Parhaimmillaan verkossa sijaitseva digitaalinen showroom mahdollistaa täysin kysyntäperusteisesti toimimisen. Kaikkia kuluttajan tarpeita sen avulla ei kuitenkaan voi täyttää.

Kun House of Wilow viime vuoden lopulla lanseerasi pienen juhlavaatemalliston, yhtään fyysistä tuotetta ei ollut olemassa. Uutta mallistoa markkinoitiin etukäteen 3D-kuvilla, ja myös sosiaalisen median sisällöt luotiin 3D:nä.

Ensikuulemalta asetelma saattaa muistuttaa 2020-luvulle tuotua klassikkosatua, mutta tässä tarinassa kuluttaja saa kyllä ylleen uudet vaatteet – tarkalleen ottaen kimonotakin.

”Tarvitsemme uusia tapoja kokea ja kuluttaa muotia”, sanovat Annmari Pietiläinen ja Pauliina Westman, House of Wilow’n perustajat.

Brändin digitaalinen showroom avattiin verkkokaupan asiakkaille joulukuussa. Yrittäjät vastasivat itse suuntaviivojen suunnittelusta ja vaatteiden 3D-mallinnuksista. Teknisestä toteutuksesta huolehti vuonna 2015 perustettu kiinalainen ohjelmistoyritys Style3D, joka tarjoaa digitaalisia palveluja muotialalle.

”Olemme pieni ja verrattain nuori yritys, ja Style3D oli meille hinnoittelunsa puolesta saavutettava kumppani. Rahoitimme projektin Kuopion Muotoiluakatemian Säätiöltä saadulla 15 000 euron apurahalla.”

Aikaa ideasta valmiiseen tuotokseen kului vuoden päivät, mutta tekninen rakentaminen sujui lopulta joutuisasti, noin kuukaudessa. Yrittäjät ovat lopputulokseen tyytyväisiä.

”Toteutus vastaa visiotamme. Meille oli tärkeää, että showroomista tulee taidegalleriamainen ja estetiikaltaan arvokas.”

Jälki on ollut hämmentävänkin aitoa.

”Nähdessään malliston 3D-mallinnukset osa asiakkaistamme ei ole hahmottanut, että kyseessä on vaatteen digitaalinen toteutus, ei fyysinen ommeltu tuote”, Pietiläinen kertoo.

Siitä huolimatta suurin haaste liittyi juuri materiaalien imitoimiseen eli 3D-replikaatteihin.

”Käytämme usein kiiltäviä, metallinhohtoisia ja struktuuripintaisia kankaita. Kankaat ovat sangen kompleksisia ja reagoivat eri sävyiseen valoon eri tavalla. Siksi niiden replikaatit olivat melkoisen työläitä toteuttaa.”

Digitaalisessa galleriatilassa liikutaan hotspotien avulla. Tuotteen klikkaaminen vie käyttäjän verkkokauppaan tuotteen esittelysivulle. Tilan seinille on sijoitettu brändivideoita, jotka käynnistyvät hotspotia painamalla.

Vastuullisuuden näkökulmasta digitaalisuus tuo vaatebisnekseen paljon etuja. Parhaimmillaan verkossa sijaitseva showroom mahdollistaa täysin kysyntäperusteisesti toimimisen.

”Tuote voidaan valmistaa vasta siinä vaiheessa, kun se on jo myyty. Pystymme näin välttämään turhan tuottamista sekä toteuttamaan meille tärkeää ideologiaa: vähemmän ja parempaa. Myös tuoteideoita on mahdollista demonstroida ilman, että yhtään fyysistä tuotetta on valmistettu”, Westman sanoo.

Vaikka kaksikko kokee digitaalisuuden tuovan lisäarvoa liiketoimintaan, kuluttajan kokemukseen muodista ja ostoprosessiin, pelkästään sen varaan he eivät bisnestään jättäisi.

”Digitaalisuuden rinnalla tarvitaan lähestyttävyyttä, johon vain fyysinen maailma pystyy vastaamaan. On paljon sellaista haptisuutta, jota luontaisesti tarvitsemme. Emme usko, että digitaalisuus pystyy syrjäyttämään kivijalkaa tai vaikkapa sitä, miltä tuote tuntuu.”

Jatkossa tavoitteena on päivittää showroomia aina uusien mallistojulkaisujen yhteydessä ja jatkaa ennakkomarkkinointia 3D-kuvilla.

Pietiläinen ja Westman pitävät digitaalista showroomia hyvänä ja kokoaan suurempana markkinointivälineenä. 

”Se viestii, että olemme toimijana moderni ja mukana muodin digitalisaatiossa.”


Teksti Johanna Rämö
Kuva House of Wilow

Uutisvinkki tai juttuidea? Ota yhteyttä Fashion Finlandin toimitukseen
Päätoimittaja Jani Niipola | jani.niipola@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.