Teija Eilola ponnisti Lontoon muotipiireihin Seinäjoelta. Räjähtävän alun omalle brändille antoi suunnittelukilpailun tuoma apuraha ja arvostettu mentori.


On vuosi 2017, ja Teija Eilolan puhelimeen kilahtaa ilmoitus artikkelista. Entinen presidentinrouva Michelle Obama on kuvattu Italian Montalcinossa Eilolan suunnittelemassa vaaleanpunaisessa paitapuserossa. Samalla hetkellä Eilolan puhelin täyttyy viesteistä. Instagramissa hänen TEIJA-brändinsä on merkitty satoihin kuviin.

Se on ollut yksi Eilolan tähänastisen uran kohokohdista. Obamasta otetut paparazzi-kuvat nostivat suomalaissuunnittelijan raketin lailla muotiväen tietoisuuteen.

Nykyisin Eilola asuu ja työskentelee Lontoossa. Ensiaskeleet vaatesuunnittelijana hän otti kuitenkin kotikaupungissaan Seinäjoella. Jo nuorena Eilola halusi itse päättää, kuinka pukeutuu. Siksi hän ompeli omat vaatteensa. Arkkitehdin ja kirjoittajan ammatit kiinnostivat, kunnes vastaan tuli englantilaisen taidekoulun lehti-ilmoitus. Kaakkois-Englannissa sijaitsevassa Kent Institute of Art and Design -oppilaitoksessa pääsisi opiskelemaan muotisuunnittelua.

Ei mennyt aikaakaan, kun tulloin 19-vuotias Eilola oli pakannut laukkunsa ja muuttanut Kentiin. Hän opiskeli kandidaattitutkinnon neljässä vuodessa, teki vaihto-opintoja Ranskassa ja luki itsensä maisteriksi lontoolaisessa taideyliopistossa.

Viimeisenä opiskeluvuotenaan Eilola tarttui japanilaisen katumuotia valmistavan Michiko Koshinon työtarjoukseen ja suunnitteli merkille naistenvaatteita. Valmistuttuaan Eilola työskenteli Lontoossa Ted Bakerin ja All Saintsin muotimerkeille.

Jotain kuitenkin puuttui. Eilola halusi tehdä vaatteisiin yksityiskohtia käsityönä ja antaa suunnittelutyölle aikaa. Isoissa firmoissa sellaiseen ei ollut mahdollisuutta. Haave omasta vaatemerkistä alkoi kyteä.

Teija Eilola lähti Englantiin opiskelemaan ja päätyi työskentelemään tunnetuille muotimerkeille Lontooseen. Nyt hänellä on oma vaatebrändi.


Oli vuosi 2012, kun Eilola kuuli Iso-Britanniassa arvostetusta Fashion Fringe -kilpailusta. Kärkikolmikolle oli luvassa rahallinen tuki oman muotibrändin perustamiseksi. Kilpailu oli kuitenkin päättymässä jo kahden viikon kuluttua. 

– Käärin hihat ja tein kahden viikon aikana liiketoimintasuunnitelman, suunnittelin malliston ja valmistin vielä muutaman prototyypin malliston vaatteista. Ne olivat erittäin intensiiviset kaksi viikkoa.

Eilola selvitti tiensä kolmen parhaan joukkoon ja sai 30 000 punnan apurahan mallistonsa tekoon ja sen markkinointiin. Mentorikseen hän sai Burberryn muotitalon silloisen luovan johtajan Christopher Baileyn.

– Christopher antoi paljon tuotekohtaisia neuvoja. Hänellä oli silmää käytännöllisyydelle, ja paljon näkemystä brändityöstä. Christopher saattoi esimerkiksi sanoa, että tämä on sun paras valkoinen paita, ja painottaa sitä, että jokaisessa mallistossa täytyy löytyä yksi valkoinen paita. Kerran hän ehdotti, että tekisin silkkipaidasta myös popliiniversion. Sellainen tehtiin, ja siitä tuli mallistoni parhaiten myynyt tuote. Usein keskustelimme myös siitä, minkälainen stailaus on paras millekin mallistolle.

Kilpailussa sijoittuminen ja Baileyn antamat opit olivat Eilolalle lottovoitto. Hän sai mallistonsa esille Lontoon muotiviikoilla ja löysi ensimmäiset ostajat Pariisin muotiviikoilta. Vuonna 2013 ensimmäiset TEIJA-brändin tuotteet tulivat myyntiin.

– Oman brändin perustaminen ei ole nopea prosessi. On löydettävä rahoitusta ja sopivat tehtaat, mietittävä tuotanto ja tehtävä liiketoimintasuunnitelma. Kilpailussa pärjääminen mahdollisti tämän kaiken eli myyntivalmiin kokoelman luomisen kolmessa kuukaudessa.

Muotialan kilpailut voivat olla nuorille suunnittelijoille valtava mahdollisuus. Sitä ne ovat olleet ainakin Eilolalle. Fashion Fringe -kilpailun jälkeen hän osallistui Elle-lehden järjestämään suunnittelukilpailuun ja ylsi semifinaaliin. Näkyvyyttä tuli, ja pian Voguen ja Grazian muotilehdet listasivat Eilolan muotialan lupausten joukkoon.

Vuonna 2017 Eilola teki lontoolaisen Libertyn tavaratalon kanssa yhteistyömalliston, ja toissa vuonna hän sai englantilaisen muotisäätiö BFC:n apurahan.

– Normaalisti BFC:n kilpailuun haetaan, mutta minulle sieltä lähetettiin meili, jossa minua kehotettiin hakemaan mukaan. Sain merkittävän rahamäärän ja mentorointitukea. Raati koki merkkini kehittyvän hyvään suuntaan, ja tuomarit pitivät estetiikastani, Eilola kertoo.

TEIJA-vaatteissa on paljon laskostuksia ja rypytyksiä.
Eilolan mentori Christopher Bailey on opettanut, että jokaisesta mallistosta täytyy löytyä valkoinen paita.
Syysmallisto on parhaillaan myynnissä verkkokaupassa. Tunnetut tavarataloketjut, kuten Galeries Lafayette, ovat ottaneet TEIJA-brändin tuotteita valikoimiinsa.


Suitsutusta on tullut. Silti Eilola pyörittää merkkiään yhä pitkälti itse. Hän suunnittelee kaikki vaatteet, ja työllistää tarvittaessa freelancereita yksittäisissä projekteissa. Myös sukulaiset ja tuttavat ovat päässeet töihin.

– Mieheni isä hoitaa verkkosivuja ja mieheni James toimii liiketoimintastrategina. James työskentelee strategina myös tanskalaisessa design-firmassa, mutta hän on sen lisäksi mukana TEIJA-yrityksessä. Häneltä kysyn aina neuvoja ja mielipiteitä.

Eilolan vaatteiden kankaat tulevat pääasiassa Italiasta. Tuotanto on Euroopassa ja Intiassa. Aluksi Eilola suunnitteli kaksi mallistoa vuodessa, mutta koki mallistojen välit ajallisesti liian pitkiksi. Hän teki kokeilumielessä yhden välimalliston kevääksi ja sen myynti yllätti positiivisesti.

– Lisäsin vielä neljännen välimalliston vuoteen syksyn paikkeille, mutta se osoittautuikin liian työlääksi. Nyt suunnittelen paluuta kolmeen mallistoon vuodessa. Talven mallisto tulee yhdellä kertaa, ja kevät- ja kesämallistot erikseen. Ne ovat meidän pääsesonkejamme.

Eilolan parhaillaan myynnissä olevassa mallistossa on runsaasti rypytettyjä kauluspaitoja, laskostettuja mekkoja, trendikkäitä puhvihihoja. Volyymileikkauksia ja valuvia, ylimitoitettuja linjoja.

– Asiakkaani on itsevarma nainen, joka pukeutuu itseään, eikä miehiä varten. Vaatteeni ovat perinteisen seksikkään sihteerilookin vastakohta.

TEIJA-brändin vaatteita myydään oman verkkokaupan lisäksi muiden muassa Pariisin Galeries Lafayetten tavaratalossa, verkkokauppapaikka Farfetchissa sekä Tokiossa Takashimayan tavaratalossa. Parhaillaan merkin tuotteita saa myös Amazonin verkkokaupasta. Suomessa Eilolan vaatteita voi vuokrata The Ateljé -vaatevuokraamon kautta.

Muotimaailma kiehtoo Eilolaa. Omia taitoja pääsee kehittämään jatkuvasti. Unelmointikin on osa työtä.

– Muoti kehittyy, kun kulttuuri ja yhteiskunta kehittyvät. Täytyy kyetä luomaan jatkuvasti uutta, ja se on positiivinen haaste. Kodintuotteissa voi luoda yhden hittituotteen ja myydä sitä vuosikausia, mutta muodissa se ei toimi niin. 

Kun Eilolalta kysyy, miten hän pärjää muotialan paineiden alla, hän paljastaa juuri tehneensä suuren elämänmuutoksen. Eilola perheineen on jättänyt Lontoon hälinän taakseen ja muuttanut Cornwalliin maaseudulle. Sinne muutti myös brändin studio. 

– Maaseudun rauha ja merinäköala luovat tarvittavaa tasapainoa työn intensiivisyydelle. Olen vasta nyt ymmärtänyt tasapainon tärkeyden ja sen, että en voi koko ajan yrittää olla mahdollisimman tehokas. 

Eilola suunnittelee parhaillaan arkkitehdin kanssa uutta studiorakennusta uuden kodin yhteyteen. Hänestä siihen kiteytyy pienen brändin hyvä puoli. Kun on itse puikoissa, on vapaus valita missä ja miten tekee töitä.


Teksti Rebekka Silvennoinen Kuvat Teija Eilola


Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *