohjeita niiden tekemiseen. Pehmolelujen kankaat hän oli suunnitellut ja painanut itse, joten lelut olivat omaperäisen näköisiä.
Isokankaan kuosit saivat aikaan pöhinää netissä, ja kyselyitä blogiin alkoi tulla yhä enemmän. Isokangasta alkoi kiinnostaa kokonaisen tuoteperheen kehittäminen. Tammikuussa 2011 hän perusti yrityksen ja alkoi myydä tuotteitaan blogissaan ja suunnitella kuoseja muiden muassa ekologisia lasten- ja naistenvaatteita myyvälle Nosh-nettikaupalle.
Yritys sai nimensä Isokankaan tekemästä pehmolelusta, nukkuvasta paapii-nukesta.
Sitten tuli yhteistyötarjous Australiasta.
Sikäläinen lastentarviketukku olisi halunnut ostaa PaaPiin tuotteita myyntiin. Isokangas joutui kieltäytymään tarjouksesta, sillä yhden naisen yrityksellä ei ollut resursseja valmistaa niin suuria määriä tuotteita. Mutta australialaisten tarjous sytytti kipinän.
– Päätin, että teen joko kunnolla tai en ollenkaan. Osallistuin yrittäjäkurssille ja hain starttirahaa. Blogista saatu hyvä palaute toi uskoa omaan tekemiseen.
Isokangas yhdisti voimansa omalla toiminimellään ompeluhommia tehneen anoppinsa kanssa, ja PaaPii alkoi kehittää painokankaidensa valmistusprosessia. Vuonna 2013 valmistuivat ensimmäiset omalle merkille suunnitellut teollisesti painetut kankaat. Aiemmin Isokankaan kankaita oli painettu muille, esimerkiksi kangaskauppa Majapuulle.
Vuoden 2015 aikana myynti kasvoi jo miljoonaan, ja 75 prosenttia liikevaihdosta tuli viennistä. Ja juuri vientiin Isokangas halusikin panostaa. Sosiaalista mediaa hyödyntämällä ja ottamalla suoraan yhteyttä jälleenmyyjiin PaaPii sai jalansijaa maailmalla.
Vaikka yritys on kasvanut ja liikevaihto on jo 1,4 miljoonaa, Isokangas haluaa säilyttää itsetekemisen kulttuurin. Hän julkaisi yhdessä PaaPiin suunnittelija Paula Isopahkalan kanssa PaaPiin kaavakirjan lapsille vuonna 2017. Tämän vuoden joulukuussa ilmestyy Isokankaan ja Isopahkalan toinen, naisille suunnattu kaavakirja, jossa rohkaistaan ompelemaan vaatteita itse. Kirjassa on sekä uusia kaavoja että kaavoja PaaPiin tuotteiden tekemiseen. PaaPiilla on myös Facebookissa toimiva kansainvälinen ompeluryhmä, jossa ihmiset jakavat PaaPiin kankaista tekemiensä vaatteiden kuvia ja neuvovat toisiaan.
Kansainvälistymisestä huolimatta Isokangas haluaa pitää tuotannon Suomessa.
– Se vaatii uskallusta ja sitä, että pitää kiinni tästä päätöksestä, Isokangas sanoo.
Kun ompelimo on lähellä, suunnittelija ja vaatteiden tekijät voivat yhdessä miettiä, miten tuotteista saadaan kustannustehokkaita.
– Jos huomaamme, että tuotteen hinta on liian korkea, räätälöimme vaatteen ulkoasua niin, että se on nopeampi valmistaa.
Isokankaan mielestä lähellä sijaitseva ompelimo tuo turvaa, koska tuotantoa on helpompi hallita ja tilanteisiin voi reagoida nopeasti. Lisäksi plussana on rahtikulujen pieneneminen, kun kankaita tai vaatteita ei tarvitse kuljetella maasta toiseen.
Aluksi tuotteet ommeltiin Sievissä, mutta vuonna 2017 PaaPii perusti oman ompelimon Kokkolaan. Siellä onnistumiset pohjautuvat pitkälti Sievissä ommelleiden naisten jakamaan kokemukseen ja hiljaiseen tietoon. Ompelijoilla on vuosikymmenten kokemus, ja heidän niksiensä avulla tuotantoa on voitu tehostaa. Isokangas kertoo itsekin oppineensa ompelijoilta paljon uutta.
– Oman ompelimon haasteena on tasapainottelu tuotantomäärien kanssa, Isokangas sanoo.
Ja esimerkiksi äitiyslomansijaisten löytäminen on vaikeaa, sillä yrityksen prosessit ovat työntekijöille jo niin tuttuja, että niiden opettaminen uudelle ihmiselle aiheuttaa kustannuksia.
Aiemmin Isokangas haaveili keramiikan tekemisestä, mutta vaate- ja tekstiiliyrittäjän työ on vaihtelevaa ja ennalta-arvaamatonta.
– Yhtäkkiä tulee sähköposti tai puhelu joltain odottamattomalta taholta, eikä koskaan voi tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Se on parasta.
Tulevaisuudessa Isokangas haluaisi jättää toimitusjohtajan työt vähemmälle ja siirtyä kokonaan luovaksi johtajaksi.
PaaPiin vaatteita myydään Kokkolan kivijalan lisäksi messuilla ja jälleenmyyjien liikkeissä ympäri Suomea.
Teksti Petra Eskola Kuvat PaaPii Design
