Suomalaisyritykset hakevat kiihkeästi ratkaisuja tekstiilijäteongelmaan. Maailman ekologisin tekstiilikuitu ja jätteestä luotu vaatemallisto löytyvät jo Suomesta. Jotta tekstiilit saadaan kunnolla kiertämään, tarvitaan kuitenkin yrityksiä, jotka lajittelevat ja käsittelevät kerätyt tekstiilit.
Suomalaiset hukkuvat tekstiileihin. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan tekstiilejä kulutetaan Suomessa joka vuosi 13-18 kiloa asukasta kohden. Tekstiilijätettä syntyy 70-100 miljoonaa kiloa ja käytettyjä tekstiilejä heitetään joka vuosi pois 90 miljoonaa kiloa yksinomaan Suomessa.
Muutos on tulossa, pakon edessä. Euroopan unioni vaatii, että tekstiilijätteelle järjestetään erilliskeräys vuoteen 2025 mennessä. Ja tässä ovat useat suomalaisyritykset nähneet markkinaraon.
Suomessa tutkitaan ja kehitetään parhaillaan tekstiilien uudelleenkäyttöä, kemiallista kierrätystä ja hyödyntämistä energiana. Näissä osa-alueissa arvioidaan olevan runsaasti markkinapotentiaalia – se täytyy vain ottaa käyttöön. VTT:n erikoistutkijan Pirjo Heikkilän mukaan Suomessa on mahdollisuudet rakentaa ekosysteemi, jossa tekstiilit kiertävät kestävällä tavalla. Tuotantoketju pitää kuitenkin ensin saada eheäksi.
– Tällä hetkellä Suomesta puuttuu kerätyn materiaalin lajitteluun ja käsittelyyn keskittyviä yrityksiä, Heikkilä kertoo.
Näiden lisäksi tarvitaan lajitteluteknologioita ja yrityksiä, jotka työstävät kierrätettyä materiaalia niin, että materiaali olisi riittävän laadukasta teollisia kierrätysprosesseja varten.
– Jos haluamme poistotekstiilit teolliseen uusiokäyttöön, on järjestettävä oma keräyksensä. Se ei kuitenkaan tapahdu, jollei materiaalille ole hyödyntäjiä. Nyt tulisikin keksiä tapoja pitkittää tuotteiden elinikää, Heikkilä kertoo.
Vaatteiden vuokraus ei sinänsä ole uusi juttu: hää- ja juhlapukuja on vuokrattu jo pitkään, ja työvaatteiden vuokraus on isoa liiketoimintaa. Myös vaatelainaamot ovat kasvava bisnes.
Muitakin mahdollisuuksia on. Koska elastaanin kemiallinen kierrätys ja uudelleenkäyttö on puuvillan kemiallista kierrätystä vaikeampaa, Heikkilä haastaa miettimään, voisiko elastaanista tehdä tekstiilipohjaista polttoainetta uuden vaatteen sijaan. VTT:n alustavan arvion mukaan tekstiilien mekaanisen kierrätyksen vuosittainen markkinapotentiaali olisi vähintään 60 miljoonaa euroa ja voisi yltää jopa 120 miljoonaan.
Suomalainen tekstiiliyritys Pure Waste julkaisi vastikään poistotekstiileistä valmistetun Post Waste -vaatemalliston. Mallistossa käytetyistä kankaista 40 prosenttia on tekstiiliteollisuuden ylijäämänä syntynyttä leikkuujätettä, toiset 40 prosenttia PET-pulloista kierrätettyä polyesteria ja loput 20 prosenttia on kuluttajapoistotekstiilejä. Nyt aluksi on käytetty Euroopasta tulevia kuluttajien poisheittämiä tekstiilejä. Ensimmäiset tuotteet on valmistettu Intiassa. Pure Waste on kuitenkin rakentamassa yhdessä kolmen muun yrityksen kanssa poistotekstiilien testilinjastoa Suomeen. Tavoitteena on testausten kautta rakentaa Suomeen täysimittainen poistotekstiilien kehruulinjasto.
Jukka Pesola on yksi Pure Wasten perustajista. Hänen mukaan Intian mallin mukainen tuotanto voitaisiin tuoda Suomeen, mutta Suomessa ei ole tarvittavia määriä teollisuuden leikkuujätettä, eikä myöskään yrityksiä jalostamaan kierrätyskuitua langaksi. Ongelmia tuottavat sekoitekuidut, joissa luonnonkuituihin on lisätty vaikkapa elastaania.
– Kuluttajien tekstiilijäte vaatii enemmän lajittelua ja avaamista. Lisäksi Suomeen tarvittaisiin lisää neulomoja ja ompelimoja, joissa langasta kudottaisiin kangasta ja lopulta tehtäisiin vaate, Pesola kertoo.
Pure Waste on mukana VTT:n vetämässä Telaketju-yhteistyöohjelmassa, joka keskittyy poistotekstiilien kestävään keräykseen, lajitteluun ja hyödyntämiseen Suomessa. Mukana on yli 20 yritystä ja tutkimuspartneria, kuten Finlayson, Touchpoint, Soften ja Recci. Pesolan mukaan Telaketjun kautta on syntynyt erilaisia kehitysprojekteja Suomeen, kuten Turussa sijaitseva poistotekstiilin lajittelu- ja jalostuslaitos. Toiminnan arvioidaan käynnistyvän vuoden kuluttua.
Teksti Petra Eskola Kuvat Miikka Pirinen / Pure Waste
