Jukka Rintalan suuria iltapukuja nähdään tänäkin vuonna itsenäisyyspäivänä Presidentin linnassa. Lisäksi hänen töitään on esillä juuri avautuneessa suurnäyttelyssä Rovaniemellä.
Kohta ne tulevat taas, Linnan juhlat. Ja aika monta Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla nähtävistä puvuista on suunnitellut muotitaiteilija Jukka Rintala. Hänen aikakautensa valtakunnan ykköstanssiaisissa alkoi vuonna 1996. Sen jälkeen Rintala on suunnitellut pukuja jokaiseen Linnan juhlaan.
Iltapukuja suunnitellessaan Rintala tekee usein asiakkaalle raakavedoksen lyijykynällä. Hänen mukaansa suunnittelutyössä tarvitaan psykologista osaamista, jotta asiakkaan kanssa saavutetaan yhteinen kieli. Asiakkaalle hän antaa kuitenkin vain yhden luonnoksen, sillä useammasta luonnoksesta asiakkaan on Rintalan mukaan vaikea valita.
Toiveissa on, että tänä vuonna Linnan juhlissa nähdään hyvin tehtyjä pukuja suomalaisilta suunnittelijoilta. Rintala on itse huomannut muutoksen vieraiden toiveissa. Rintalan mukaan pukuihin sijoitettiin hänen aloittaessaan eri tavalla kuin tänä päivänä.
– Linnan juhlien puvut ovat nykyään yhä useammin näytöspukuja, eivätkä yksilölle suunniteltuja uniikkeja taideteoksia. Koskaan ei voi tietää, mikä nousee trendiksi tai suosituksi väriksi, Rintala sanoo.
Rintala itse on alusta alkaen suhtautunut Linnan juhlien pukuihin myös pr:nä, sillä niiden avulla suunnittelija saa nimensä näkyviin. Myöhemmin saman ovat huomanneet monet muutkin muodinluojat. Näkyviä iltapukusuunnittelijoita on Suomessa nykyisin useita, mutta Rintala on uranuurtaja, joka on avannut tietä nuoremmalle polvelle.
Ja hän itse aloitti suunnittelijan hommat todella nuorena.
Jukka Rintala suunnitteli ensimmäiset muotiluomuksensa jo pikkupoikana, ja perheen lastenhoitaja valmisti suunnitelmat kreppipaperista. 12-vuotiaana hän piirsi koulussa karnevaaliasut piirustuksenopettajansa kehotuksesta. Kun opettaja kehui, että Rintalan töissä oli muotipiirrosten lennokkuutta, pojan uravalinta ratkesi kerralla: hän päätti suunnata muotisuunnittelijaksi.
Rintala oli 18-vuotias lukiolainen osallistuessaan Anna-lehden muotikilpailuun ja sijoittuessaan kolmannelle sijalle. Sen jälkeen hän sai Anna-lehden silloiselta muotitoimittaja Rauni Paloselta puhelun. Palosen viesti oli selvä: Rintalan tulisi muuttaa Porista Helsinkiin, jos hän halusi tehdä muodista uran. Kesken oppikoulun hän pääsi Taideteolliseen korkeakouluun – ja Pori jäi taakse.
Tuohon aikaan Suomessa oli suuri vaatetusteollisuus, joten Taideteollisessa korkeakoulussa opiskelijoita koulutettiin teollisiksi vaatesuunnittelijoiksi. Opetuksessa ei Rintalan mukaan puhuttu iltapuvuista yhtään mitään.
Rintalan oma tulevaisuus ratkesi jo ennen kuin koulu oli edes ohi. Juuri ennen valmistumistaan Rintala pääsi toisten opiskelijoiden kanssa tutustumiskierrokselle Friitalan nahkavaatetehtaalle. Rintalan lahjakkuuden huomannut opettaja suositteli nuorukaista suunnittelijaksi Friitalalle. Heti koulun päätyttyä Rintala aloitti Pohjoismaiden suurimman nahkavaatetehtaan suunnittelijana.
Ja siitä alkoi Rintalan harvinaisen pitkä, näkyvä ja monipuolinen ura. Friitalan jälkeen hän teki töitä monelle suomalaiselle yritykselle, kuten Karhu-Titanille, Lipsaselle, Nansolle ja Aarikalle. Yksi näkyvimmistä töistä olivat kuitenkin mallistot Kirsti Paakkasen Marimekolle. Paakkanen saapui Presidentinlinnaankin usein juuri Rintalan luomuksissa.
Kun työt Marimekolla päättyivät, Rintala aloitti oman mallistonsa elämänkumppaninsa ja työparinsa, visualisti Matti Vaskelaisen kanssa.
Vaatteiden ohella Rintala on suunnitellut tapetteja, astioita, tekstiilejä ja koruja. Nykyisin hän myös maalaa – lähes missä vaan. Esimerkiksi messuilla naistenvaatekokoelmaansa kaupatessaan hän saattaa välillä sovittaa asiakkailleen takkeja ja tarttua sitten taas pensseliin.
Vaikka suunnitteluvuosia on kertynyt lähemmäs neljäkymmentä, Rintala ei ole huolissaan luovuuden loppumisesta. Puvut muuttuvat ajan mukana. Aina tulee uusia ideoita.
Nykyisin Rintalalla on studio ja myymälä Helsingin Fredrikinkadulla. Valikoimissa on iltapukuja, vaatteita, sisustustuotteita ja taidetta. Rintalan vaatteet valmistetaan pieninä sarjoina Suomessa.
Vuosiin on mahtunut monia haastaviakin kokemuksia, kuten työnantajien konkursseja, vaatetusteollisuuden raju pieneminen Suomessa, ja muotikaupan murros, mutta lopettaminen ei ole ikinä käynyt mielessä. Rintalalla on intohimo alaa kohtaan. Hän mieltää itsensä tekijäksi, ei haaveilijaksi.
– Kun mieleen tulee mielenkiintoinen idea, se tehdään. Hyvin tehty työ johtaa aina seuraavaan askeleeseen omalla polulla. Silloin myös menestyy, sanoo Rintala.
Loppuvuosi on kiireinen Rintalalle ja hänen työparilleen Vaskelaiselle. Marraskuun lopulla Rovaniemen taidemuseoon avautui Rintalan näyttely, joka on nimeltään Arctic Glamour. Peräti 300 neliömetrin näyttelytilassa on esillä Rintalan suunnittelemia pukuja ja hänen maalaamiaan tauluja neljä vuosikymmentä kestäneen uransa varrelta.
Tulevaisuudessa saamme kenties lukea myös Rintalan omaelämäkerran, sillä se on ollut hänen mielessään jo jonkin aikaa. Ja Rintalan mukaan hyvä idea pitää aina toteuttaa.
Teksti Petra Eskola, Sami Sykkö Kuvat Toni Eskelinen, Jonna Öhrnberg / Visit Rovaniemi
