Vanhan Rauman sydämessä toimiva V.Valo ja Kumppanit on selvinnyt sodasta, lamasta ja pian myös koronasta. Yrityksellä ei ole verkkokauppaa, koska myynti sujuu Facebookissa. Kenkäkaupassa on juuri aloittanut viides sukupolvi. 


Päivän ensimmäinen asiakas ostaa yhden parin sinisiä ja toisen parin keltaisia kenkiä. Idean kahden kenkäparin ostoksesta asiakas saa kauppiaalta. 

Raumalaisella V.Valo ja Kumppanit -kenkäyrittäjällä Rami Valolla on toisessa jalassaan sininen ja toisessa keltainen kenkä. Rauman Lukko on juuri voittanut jääkiekon Suomen mestaruuden, ja koko Rauma on riehaantunut juhlimaan – kenkiä myöten. 

Voitto oli tervetullut – ehtihän edellisestä kultajuhlasta kulua 58 vuotta. 

Kenkäkauppa V. Valo ja Kumppanit on kokenut molemmat mestaruudet. Kenkäkaupalla on ikää 99 vuotta, joista 98 vuotta se on toiminut samassa rakennuksessa Kauppakatu 10:ssä Vanhassa Raumassa. 

Yrityksen tarina alkoi helmikuussa vuonna 1922. Silloin Rami Valon isoisoisä Vilho Valo perusti Rauman Jalkinetehtaan. Vilho oli sitä ennen työskennellyt suutarina Tampereella Aaltosen kenkätehtaalla ja Raumalla Satakunnan Kenkätehtaalla. 

Ensimmäiset vuosikymmenet Rauman Jalkinetehdas oli menestys. Se työllisti parhaimmillaan tusinan verran suutareita. Sota-aikana jalkineiden valmistus kuitenkin hiipui. Pulaa oli raaka-aineista, kuten nahasta. 

– Pappani Väinö muisteli, että sotavuosina, kun mies tuli ostamaan kengät, oli kahdet mistä valita: mustat tai ruskeat. Paremman puutteessa kenkiä valmistetiin jopa paperista, Rami Valo kertoo. 

1950-luvulla Vilho halvaantui ja myi yrityksen pojalleen Väinö Valolle ja tyttärelleen Lahja Husgafvelille. Yrityksen nimeksi tuli V. Valo ja Kumppanit.

– Sitten Nokian Jalkine pyysi Väinöä suunnittelemaan työjalkineet. Syntyi kumiteräsaapas, josta tuli merkittävä myyntivaltti firmallemme ja myös Nokian Jalkineelle. Kengässä on kuminen terä ja nahkainen varsi. Niitä käytettiin esimerkiksi maatöissä ja ne olivat jalkaan mukavammat kuin perinteiset kumisaappaat. Nokian Jalkine valmisti myös pelkkiä teriä, joita me vaihdoimme vanhoihin varsiin.

Kumiteräsaappaat menivät kaupaksi, mutta muuten oma jalkineiden valmistus loppui 1950-luvun loppupuolella. Suutarintyölle ei löytynyt enää juuri tarvetta. Maailma muuttui ja valmistus siirtyi isompiin tehtaisiin. Myyntiin otettiin muiden valmistamia kenkiä.

1970-luvulla yritys siirtyi perheen seuraavan sukupolven omistukseen, ja 1980-luvun lopussa yrityksessä aloitti taas uusi sukupolvi: Rami Valo. Johtoon hän siirtyi vuonna 2010 ja omistaa nykyään yrityksen jo eläköityneen Matti-isän kanssa puoliksi.

Rami Valolle oli alusta saakka selvää, että hän jatkaa suvun kenkäkaupan tarinaa. 

– Mummoni muisteli minun olleen jo neljävuotiaana täällä kaupalla järjestelemässä pohjallisia. Sanoin silloin, että minusta tulee isona kenkäkauppias. Sitten kun yhdeksäsluokka loppui, tulin suoraan tänne töihin. Muita kouluja en ole käynyt.


Valon suutarinverstas vuonna 1925, keskellä istumassa liikkeen perustaja Vilho Valo.
Väinö Valo kauppansa kulmalla 1950-luvulla.


Tekemällä ja kokeilemalla Valo on oppinut hyödyntämään kaupanteossa myös sosiaalista mediaa.

Se on tuonut tulosta – Facebookista on kasvanut yritykselle viidessä vuodessa merkittävä markkinointikanava. Yrityksen tilillä on lähes 20 000 seuraajaa. Koska verkkokauppaa ei ole, Facebook on myös myyntikanava.

– Sitä kautta tilauksia tulee noin 2000 paria vuodessa. Asiakkaat lähettävät joko yksityisviestiä, sähköpostia tai soittavat, ja me sitten postitamme kengät.

Facebook on lisännyt V. Valon ja Kumppaneiden tunnettuutta niin paljon, että välillä kaupalle tullaan pidemmänkin matkan päästä. 

– Kerran yksi mies manasi, että vaimo oli nähnyt meidän värikkäät Laura Vita -kengät Facebookissa. He ajoivat sitten kenkäostoksille Oulusta saakka. Kyllä siinä muutamat parit kenkiä lähti hänelle siltä reissulta mukaan. 

Facebook-sivunsa saamaa näkyvyyttä Valo kasvattaa maksetulla mainonnalla ja arvonnoilla. Esimerkiksi vappuna suosittujen Otz-kenkien arvontaan osallistui Facebookissa 2700 ihmistä.

– Otzin otimme myyntiin vuonna 2016, ja siitä tuli heti meidän myydyin merkkimme. Vuonna 2017 maahantuoja sanoi minulle, että hänellä on Suomessa vain yksi suurempi asiakas, ja että siinä kaupassa käy ”muutama” asiakas enemmän kuin raumalaisessa kenkäkaupassa. Olimme Suomen suurin Otz-kauppias Helsingin Stockmannin jälkeen. 

Seuraavan vuoden helmikuussa Otz-kenkiä meni jo 500 paria, ja koko vuoden aikana myytiin 2200 paria. Silloin V.Valo ja Kumppanit ohitti Otz-kenkien myynnissä jo Stockmanninkin.


Kenkä, josta V. Valo ja Kumppanit tunnetaan – OZT. ”Valon kenkäkauppa, OTZ-fanien mekka”, kuten eräs asiakas osuvasti ilmaisi.


Valo mainitsee kaksi asiaa, joista yritys tunnetaan: värikkäistä kengistä ja laajasta valikoimasta. 

– Meillä on pienessä myymälässä 300 erilaista mallia miehille ja 800 naisille. Yleensä kenkäkaupoissa on kaikki koot hyllyssä, mutta meillä on vain yksi malli kenkää kohden. Haemme sitten varastosta kokoja. Näin saamme pidettyä esillä laajan malliston. 

V.Valo ja Kumppaneiden kauppa on ollut osa Keskoa 60 vuotta: ensin yritys oli mukana Kookenkä -ketjussa ja vuodesta 2010 Kenkäexpertti -ketjussa.

Ketjua vaihdettiin, koska sopimusehdot tiukkenivat liikaa. Kookenkä olisi halunnut päättää jopa 90 prosenttia myytävistä kengistä. Kenkäexpertti -ketjussa vain laskutus kulkee Keskon kautta, muut päätökset saa kauppias tehdä itse.

Nyt Kesko kuitenkin lopettaa kenkäketjunsa, ja yritys jää heinäkuussa omilleen. Suurempia muutoksia tästä ei Valon mukaan synny, ainoastaan K-plussa-järjestelmästä jäädään pois. 

Ketjuun kuuluminen on sopimussyistä estänyt oman verkkokaupan perustamisen. Valo on kuitenkin saanut Facebook-myynnin toimimaan jo niin sutjakkaasti, ettei harkitse nytkään verkkokaupan perustamista.

Yrityksen vuosisataan on mahtunut haastaviakin aikoja. Firma oli vähällä kaatua sodan aikana, ja myös 1990-luvun lama oli kova paikka. Silloin henkilökunta supistui, mallistoja karsittiin ja tuotanto kotimaisissa kenkätehtaissa hiljeni.

Viimeksi on kurittanut korona. Viime keväänä myynnit putosivat alle kolmessa kuukaudessa 100 000 euroa edellisestä vuodesta. Huhtikuussa 2020 myynnit tippuivat 70 prosenttia. 

Kesää kohti tilanne koheni, kun suomalaiset vierailivat Vanhassa Raumassa ja poikkesivat kenkäostoksilla kesälomillaan.

Tämä vuosi on alkanut hyvin. Pieni notkahdus tuli, kun Rauman telakalla todettiin yli 350 koronatartuntaa maaliskuussa, ja koko kaupunki seisahtui hetkeksi kokonaan. 


Regna -kassakone vuosimallia 1959 on edelleen käytössä kaupalla.


Kauppaan on juuri tullut töihin jo Valon suvun viides sukupolvi, kun kauppiasta auttaa hänen nuorempi poikansa Petri

Kaupalla käy myös asiakkaita, jotka ovat ostaneet ensimmäiset kenkänsä Väinö Valolta 1950-luvulla. He tuovat mukanaan ostoksille jälkeläisiään. Kenkäkauppa palvelee sukupolvelta toiselle, Valo summaa.

– Moni iäkkäämpi asiakas on nyt uskaltautunut taas kaupoille. Kuulen usein, että kenkäkauppaan rupattelemaan pääseminen on heidän päivänsä kohokohta. 

Huolien ja murheiden kuunteleminen kuuluu kenkäkauppiaan työhön. Vastapainoksi asiakkaiden kommenteille saa välillä myös nauraa.

– Muutama vuosi sitten kauppaan asteli isä neljävuotiaan tyttärensä kanssa. Isä sanoi tytölle, että tiedätkös, tämä kauppa on ollut tässä jo 97 vuotta. Pikkutyttö katsoi minua pitkään ja tokaisi: onko täällä ollut sama myyjä koko ajan? 

Ensi helmikuussa V.Valolla ja Kumppaneilla on syytä juhlaan: yritys täyttää silloin 100 vuotta.

– 100-vuotisjuhlat eivät varmaankaan ole ihan Rauman Lukon mestaruusjuhliin verrattavissa, mutta kakkua, kahvia ja tarjouksia on luvassa. 100 vuotta on sen verran hieno luku, että juhlat jatkuvat pitkin vuotta. 



Kuvat Rami Valon kotialbumi

Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Ida Rantala | ida.rantala@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi


Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *