Entinen lampuri Hanna Niskanen päätti elvyttää suomalaisen villakangastuotannon. Nyt hän valmistaa kankaita vaateteollisuuden käyttöön ominaisuuksiltaan ainutlaatuisesta suomenlampaan villasta.
”Taustani on hieman erilainen verrattuna moneen muuhun tekstiilialan yrittäjään”, naurahtaa Hanna Niskanen.
Downshiftaaminen sai kolmetoista vuotta sitten Niskasen vaihtamaan helsinkiläisen mainostoimiston itäsuomalaiseen lammastilaan – vailla aiempaa kokemusta tuotantoeläimistä.
”Kaipasin jotain uutta ja ajatus hankkia elanto maasta kiehtoi. Ensin uuhia oli kymmenen ja sitten yhtäkkiä 150”, Niskanen kertaa lampurin uransa alkua.
Niskanen myi tilaltaan luomukaritsanlihaa, mutta käsiin jäi jatkuvasti valtava määrä suomenlampaan villaa. Tuohon aikaan muut lampurit joko heittivät villan pois, myivät sen kehräämölle tai tekivät siitä lankaa itse. Koska pois heittäminen ei ollut vaihtoehto eikä Niskanen käsityöihminen, oli keksittävä jotain muuta.
”Samoihin aikoihin Myssyfarmi oli juuri aloittanut ja suomenlampaan villa paljon esillä. Aloin selvittää, valmistetaanko siitä Suomessa kangasta.”
Valmistajia ei löytynyt, mutta ei myöskään syytä, miksi kotimainen villa ei kankaaksi kelpaisi. Niinpä Niskanen päätti ryhtyä valmistajaksi itse.
Ensin piti kuitenkin kasvattaa pari pientä lasta ja huolehtia 150 lampaasta. Vihdoin vuonna 2019 aika oli otollinen idean toteuttamiselle.
Saimaa Wool valmistaa villakankaita vaateteollisuuden käyttöön suomalaisesta lampaanvillasta. Yleisin lammasrotu Suomessa on suomenlammas, ja sen villaa täällä myös tuotetaan eniten.
”Rotuna suomenlammas on muokkaantunut tuhansien vuosien aikana elinympäristöönsä ja Suomen ilmastoon sopivaksi. Sen kaksikerroksinen villa kestää kosteutta ja pitää lämpöä. Erityisin ominaispiirre kuitenkin on villan uskomaton pehmeys.”
Pehmeys yllätti aikoinaan yrittäjän itsensäkin.
”Kun saimme ensimmäiset testiversiot kankaasta, ne eivät olleet lainkaan sitä, mitä odotimme. Kuvittelimme kankaan olevan paksua ja hieman huopunutta, mutta se olikin upeasti laskeutuvaa ja kiiltävää”, Niskanen kertoo.
Scandinavian tweed by Saimaa Wool -kangas lanseerattiin keväällä 2022 muutaman vuoden huolellisen testaamisen jälkeen.
”Emme halunneet tulla ulos ennen kuin meillä olisi tarjota oikeasti laadukas, hyvännäköinen tuote, ei vain pelkkä hyvä tarina.”
Tekstiililaboratoriossa selvitettiin muun muassa pesumuutoksia, nyppyyntymistä ja värien kestävyyttä. Huonekalujen verhoilun kestävyydestä kertova Martindale-arvo on osassa Saimaa Woolin kankaista peräti 45 000. Se on melkein julkisen tilan kalusteisiin käypä luku, Niskanen huomauttaa.
Tarkan testaamisen takia Saimaa Woolin varastossa Juvalla on nyt muutamia kangaspakkoja odottamassa ostajaansa. Pääosin kankaita kuitenkin valmistetaan vain tilauksesta. Tilausaika vaihtelee kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen.
Saimaa Woolin kankaiden valmistus lähtee liikkeelle villan hankkimisesta, sillä Niskanen on luopunut lammastilastaan. Villa ostetaan kotimaisilta suomenlampaan kasvattajilta, minkä jälkeen se kehrätään Pirtin Kehräämössä langaksi, joka kudotaan kankaaksi Hämeenlinnassa. Kankaat viimeistellään Italiassa ja Isossa-Britanniassa, sillä siihen tarvittavia koneita ei Suomesta löydy. Viimeistelyssä kangas pestään ja joko prässätään, harjataan, siistitään tai värjätään – halutusta lopputuloksesta riippuen. Kaikki tämä tapahtuu alihankintana, ja se on Niskasen mielestä hyvä asia.
”Näin olemme saaneet taloon osaamisen, joka meiltä itseltämme puuttuu, ja tekijöiksi alansa parhaat, joiden kanssa olen tehnyt yhteistyötä jo lampurin aikoinani. Se on tuonut mukanaan arvokasta avoimuutta. Kerromme suoraan, mitä haluamme, emmekä pelkää aloittaa alusta, jos lopputulos ei vastaa odotuksiamme.”
Syksyllä 2022 Scandinavian tweed by Saimaa Wool -villakangastuoteperheelle myönnettiin Design from Finland -merkki. Maailman mittakaavassa suomalainen villa on jo lähtökohtaisesti eettistä ja ekologista, ilman erillisiä sertifikaatteja.
”Suomen tiukka lainsäädäntö varmistaa eläinten hyvinvoinnin; lait sisältävät muun muassa tiloihin, ruokintaan, laidunnukseen ja lääkintään liittyviä vaatimuksia. Katraiden koot ovat Suomessa pieniä, mikä mahdollistaa eläinten hyvän hoidon. Ilmastokin tekee osansa. Kun talvipakkaset tappavat pelloilta loiseläimet, lampaita ei tarvitse lääkitä ja käsitellä turhilla kemikaaleilla”, Niskanen luettelee.
Suomen laki kieltää myös mulesing-käsittelyn, jossa karitsojen peräaukon ympäriltä poistetaan ihoa arpikudoksen aiheuttamiseksi, usein ilman puudutusta. Menetelmällä pyritään estämään loiskärpästen munimista ja kärpästen toukkien aiheuttamia sairauksia.
Saimaa Woolin villakankaat ovat olleet markkinoilla nyt vuoden. Kiinnostuksen ja yhteydenottojen määrä on yllättänyt Niskasen. Lanseerausta vauhditti yhteistyö Kemikaalicocktail-blogista tunnetun vaikuttaja Noora Shinglerin kanssa. Yhteistyöstä syntyi Pihlaja-villakangastakkimallisto. Sittemmin Saimaa Woolin kankaista on tehty muun muassa kotimaisten COZ by Cozmein, Gemmin ja NOUKI Designin tuotteita.
”Suomessa on valmistettu vaatetuotantoon villakangasta viimeksi viime vuosisadalla. Siihen vaadittava osaaminen ja koneisto oli ehtinyt hävitä, mutta siitä huolimatta saimme kehitettyä toimivan tuotantoprosessin. Siitä olen ylpeä.”
Ylpeyttä yrittäjä tuntee myös joka kerta, kun näkee, mitä Saimaa Woolin kankaista on valmistettu.
”Kun brändit julkaisevat vaatemallistojaan, on se kuin katsoisi omaa lastaan maailmalla – miten monenlaiseen kankaamme taipuvatkaan.”
Teksti Johanna Rämö
Kuvat Laura Happo / NOUKI ja Hanna Niskanen / Saimaa Wool
Uutisvinkki tai juttuidea? Ota yhteyttä Fashion Finlandin toimitukseen
Päätoimittaja Jani Niipola | jani.niipola@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
