Elinkeinoministeri Mika Lintilä patistaa muotiliikkeitä kehittämään verkkokauppaa, mutta ei itse ole koskaan tehnyt ostoksia netissä. Perinteistä on myös hänen pukeutumisensa. Muodilla on kuitenkin ministerin mielestä paljon annettavaa Suomelle.


Elinkeinoministeri Mika Lintilä esittelee ministeriönsä tiloja. Ne on taannoin remontoitu komeaan kuntoon. Naapurikin on tavallista kiinnostavampi: Suomen tasavallan presidentti – samassa korttelissa sijaitsee Presidentinlinna.

Ministerin suuren kulmahuoneen ikkunat avautuvat Aleksanterinkadulle Ritarihuoneen suuntaan sekä Katajanokalle ja Uspenskin katedraalille.

– Harmillista, että tänään on niin harmaa päivä. Aurinkoisella kelillä Uspenskin kupolit hohtavat upeasti, Mika Lintilä sanoo.

Harmaalta sää tosiaan näyttää, samoin kuin pandemian murjoma talous. Varsinkin muotikaupassa. Mutta ennen kuin mennään kauppaan, puhutaan ministerin vaatteista. Lintilä on pukeutunut siniseen pukuun ja vaaleansiniseen paitaan. Tyylikysymyksistä ministerillä on vankka näkemys.

– Ammattini on sellainen, että vaikka välillä tekisi mieli revitellä, niin jos olisin tyyliin punaisessa puvussa, oranssissa paidassa ja vihreässä kravatissa, se söisi uskottavuutta. Sanotaan, että asia ratkaisee, mutta ihmisten mielikuvat muodostuvat kuitenkin pitkälle pukeutumisesta.

Ministeri on oikeassa; poliitikkojen pukeutumista tarkkaillaan – eikä mokia tai harha-askeleita unohdeta. Kansakunnan muistiin ovat jääneet eräänkin ministerin verkkosukat ja toisen kesäshortsit. 

Lintilän mukaan kukaan huippupoliitikko ei irrottele vaatteilla, mutta Britannian pääministeri Boris Johnson sentään erottuu kampauksellaan.

– Boris Johnson pörröttää hiuksensa ennen esiintymistä, että hän näyttäisi enemmän jätkämäiseltä juntillta.

Suomen elinkeinoministerin oma kampaus on sovinnainen ja vaatteiden väripaletti klassinen.

– Kun olen silittänyt paitoja ja viikannut niitä sängylle, tulos on ollut kuin Tikkurilan värikartan sininen sivu.

Siitä Lintilälle tulee mieleen vitsi.

– Kai sä tiedät, mikä on New Yorkin sininen aalto? Sen näkee illalla, kun pörssimeklarit lähtevät Manhattanilta lautalla Jerseyn puolelle. Niillä kaikilla on siniset paidat.

Lintilä itse suosii sinistä kahdesta syystä.

– Se on helppo väri pukeutumisen kannalta, ja sen värisiin paitoihin on helppo löytää kravatteja.

Nyt kun tyyliasiat on käsitelty, siirrytään bisnesasioihin. Voisiko ministeri kertoa Fashion Finlandin lukijoille, miten muotiala on ministeriössä huomioitu?

– Seuraamme sitä koko ajan. Itsekin olen tiedostanut sen merkityksen maabrändin osalta. Suomalaiset muotisuunnittelijat ovat kuitenkin maailmalla merkittävää uraa tehneet, ja kyllähän Suomesta puhuttaessa otetaan mukaan muotipuoli – ja siitä puhutaan mielellään.



Lintilän isoon ministerisalkkuun mahtuu myös vientiä edistävä Business Finland.

– Sen sisällä on Visit Finland, joka markkinoi ulos Suomea. Heillä on vahvasti mukana suomalainen muoti ja muotoilu. Ne ovat merkittävä osa suomalaista brändiä.

Koronavuosi on ollut vaikea monella alalla, mutta erityisesti muotikaupassa. Yksin muodin kivijalkakaupoista katosi viime vuonna 700 miljoonaa euroa. Lintilä on perillä tilanteesta.

– Ongelmat ovat tulleet tietyllä tavalla vasten näköä. Meillä on ollut koronan aikana myös myyntipiikkejä, mutta muotipuoli on se kärsijä.

Tyhjät liiketilat on pantu merkille ministeriössäkin.

– Ei tarvitse kuin kävellä Esplanadia pitkin ja näkee, miten tilanne on kohdellut liikkeitä. Ja minulle tulee valtavasti palautetta muotikaupasta.

Mitä muotilalan vaikeuksille on sitten tehty?

– Kustannustuki on sitä varten. Sillä korvataan ja kompensoidaan kustannuksia. Tiedän hyvin, että se on alalle riittämätön. Moni toivoo, että kompensoitaisiin toteutumatta jääneitä tuottoja, mutta se on mahdotonta. Pääidea on ollut yrittää kannatella taloudellisesti kunnossa olevia yrityksiä tämän koronan yli. Olemme maksaneet ulos 2,2 miljardia euroa.

Muotikaupalle tuesta ei ole tullut paljonkaan, sillä vain joka kolmas hakija on saanut tukea. Ja jos katsotaan kaikkia Suomen muotikauppoja, niistä vain yksi prosentti on saanut kustannustukea.

Koronavuoden voittajia muotibisneksessä ovat olleet verkkokaupat. Lintilän mielestä muotikauppiaiden kannattaisikin kehittää kauppaa verkossa. Hän kutsuu sitä plan B:ksi.

– Pitää varmistaa se, että kauppa voi käydä tällaisessakin tilanteessa.

Pohjanmaalta kotoisin olevan Lintilän oma digiesimerkki on luonnollisesti pohjalainen.

– Diggaan ihan hemmetisti siitä, kun eräs yrittäjänainen tekee Kalajoen hiekkasärkillä laukkuja kalannahkasta. Hänen päämarkkinansa on Japani. Hänen yrityksensä on hyvä esimerkki digitaalisen maailman mahdollisuuksista.

Lintilä kertoo muistuttaneensa yrityksiä, että koronan aikana kannattaisi kehittää toimintaa.

– Kun kisa alkaa taas, koneen pitää olla kunnossa.

Ja se kisa alkaa pian.

– Vauhti ja kasvu tulevat olemaan kovia seuraavan vuoden aikana. Meidän pitää voittaa fyysinen virus, mutta myös mentaalinen virus päässämme. Patoutunut kulutus lähtee pian liikkeelle.

Lintilä uskoo, että tekstiilien tuotekehitys lähtee Suomessa lentoon.

– Ihmiset ovat entistä tietoisempia siitä, mikä vaatteiden ympäristövaikutus on. Spinnovan kehittämä kuitu on valtavan hyvä esimerkki siitä. Alalla on paljon annettavaa Suomelle, ja Suomella on paljon saatavaa alalta.

Hän toivoisi, että tuotanto palaisi Suomeen.

– Haaveeni täydellisesti maailmasta on: suunniteltu, tehty ja omistettu Suomessa. Olen valmis buustaamaan niitä, jotka tavoittelevat tällaista kokonaisuutta.

Sen sijaan tyhjenevät keskustat eivät kuulu Lintilän unelmien Suomeen.

– Näen maakuntamatkoilla tyhjiä keskustoja, joista S ja K ovat vetäneet liikkeet pois.

Lintilän omakin suosikkivaatekauppa Kokkolassa on lopettanut. Ja nyt tyhjenee jo Helsingin keskustakin.

– Meiltä puuttuu muodin ostoskatu. Esimerkiksi Wienissä sellaisen löytää heti. Voisiko muotikadun rakentaa Mikonkadulle?

Se ei taida olla täysin elinkeinoministerin käsissä, mutta hänen oma pukeutumisensa on.  Palataan vielä siihen.

– On minulla ollut värien suhteen neuvojia ja opastajia, mutta pukeudun justiin niin kuin itse haluan. Lempivaatteeni ovat farkut. Tai vähän riippuu vuodenajasta – voi se olla myös T-paita.

Lintilä kertoo olevansa huono shoppailija.

– Mutta kun shoppaan, shoppaan kunnolla. Otan kerralla isomman erän. Ja haluan ostaa vaatteet niin, että kokeilen ne itse kivijalkakaupassa. En ole koskaan tilannut netistä mitään.



Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Fashion Finlandin lehdessä toukokuussa 2021.


Kuvat Mika Lintilä

Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Viestintäpäällikkö Ida Rantala | ida.rantala@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *