Pienemmissä yrityksissä saatetaan poiketa työehtosopimuksesta silloin, kun se on toiminnan tai työntekijän kannalta järkevää. Miksi pitäisi vastustaa sellaista, mikä sopii sekä työntekijälle että työnantajalle, kirjoittaa muotikauppias Andreas Ögård.


Suomeen ei tarvita yhtään lisää sääntelyä. Monissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi pärjää erinomaisesti – meidän maamme on maailman turvallisin, maailman onnellisin, ja myös yrittäjille yksi maailman parhaista paikoista.

Mutta kun katsotaan työmarkkinoiden joustavuutta, Suomi ei pärjää ollenkaan. Olemme vertailussa viimeisillä sijoilla. Ja nyt myös muotikauppojen ja -kauppiaiden elämään vaikuttavaa sääntelyä halutaan ilmeisesti lisätä.

Menneellä viikolla SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta nimittäin ilmoitti, että ”akuutein ongelma on varmistaa luottamushenkilöiden tunnustaminen järjestäytymättömissä yrityksissä”. Hän esitti myös lainsäädäntötoimia turvaamaan työehtosopimusten kattavuutta, kun joillakin aloilla irtaudutaan työehtosopimuksista.

Elorannan ehdottama vaatimus luottamushenkilöiden tunnustamisesta vaikuttaisi toteutuessaan perustuslakiimme. Vaikkei Eloranta sano sitä suoraan, päättelen sen tarkoittavan, että emme enää saisi itse päättää, kuulummeko ammattiliittoon vai emme.

Huono idea.

Muotikauppiaana, yrittäjänä ja Fashion Finlandin hallituksen puheenjohtajana koen, että nyt mennään liian pitkälle. Suomen perustuslaki on pohjana maailman turvallisemmalle ja onnellisemmalle maalle. Ollaan vaarallisilla vesillä, jos perustuslakiin kirjattuihin oikeuksiimme halutaan tehdä poikkeuksia. Suomalaisella ihmisellä tai yrityksellä pitää olla vapaus päättää jatkossakin, järjestäytyykö hän eli haluaako hän kuulua johonkin liittoon.

Laki yleissitovuudesta velvoittaa jo nyt kaikkia työnantajia ja työntekijöitä. Työehtosopimusta on lain pakottamalla tavalla seurattava pilkulleen, riippumatta kuuluuko työnantajana tai työntekijänä järjestöön.
Jos työpaikalla sovitaan paikallisesti eli tehdään arkisia päätöksiä ohi työehtosopimuksen, sopimuksen osapuolet syyllistyvät lainvastaiseen toimintaan. 

Tästä huolimatta monessa pienessä suomalaisessa yrityksessä sovitaan jo asioista sulassa sovussa – mutta siis työehtosopimuksen vastaisesti.

Ja nuo pienet yritykset ovat Suomen talouden selkäranka. Vuosituhanteen vaihteen jälkeen pk-yritykset ovat synnyttäneet Suomeen yli 150 000 uutta työpaikkaa. Samaan aikaan suurissa yrityksissä työpaikkojen määrä on vähentynyt 40 000. 

Pienemmissä yrityksissä saatetaan poiketa työnantajan ja -tekijän yhteisellä sopimuksella kuitenkin työehtosopimuksesta silloin, kun se on toiminnan tai työntekijän kannalta järkevää. Esimerkiksi, jos työntekijä haluaisi tehdä enemmän lauantai- tai sunnuntaitöitä kuin työehtosopimuksen mukaan kuuluu tehdä.

Miksi yhteiskunnan pitäisi vastustaa sellaista, mikä sopii sekä työntekijälle että työnantajalle?

Sen sijaan, että lisättäisiin SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan ajatuksen mukaisesti sääntelyä, pitäisi mennä toiseen suuntaan ja lisätä vapautta ja joustavuutta.

Paikallinen sopiminen tulisi sallia kaikille, riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt tai järjestäytymätön. Suurin osa suomalaisista muotikaupoista ei ole järjestäytyneitä. Suurimmassa osassa suomalaisissa muotikaupoissa on yrittäjän lisäksi korkeintaan muutama työntekijä. Järjestäytymisaste on työntekijöiden keskuudessa alle 50 prosenttia. Jos luottamusmies olisi pakko valita järjestyneiden eli liittoon kuuluvien joukosta – kuten Elorannan ehdotuksen voi tulkita – ollaan tilanteessa, jossa vähemmistö edustaa enemmistöä.

Emme todellakaan tarvitse Suomeen yhtään lisää sääntelyä. Kilpailukykymme ei tahdo enää muutenkaan pärjätä kansainvälisessä vertailussa. Isoilla työpaikoilla tilanne on varmasti erilainen. Luottamusmies on sekä työntekijöiden että työnantajan etu.

Mutta jos yrityksessä on yrittäjän lisäksi muutama työntekijä, eiköhän paikallisella sopimisella, maalaisjärjellä ja hyvillä käytöstavoilla pärjätä.


Andreas Ögård
Muotiyrittäjä ja Fashion Finlandin hallituksen puheenjohtaja



Fashion Finlandin uudessa Kauppias ottaa kantaa -juttusarjassa julkaistaan muotialan yrittäjien ja luovan työn tekijöiden mielipidekirjoituksia muotikauppaan ja vaatealaan liittyvistä tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista. Jos sinulla on sanasi sanottavana, lähetä kirjoituksesi sähköpostitse osoitteeseen fafi@fafi.fi.


Kuva Leena Aro

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *