Juttusarjassa tunnetut pukeutujat kertovat suhteestaan muotiin ja tyyliin. Jenni Rotonen on yksi Suomen ensimmäisistä ammattibloggaajista. Hänen kirjoittamansa Pupulandia-blogi on palkittu Suomen parhaana muotiblogina.
Uusin muotihankintani:
Ostin keväällä Marimekon kauniin vihreän puuvillaisen maksimekon, joka on mukavan monikäyttöinen vaate. Se menee arjessa kesämekosta, kun laitan seuraksi sandaalit ja olkihatun. Juhlamekko siitä saadaan korvakoruilla ja korkokengillä. En halua ostaa vaatteita, jotka palvelevat vain yhtä käyttötarkoitusta.
Rakkain vaatekappaleeni:
Minulla on paljon rakkaita vaatekappaleita, mutta tärkeimpiä ovat sellaiset löydöt, joihin liittyy jokin tarina tai historiaa. Yksi sellainen vaate on isäni vanha biker-nahkatakki. Biker-takki on minusta vaatekaapin klassikko, joka sopii kaiken kanssa aina farkuista kukkamekkoon ja culottes-housuihin. Toinen rakas vaatekappale on äitini nuorena itselleen tekemä mekko. Hän on tehnyt jonkin verran itse vaatteita, ja minullakin oli ompeluharrastus lapsena. Kävin jopa ompelukerhossakin, mutta harrastus on jäänyt aikuisiällä. Olisi ihanaa elvyttää se taito takaisin.
Rakkaaksi vaatekappaleeksi täytyy nostaa myös vuosien etsinnän tuloksena löytyneet, täydellisesti istuvat vintage-Levikset. Täydelliset Levikset ovat joka kropalle erilaiset, ja esimerkiksi minulle klassikkomalli 501 ei sovi ollenkaan. Minulle täydellinen farkkumalli on korkeavyötäröinen mutsifarkku 80–90-luvulta.
Suomalainen muotisuosikkini:
Samuji ja Marimekko ovat kestosuosikkejani. Esimerkiksi Samuji on ajaton, oman tiensä kulkija designissaan ja kaikki kymmenenkin vuotta vanhat Samujin vaatteet kaapissani näyttävät yhä uusilta. Rakastan myös Terhi Pölkin kenkiä. Ne ovat kokemukseni mukaan laadukkaita ja niissä on hyvä lesti. Pölkillä on klassisia malleja, joissa on kuitenkin jokin juju. Se on tärkeää, sillä en usko trendeihin, vaikka ne ovatkin hauska tapa piristää pukeutumista. Trendiajattelu ei ole kestävää, koska se perustuu siihen, että luodaan ihmisille koko ajan vain uusia tarpeita.
Tämä ostos kirpaisi:
Kallein vaateostokseni koskaan on ollut Acnen kelsiturkki. Se oli hetken mielijohde, mutta käytännöllinen sellainen. Ostan hyvin vähän vaatteita itse uutena, mutta Acnen takki tuntui fiksulta ostokselta, koska se on lämmin ja materiaaliltaan laadukas. Ostan mieluummin talvitakin kuin esimerkiksi kalliin designer-laukun, jollaista en omista ainuttakaan. Acnen takki on ollut kovassa käytössä ja periytyy varmaan joskus vielä lapsenlapsillenikin.
Arjen luottounivormuni:
Pukeudun aika vaihtelevasti, mutta minulla on pari sellaista tyyliä, joihin luotan aina: klassikkoyhdistelmä eli hyvin istuvat farkut ja laadukas t-paita toimivat päivästä ja vuodesta toiseen. Toinen suosikkini on väljä maksimittainen mekko, jollaisia minulla on niin yksivärisinä kuin kuviollisinakin. Kun olen leikkisällä päällä, minulla saattaa olla päästä varpaisiin jotain hauskaa kuosia, esimerkiksi kokokukallinen puku. Olen leikittelijä, enkä ota pukeutumista liian vakavasti.
Lempikauppani:
Frida Marina vintage-putiikki on varsinainen aarreaitta Helsingin Kaarlenkadulla. Myös Kämp Gallerian Suomi-muodille omistettu Garden kuuluu suosikkeihini. Garden on minusta suorastaan kulttuuriteko ja tuli juuri siihen tarpeeseen, mikä meillä on Suomessa ollut. Monilla kiinnostavilla pienillä brändeillä ei ole aiemmin ollut mahdollisuutta päästä esille hyvillä myyntipaikoilla. Jos vaikkapa turisti on kysynyt mistä ostaa suomalaista muotia, ei ole ollut paikkaa, johon hänet voisi suoraan ohjata. Garden on minulle myös suomalaisen muodin kiinnostavimpien tulokkaiden showroom.
Hänen tyylitajuaan ihailen:
Minulla ei ole ketään yksittäistä tyyli-idolia ylitse muiden, mutta sen sijaan tykkään katsella kadulla ja sosiaalisessa mediassa erilaisten ihmisten pukeutumista ja poimia sieltä ideoita ja inspiraatiota myös omaan tyyliini. Kiinnostava pukeutuja viihtyy tyylissään ja on sinut itsensä kanssa. Saatan kiinnittää huomioni myös tyyleihin, joissa on paljon samaa kuin omassani, mutta ne ovat ehkä astetta pidemmälle vietyjä – vaikka väreillä tai kuoseilla irrottelua. Instagramissa yksi suosikeistani on ranskalainen pariskunta @young_emperors. Heillä on aina hauskoja ja keskenään matchaavia asuja.
Tuoksu, jota en vaihda:
Maison Margielan Replica By The Fireplace – takkatulen tuoksu on niin huumaava, että vielä vuosienkin jälkeen tekisi mieli nuuhkia omaa rannetta jatkuvasti. Tuoksu tuli elämääni voimalla muutama vuosi sitten. Tätä ennen luotin raikkaisiin vesituoksuihin, mutta minulla oli ollut jo pidempään olo, että kaipaan erilaisempaa tuoksua naisten perinteisten tuoksujen rinnalle. By the Fireplace on unisex-tuoksu, ja aloin saada tuoksustani paljon palautetta heti, kun aloin sitä käyttämään. Myös poikaystäväni lainaa hajuvettäni toisinaan.
Unohtumattomin pukeutumiseen liittyvä muistoni:
Vaatteisiin liittyy paljon hienoja muistoja, mutta yksi unohtumaton hetki on se, kun yhteistyöprojektin tiimoilta Mert Otsamo suunnitteli minulle uniikin iltapuvun. En ollut koskaan ennen pukeutunut iltapukuun ja tuntui ihan mielettömältä saada pukea ylleen omien mittojen mukaan tehty huikaisevan kaunis puku. Mert sai suunnittelussa aika vapaat kädet, mutta yhdessä mietimme värimaailmaa. Puku on merellisen sinivihreä ja siinä on merenneitomainen siluetti. Erikoisuutena puvun rintamukseen on piilotettu jalokivi. Olen käyttänyt pukua vain kerran, mutta haaveilen, että tulisi lisää tilaisuuksia, joihin sen voisi pukea.
Seuraavaksi haavelistallani:
Tällä hetkellä haaveilen nuoruudestani tutusta kalastajanlakista. Aika on kullannut muistot ja voisin hyvin käyttää sellaista jälleen. Minulla oli lapsena ala-asteikäisenä pinkki ruusukuvioinen kalastajalakki. Nyt kun aikaa on kulunut tarpeeksi, pystyn näkemään tuon ajan hattumuodin taas raikkain silmin. Muutenkin on kiinnostavaa nähdä 90-luvun muodin uusi nousu, koska vietin omaa lapsuuttani silloin.
Teksti Rebekka Silvennoinen, Ida Rantala Kuvat Annika Ollila, Vesa Silver, Angelina Ilmast
