Vuoden nuori suunnittelija -kilpailun voittaja palasi maailmalta Suomeen – ”Alalla normaali työtahti on 50–60 tuntia viikossa ja tarvitsen hengähdystauon”.
Vaatesuunnittelija Ervin Latimer sai alkukesästä mieluisan puhelun. Vuoden nuori suunnittelija -kilpailun raati oli vaikuttunut hänen kilpailutyöstään ja valinnut Latimerin tämän vuoden voittajaksi. Vielä kesällä asiasta ei saanut hiiskua muille, mutta tänään tiistaina tieto on julkinen.
Vuoden nuori suunnittelija on Suomen Messujen ideoima ja Suomen Messusäätiön rahoittama kilpailu suomalaisille vaatetussuunnittelun opiskelijoille. Kilpailua on järjestetty vuodesta 1995 alkaen, ja Ervin Latimerista tuli tänään sen 26. voittaja.
– Minulla oli kilpailutyöstäni itsevarma olo ja olin nähnyt sen eteen paljon vaivaa. Olen hyvin tyytyväinen voittoon, koska tämä on yksi tapa nostaa esille minulle tärkeitä aiheita, Latimer kertoo.
Latimerin matka vuoden nuoreksi suunnittelijaksi ei ole ollut aivan virtaviivainen. Hän on ennättänyt muun muassa pelata isänsä jalanjäljissä koripalloa kymmenen vuotta, hakea pari kertaa Teatterikorkeakouluun näyttelijäopintoihin sekä opiskella Metropoliassa vaatetusalaa tavoitteenaan saada töitä myyntiedustajana.
Muotisuunnittelu veti kuitenkin puoleensa. Lopulta Latimer päätti hakea Aalto-yliopistoon, ja tänä syksynä hän valmistuu taiteen maisteriksi.
– Kun pääsin Aalto-yliopistoon, taustani vaatesuunnittelijana oli hyvin tekninen ja käytännönläheinen. Taiteen maisterin tutkinto avasi oven luovemmalle puolelle, mahdollisuuden tehdä kokeellisempaa ja taiteellisesti kunnianhimoisempaa jälkeä.
Latimerin meriitit muotialalla ovat jo ennen Vuoden nuori suunnittelija -kilpailun voittoa varsin vakuuttavia. Kaksi vuotta sitten hän pääsi H&M Design Award -kilpailun finaaliin Rodeo Queen -nimisellä mallistollaan. Lisäksi Latimer on työskennellyt suunnittelijana 1017 ALYX 9SM -nimiselle luksusvaatemerkille Italiassa sekä toiminut pääsuunnittelijana HELIOT EMIL -merkille Tanskassa.
Toukokuussa 2020 Latimer päätti kuitenkin jättää pääsuunnittelijan paikan ja palata takaisin Suomeen.
– Päätökseeni vaikutti ajatus siitä, että olen vasta 32-vuotias ja burnoutin partaalla. Alalla normaali työtahti on 50-60 tuntia viikossa ja tuntui, että tarvitsen hengähdystauon. Myös näkemyserot työnantajan kanssa vahvistivat päätöstäni lähteä.
Vaikka ulkomailla vietetyt vuodet olivat raskaita, Latimer kertoo, ettei ole harkinnut kertaakaan alan vaihtoa.
Latimer tunnetaan miestenvaatesuunnittelijana. Hänen mielestään kaikki voivat kuitenkin pukeutua hänen suunnittelemiinsa vaatteisiin.
– Tulkitsen stereotyyppisiä miestenvaatteita uudelleen ruskean queer-linssin läpi.
Queer-linssillä Latimer viittaa sukupuoleen ja suuntautumiseen liittyvien tiukkarajaisten normien kyseenalaistamiseen.
Latimerin asuja on voinut nähdä niin Anna Puun yllä kuin yhdysvaltalaisartisti Yves Tumorin päällä Flow-festivaaleilla. Myös uusimman Trendi -lehden kanteen Erika Vikman on stailattu Latimerin suunnittelemiin vaatteisiin.
Tämänvuotiseen Vuoden nuori suunnittelija -kilpailuun osallistuvien tehtävänä oli suunnitella monikäyttöinen hybridivaate. Vaatesuunnittelu on Latimerille ennen kaikkea tarinan ja viestien kertomista, joten hän päätti suunnitella vaatteen, joka kuvaa sukupuolen moninaisuutta.
– Suunnittelemani asu leikkii sukupuolen käsitteellä. Asu koostuu stereotyyppisistä miesten ja naisten vaatteiden elementeistä, kuten puvusta, mekosta ja takista. Vaatteita voi muunnella eri yhdistelmien avulla, irrottamalla yksityiskohtia ja kääntämällä haluamansa kuosin näkyville. Näin niistä saa kustomoitua juuri sellaisen asun, joka vastaa käyttäjän mieltymyksiä ja sukupuolikokemusta.
Inspiraatiota voittotyöhönsä Latimer on hakenut muun muassa 1940–1950-lukujen pukeutumisesta. Hän kertoo sen ajan stereotyyppisten miesten ja naisten vaatteiden, kuten ”machomiesten nahkatakin” ja korostetun naisellisen mekon, tarjonneen mielenkiintoiset lähtökohdat kilpailutyölle. Työssään hän ammentaa vaikutteita myös omasta taustastaan drag-taiteilijana.
Latimerilta ei ole jäänyt huomaamatta vaatebisneksen nurja puoli. Hän näkee esimerkiksi vaatetuotannon aiheuttamat saasteet, nykyiset kulutustottumukset ja ekologisuuden alan merkittävinä haasteina. Samalla Latimer kokee, ettei kaikkea voi kuitenkaan korjata kerralla. Siksi hän keskittyy yhteen epäkohtaan kerralla.
Juuri nyt hän pyrkii nostamaan oman työnsä kautta esiin yhteiskunnan eri vähemmistöjä.
– Kilpailutyöni kuvia varten kokosin kokonaan rodullistetuista ja ruskeista henkilöistä koostuvan kahdentoista hengen tiimin alan ammattilaisia. Ryhmässä on erikokoisia, eri sukupuolta olevia ja eri tavoin seksuaalisesti suuntautuneita henkilöitä niin malleina, stylisteina kuin kuvaajana.
Latimerin mielestä kotimaisten muotibrändien ja -lehtien edustama kuvasto ei ole tarpeeksi monimuotoista. Vaikka erinäköisiä ihmisiä näkyy mainoksissa ja muotikuvissa yhä enemmän, Latimer arvelee, että valinnat ovat toisinaan pr-temppuja, eivätkä aktiivisesti aja muutosta eteenpäin.
– Muodin kuvasto on viime vuosina moninaistunut, ja esimerkiksi uusimman Gloria -lehden kannessa nähtiin musta malli. Mutta kuitenkin marginalisoitujen kehojen, kuten lihavien, vammaisten tai transmallien käyttö on vielä lasten kengissä. Tähän haluan vaikuttaa ja saada myös heidät muotimaailmassa näkyviin.
Vuoden nuori suunnittelija -kilpailun voitto on poikinut Latimerille jo ensimmäisen projektin. Hän suunnitteli afrikkalais-amerikkalaisen Howard Smithin ylijäämäkankaista malliston Vallilalle. Mallisto on osa Vallilan uutta 2ndCycle -konseptia, jossa nuoret suunnittelijat toteuttavat Vallilan vanhoista kankaista ja verhoista jotakin uutta. Mallisto on tullut tänään myyntiin Vallilan liikkeeseen Kämp Galleriaan.
Latimerin tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu myös oman brändin perustaminen kahden vuoden sisällä.
– Toivon, että viiden vuoden sisällä minulla on kansainvälisesti Suomen tunnetuin vaatebrändi.
Latimerin Vuoden Nuori Suunnittelija -kilpailun voittotyö on esillä Helsingin Kämp Gallerian toisen kerroksen Garden Room -näyttelytilassa 4. lokakuuta asti.
Teksti Rebekka Silvennoinen Kuvat Ervin Latimer, Chris Vidal Tenomaa
