Muotikaupan yrittäjät ehdottavat muutosta kustannustuen seurantajaksoon ja tuen minimisummaan. Nykyiset tuen mittarit eivät kerro koko totuutta yrittäjien ahdingosta.
Koronakurimus ei hellitä vieläkään – eikä hellitä myöskään muotiyrittäjien ahdinko.
Valtio on yrittänyt auttaa koronan takia kärsiviä yrityksiä niin sanotun kustannustuen avulla. Valtiokonttorin myöntämän kustannustuen toinen hakukierros päättyy tämän viikon perjantaina 26. helmikuuta. Tähän päivään mennessä hakemuksia oli jätetty reilut 15 600. Kielteisen päätöksen on ehtinyt saada 62 prosenttia hakijoista.
Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut yli 30 prosenttia vertailuajankohtaan nähden koronaviruksen vuoksi.
Tukea hakevalla yrityksellä täytyy olla myös palkkakuluja ja muita kiinteitä kuluja, joista sen on ollut koronan seurauksena vaikea selvitä. Kustannustuen suuruus yritykselle on vähintään 2000 euroa ja korkeintaan 500 000 euroa.
Tuen ensimmäinen kierros käytiin heinä-elokuussa 2020. Silloin Fashion Finlandin jäsenyrityksilleen tekemä selvitys paljasti, että tuen oli saanut vain noin 18 prosenttia muotikauppiaista.
Tuen ehtoja pidettiin alalla erittäin tiukkoina. Närkästystä herätti erityisesti huhti-toukokuuhun perustunut kuluvertailu, vaikka korona oli vaikuttanut myyntiin useamman kuukauden ajalta.
Fashion Finlandin lisäksi muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto moitti kustannustuen ehtoja liian tiukoiksi. Viime vuonna yli puolet 300 miljoonan euron kustannustukipotista jäi jakamatta, ja kielteisen päätöksen sai 70 prosenttia hakijoista.
Kustannustuen toinen kierros on vielä kesken, mutta muotiyrittäjiä tämänhetkinen tilanne ei lämmitä. Fashion Finlandin selvityksen mukaan selkeä enemmistö jää jälleen ilman tukea.
Yksi kustannustukeen pettyneistä on Korkkari37 -nimistä kenkäkauppaa Helsingin Alppilassa pyörittävä muotiyrittäjä Hanna Sirkiä.
Sirkiä kertoo hakeneensa kustannustukea molemmilla kierroksilla. Kummallakaan kerralla ei ole onnistanut, koska kriteerit eivät täyty.
Seurantakierroksella Korkkari37:n myynti oli laskenut 20 prosenttia, vaikka tiputus oli koko vuotena 30 prosentin luokkaa – joinain kuukausina roimasti enemmänkin.
– Yrittäjän ajatellaan olevan sellainen sinnikäs sisupussi, joka pärjää omillaan. Ollaan laskettu omat palkat minimiin, laitettu investoinnit jäihin ja esimerkiksi kesällä pidensimme aukioloaikoja, jotta saisimme tehtyä myyntiä. Hieman tuntuu siltä, että sitkeydestä rangaistaan, koska tuet olisi voinut saada, jos olisi jättänyt ponnisteluita tekemättä. Se ei ole kovin kannustavaa.
Sirkiä ehdottaa, että seurantajakso voisi olla pidempi, koska koronakriisi on pitkittynyt – myynti sahaa, eikä viiden kuukauden ajanjakso kerro koko totuutta yrittäjien pian vuoden kestäneestä ahdingosta.
Sirkiän mukaan myös tukisumma voisi olla pienempi, jos kriteereistä ei haluta joustaa. Hänen mielestään alle 2000 euron apu juokseviin kuluihin auttaisi ainakin pienyrittäjiä.
Korkkari37 sai Business Finlandilta kehitysrahaa viime vuonna 10 000 euroa. Sirkiän mukaan summa meni kokonaisuudessaan toiminnan kehittämiseen, lähinnä verkkokaupan avaamiseen, kuten oli tarkoituskin.
– Kehittämisrahalla ei makseta vuokria ja juoksevia kuluja. Verkkokauppa on auttanut saamaan myyntiä, mutta varsinkaan kenkäkaupassa se ei myymälää korvaa millään.
Sirkiä painottaa ymmärtävänsä, ettei tilanne ole helppo myöskään heille, jotka rahaa ja tukia jakavat.
– Kaikista parasta olisi, jos ihmiset palaisivat asioimaan kivijalkakauppoihin ja tukisivat paikallisia yrittäjiä. Silloin tukia ei tarvitsisi jakaa, eikä kaikki olisi kiinni valtion avusta.
Samoilla linjoilla on lahtelaisen Naisten Pukutehtaan toimitusjohtaja Risto Rosendahl. Hänen mukaan jokainen koronapandemiaa lietsova uutinen näkyy välittömästi kävijävirran ehtymisenä – eikä sähköisestä kaupasta ole paikkaajaksi.
Naisten Pukutehdas haki kustannustukea ensimmäisellä ja toisella kierroksella. Ensimmäisellä kerralla yrityksen liikevaihto oli laskenut seurantakierroksella 40 prosenttia ja silloin tukea myönnettiin 45 000 euroa.
Toisella kierroksella tukea ei saatu. Se jäi pienestä kiinni.
– Liikevaihdon lasku oli tarkalleen ottaen 30,39 prosenttia, mutta koska ensimmäiset 30 prosenttia myynnin laskusta on niin sanottua omavastuuosuutta, pudotus ei ollut tarpeeksi suuri, sanoo Rosendahl.
Sirkiän tavoin Rosendahl ehdottaa, että kustannustuen seurantajaksoa tai laskentasääntöjä voisi miettiä uudelleen. Myynti heittelee paljon kuukaudesta riippuen – esimerkiksi kesällä kauppa piristyi, mutta syksyllä asiakkaat katosivat jälleen.
Naisten Pukutehtaalla on kahdeksan myymälää eri puolilla Suomea, joten juoksevia kuluja riittää.
– Liiketilojen vuokrat ovat selvästi isoin haaste. Yksityiset vuokranantajat ovat tulleet niissä kohtalaisesti vastaan, mutta isot toimijat, kuten kauppakeskus Tripla, eivät, vaikka sinne suuntaan on kuinka laittanut palautetta.
Rosendahl uskoo, että joustamattomuus ei viime kädessä ole kenenkään etu.
– Tällä politiikalla kauppakeskukset karkottavat pienet toimijat kokonaan pois.
Kustannustuen toinen hakukierros on auki perjantaihin 26. helmikuuta klo 16.15 saakka. Lisätietoa tuen ehdoista ja hakulomakkeen löydät täältä.
Kuva Leena Aro
Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Ida Rantala | ida.rantala@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi
