Matkailuvinkki kesälomalle: Friitala -näyttely avautuu Ulvilan Nahkamuseoon torstaina 17. kesäkuuta.


Friitala tulee taas!

Friitala oli aikanaan Pohjoismaiden suurin ja tunnetuin nahka-alan yritys. Se valmisti nahkatuotteita satuloista laukkuihin ja valjaista design-pukimiin. Jopa Eduskuntatalon tuolit sekä Finlandia-talon ja Helsingin kaupunginteatterin istuimet verhoiltiin Friitalan laadustaan kuululla nahalla. 

Nyt Friitalan kukoistusaikojen tarina on koottu näyttelyksi. Ulvilan kaupungin Nahkamuseoon avautuu 17. kesäkuuta Kansainvälinen Friitala -näyttely. Se esittelee Friitalan nahkavaatteita, muotikuvia, lehtiartikkeleita sekä museolle lahjoituksina ja lainoina saatuja tuotteita 1960–1990 -luvuilta. 

– Näyttelyssä on muun muassa Aira Samulin Friitala-jakku, jonka hän voitti Tuttu Juttu Show’sta. Myös Arto Nybergin suosikkipusero ja presidentti Mauno Koiviston liivi ovat esillä, kertoo näyttelyn kuraattori Maija Koski, joka teki pitkän uran Friitalan viestintäjohtajana.

Näyttelyssä nähdään myös Hannu Hinkkalan pukinenahan ja nahkapukineiden valmistuksesta kuvaamia videoita, tallenteita muotinäytöksistä sekä japanilaisen tv-yhtiön Friitala-vierailutallenne.


Friitalan tyylinäyte keväältä 1969. Lampaannappatakin suunnitteli Kaarina Hellemaa. Kuvaajana Max Petrelius, mallina Nina Lincoln.


Friitalan tarina on merkittävä osa suomalaista muotihistoriaa – kestihän se peräti yli 120 vuotta. 

Yrityksen perusti Arthur Hellman vain 18-vuotiaana. Hän oli saanut ensimmäiset oppinsa nahka-alasta työskennellessään isäpuolensa ja äitinsä nahkuriliikkeessä 1890-luvulla. Erimielisyydet isäpuolen kanssa kannustivat Hellmanin perustamaan oman yrityksen, Friitalan Nahkatehtaan Ulvilan Friitalaan vuonna 1892.

Yritys kasvoi vauhdilla. Vain pari kuukautta perustamisen jälkeen Arthur palkkasi apukäsiä ja kaksi vuotta myöhemmin hän avasi Poriin oman nahkakaupan. Friitala valmisti nahkaa suutareille, kenkä- ja huonekalutehtaille sekä kirjapainoille.

– Friitala oli kansainvälinen alusta saakka. Vuonna 1930 se vei jo Huippuvuorille ja Norjaankin miesten nahka-asuja. Aluksi vaatteita ostivat kylmissä oloissa työskentelevät, kuten lentäjät ja autonkuljettajat. Sotavuodet katkaisivat viennin kokonaan, koska kaikki nahka piti antaa armeijan käyttöön. Sotien jälkeen vienti alkoi uudestaan, kertoo Koski.

1960-luvulla siitä kasvoi Pohjoismaiden suurin nahkatehdas.

Pukinetuotanto oli tärkeä osa Suomen vientiä. Omia vientiverkostoja rakennettiin Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, ja Friitalan tuotteita esiteltiin lehdistölle Pariisissa, Lontoossa, Zürichissä, Amsterdamissa, Wienissä, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Tukholmassa. 

Esimerkiksi vuonna 1967 Friitala esitteli Pariisissa Friitalan suunnittelijan Kaarina Hellemaan MiniCuir -nahkapukinemalliston lapsille. 

– Persian hovin hovihankkija oli käynyt Pariisissa ja nähnyt MiniCuir -malliston liikkeessä. Hän oli tilannut mallistosta vaatteita kaikille kolmelle shaahin perheen lapsille, sanoo Koski.

Friitalan tuotanto kiinnosti myös kansainvälistä lehdistöä.

– Vuonna 1968 Ulvilaan matkusti Ranskan tärkeimpiä muotitoimittajia katsomaan nahkapukineiden valmistusta. Sitten Haikon Kartanossa järjestettiin muotinäytös, jossa esiteltiin ensimmäistä kertaa Friitalan vaatteet suunnitelleen Kaarina Hellemaan aikuisten pukineita. 


Muotisuunnittelija Jukka Rintala suunnitteli Friitalalle näyttäviä asuja ja toimi myös yrityksen pääsuunnittelijana. Kuvassa Rintalan suunnittelema trenssitakki ja kultafoliolla päällystetyt nahkahousut vuodelta 1992.


Muotikuvaajinaan Friitala käytti alansa huippuja: Max Petreliusta, Seppo Savesia ja Kaj G. Lindholmia. Kansainvälistä tähtiloistoa Friitalan kuvissa edusti saksalainen valokuvamalli Veruschka. Friitalan pukineissa ovat poseeranneet myös Lenita Airisto, Pirkko Mannola, Teija Sopanen, Marita Lindahl ja miesmallina Jukka Kuoppamäki.

Yrityksen historian merkittävimmät suunnittelijat olivat muodin Friitalaan tuonut Kaarina Hellemaa sekä yrityksen pääsuunnittelijana pitkään toiminut Jukka Rintala. Perusmallistosta vastasi 1970-luvulla Marjukka Larsson

Tuotanto oli valtavaa: parhaimmillaan yritys teki 120 000 nahkapukinetta vuodessa ja työllisti yli 1300 henkilöä.

Mutta kun kansainvälinen halpatuotanto kasvoi 1990-luvun lopulla, se haastoi myös Friitalan. Yritys joutui vähitellen supistamaan tuotantoaan ja teki konkurssin vuonna 2010.

Nykyään Friitalan entinen nahkatehdas Ulvilassa toimii Friitala-talo -nimisenä toimisto- ja yrityskeskuksena, jossa sijaitsee myös Friitalan nahkamuseo. 


Kansainvälinen Friitala -näyttely Ulvilan Nahkamuseossa 17. kesäkuuta alkaen.


Kuvat Friitalan arkisto


Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Ida Rantala | ida.rantala@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi


Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.