Valmistus ja materiaalit kotimaasta, design suoraan 1970-luvulta. Siinä Turkka Koiviston menestysresepti verkkaribrändilleen, jonka piti alun perin vaatettaa vain palomieskaverit.


Tamperelainen Turkka Koivisto soittaa Fonectasta löytämäänsä numeroon. Puhelimeen vastaa nelinkertainen olympiavoittaja Lasse Virén. Koivisto esittelee asiansa ja Virén toteaa: ”Jos sä niin hullu olet, että Suomessa alat verkkareita tekemään, niin kyllähän mä sua jeesaan.”

Vuosi on 2017, ja kaksikko sopii tapaamisen Virénin työmaaruokalaan. Perheyritys Virén-Yhtiöt on siirtynyt Lasse Virénin pojalle, mutta Lasse käy eläkepäivilläänkin auttamassa yrityksen töissä.

Virén syö nakkikeiton, ja Koivisto juo mustan kahvin. Samalla Koivisto esittelee Virénille liikeideansa, verkkaribrändinsä, ja kysyy, josko juoksijalegendan kuvan voisi painaa malliston t-paitaan.

Ja sehän sopi. Paitaan valitaan silkkipainettu kuva Virénistä vuoden 1972 Munchenin olympialaisten 10 000 metrin juoksusta. Siitä kuuluisasta ihmejuoksusta, jossa Virén kaatui, nousi ylös, ja saapui maaliin voittajana. 

Puhelu Virénille on ollut vain yksi Turkka Koiviston rohkeista ideoista ja vedoista. Vuotta aiemmin eli lokakuussa 2016 hän oli perustanut verkkaribrändi Nousun, joka valmistaa 1970-luvulta inspiraation saaneita retrohenkisiä verryttelyvaatteita. Sitä ennen hän ei ollut koskaan ollut missään tekemisessä vaatteiden tai niiden valmistuksen kanssa. Turkka Koivisto oli palomies, jolla oli taskussaan tuoreet diplomi-insinöörin paperit.


Verkkaribrändi Nousu valmistaa 1970-luvulta inspiraation saaneita retrohenkisiä verryttelyvaatteita.


Koivisto sai idean omasta vaatebrändistä tamperelaisella paloasemalla. Hän oli käynyt treenaamassa palomieskavereidensa kanssa ja keskustellut siitä, kuinka 1970-luvulla palomiehillä oli omat verryttelyasut. Koivisto oli itsekin etsinyt ajanmukaista, 70-luvun vintage-verkkatakkia ulkomaita myöten tuloksetta, ja alkoi miettiä, voisiko samanlaisia verkkareita valmistaa vielä Suomessa.

– Lapsuudenystävälläni on työvaatefirma nimeltä Image Wear. Soitin hänelle ja kysyin, että kuka Suomessa valmistaa verkkareihin sopivaa materiaalia. Vastaus oli Orneule, eikä muita oikein ole. Soitin Orneuleelle ja sovimme heti tapaamisen, Koivisto kertoo. 

Koivisto halusi materiaalin olevan saamaa kuin 1970-luvun laadukkaissa verryttelyasuissa. Oikean materiaalin löytämisessä meni kuitenkin tovi: 50 vuotta sitten käytetyn neulostyypin tietoja ja ohjetta ei oltu siirretty edes tietokoneelle, joten nykyiset kutomakoneet eivät osanneet valmistaa sitä. Ratkaisu löytyi, kun Orneuleen laitosmies kaivoi neulontaohjeen vanhasta arkistosta.

Kun neulosmateriaali oli valittu, Koivisto suuntasi Kalevan ABC-huoltoasemalle. Siellä hän tapasi urheilijakaverinsa, otti hänestä mitat ja marssi mittojen kanssa kaavoitusfirmaan. 

– Palomieskaverini äiti, joka oli entinen ompelija, teki ensimmäisen mallikappaleen. Sovitettiin sitä palokunnassa ja todettiin, että aika nappiin meni. 

Aluksi verryttelyasut oli tarkoitus valmistaa vain kymmenelle palomiehelle. Materiaalin minimierä oli kuitenkin suurempi, ja kangasta oli tilattava 5000 eurolla. Sana kiiri paloasemalla, ja kun lisätilauksia alkoi tulla, ensimmäinen tuotantoerä saatiin täyteen.

Koivisto arveli, että verryttelyvaatteille voisi olla kysyntää muuallakin. Urheiluvaatekaupoissa hän teki huomion: miehille myydään vain mustia verkkareita. 70-luvun muotivärejä, kirkasta oranssia, keltaista, punaista ja suklaanruskeaa, ei näkynyt.

– Ajatus päässäni oli, että toivottavasti meille suomalaisille ei riitä, että meille myydään joka osoitteessa samaa tavaraa, kilpaillaan vain hinnalla, ja laatu on mitä on. 

Brändin nimi Nousu syntyi aamupalapöydässä päivän lehteä lukiessa. Koivisto näki vain synkkiä uutisia ja ajatteli, että tästä tappion kierteestä on lähdettävä nousuun. 

Vaikka brändin nimi viittaa kasvuun, ei Koivisto halua hoppuilla yrityksensä kanssa. 

– Olin yli 40-vuotias, kun perustin yrityksen. Ajatus on ollut, että ei tässä nyt ainakaan kiireellä hyvä tule. Tehdään maltilla ja huolella, ja sitten katsotaan mihin se riittää. Lähdin alussa myös omalla rahalla liikkeelle, eli en ottanut lainaa. 

Koivisto alkoi markkinoida Nousua sosiaalisessa mediassa, ja sana retroverkkareista on kiirinyt pikkuhiljaa. Pari vuotta sitten Nousu sai isoa näkyvyyttä, kun sen verryttelyasut esiintyivät Risto Räppääjä ja pullistelija -elokuvassa isä ja poika Pöntisen, eli Timo Lavikaisen ja Eelis Kesäläisen, päällä.

Elokuvanäkyvyys toi myyntiä, eikä viime vuosikaan ollut huono. Koronasta huolimatta Nousu teki 377 000 euron liikevaihdolla 37 000 euron tuloksen. Tänä vuonna Koivisto arvelee liikevaihdon yltävän puoleen miljoonaan euroon.


Sana Noususta on kiirinyt palomiehiä pidemmälle. Markkinointia on tehty sosiaalisessa mediassa ja näkyvyyttä saatu myös Risto Räppääjä ja pullistelija-elokuvassa.


Nousu myy verkkareiden lisäksi myös t-paitoja, pipoja ja sukkia. Tuotteiden neulokset ja resorit neulotaan Orivedellä. Sukat valmistaa paikallinen Sidoste. Vain langat ja vetoketjut tulevat Suomen ulkopuolelta, koska niitä ei enää Suomessa valmisteta. 

Nousun vaatteet suunnitellaan, kaavoitetaan ja valmistetaan omassa ompelimossa Nokialla. Samaan rakennukseen on nyt avattu showroom-myymälä. 

– Se on kätevää, sillä nyt voimme tarpeen tullen vaikka lyhentää asiakkaalle lahkeet tässä samalla. Avasimme oman ompelimon koronan pakottamana viime vuoden toukokuussa. Alihankkijat olivat niin ruuhkaisia, etteivät ne voineet toimittaa tilauksiamme, ja siksi avasimme oman ompelimon. 

Ompelimossa työskentelee kolme vakituista ompelijaa ja tarpeen tullen myös kaavoittaja. Tiimiin on juuri palkattu myös varastotyöntekijä. 

– Suunnittelussa idea lähtee minulta ja kaavoittajan kanssa katsomme, miten voimme sen toteuttaa. Rajoitteena on, että Suomessa valmistetaan vain trikooneulosta eli emme voi tehdä esimerkiksi välikausitakkeja. Suomalaisista materiaaleista emme kuitenkaan luovu.

Nousun tuotteita voi ostaa showroom-myymälästä, verkkokaupasta ja kuudelta jälleenmyyjältä. Koivisto aikoo panostaa omiin myyntikanaviin.

– Katevaatimus jälleenmyynnissä on kova ja käteen siitä jää itselle vain pieni siivu. Jos laajennamme jälleenmyyntiä, se vaatisi tuotannon kasvattamista.


Nousun vaatteet valmistetaan Suomessa. Tuotteita myydään omassa showroom-myymälässä, verkkokaupassa ja kuudella jälleenmyyjällä.


Koiviston mukaan Nousun valtteja ovat kotimaisuus, tuotteiden kestävyys ja kohderyhmä eli miehet.

– Harva Suomessa valmistaa miehille vaatteita, ja siinä on markkinarako. Meidän myynneistä 70 prosenttia tulee miestenvaatteista. Vaatteet ovat myös laadukkaita, ja iso prosentti asiakkaista palaa takaisin ostamaan muitakin vaatteita.

Kankaan laatu ja kestävyys testataan hankaustesteillä.

– Vaate voidaan valmistaa vaikka kuinka ekologisista materiaaleista, mutta jos se ei kestä käyttöä, niin sillä ei tee mitään.

Seuraavaksi Nousu aikoo laajentaa toimitilojaan. Koivisto haaveilee, että yhdessä osoitteessa tapahtuisi kaikki – materiaalin valmistus, ompelu, painatus ja kaupankäynti.

– Tarvitsemme Suomeen ainakin yhden kutomon lisää, ja myös osaavia tekijöitä alalle. Vaatealan osaajat ovat kohta jo eläkkeellä, ja jos emme tee jotain, he vievät tietotaidon mukanaan. Olen menossa puhumaan yläasteelle vaatealasta, jotta saisimme lisää nuoria kiinnostumaan siitä. 

Se on Koiviston pitkän tähtäimen tavoite.

– Olin pelastustoimessa 17 vuotta. Vaatealan tulevaisuuden pelastaminen on toinen pelastusoperaationi.  


Kuvat Nousu

Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Viestintäpäällikkö Ida Rantala | ida.rantala@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi


Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *