VAMSKO on tamperelainen perheyritys, joka uudisti SoWhat-skeittikengistä tutun brändinsä kertaheitolla. Nyt brändi myy käsityönä Italiassa valmistettuja nahkakenkiä, joihin ei yksikään sosiaalisen median käyttäjä ole voinut olla törmäämättä.
Värikkäät paksupohjaiset nahkakengät vilahtelevat sometähtien kuvissa toistuvasti. Hittikenkien pohjassa lukee VAMSKO, ja niiden jäljet vievät Tampereelle.
VAMSKO on Laaksovirtojen perheyritys, joiden trendikengät viedään nyt käsistä.
”Kumpikaan meistä ei ole alan kouluja käynyt. Kaikki on opeteltu alusta saakka itse – ja aika monesti kantapään kautta”, nauraa bisnestä pyörittävä pariskunta Tino Laaksovirta, 33, ja Riikka Kuusisto, 30.
Laaksovirtojen perhe on käynyt kenkäkauppaa vuodesta 1986. Silloin Tinon vanhemmat Jaana ja Kimmo Laaksovirta perustivat kenkien maahantuontiyritys Bella Luna Oy:n. Yritys on myynyt vuosien aikana kenkien lisäksi muun muassa laukkuja, kankaita, huonekaluja ja vöitä.
Kimmo ehti toimia myyntiedustajana vain lyhyen ajan, kunnes kipinä omalle kenkämallistolle syttyi. Pian hän lähti autolla Italiaan etsimään ideoita ja kengille valmistajia.
Mutta sitten alkoi lama. Sen jälkeen asiakkaiden ostokäyttäytyminen muuttui. Ja kohta olikin vuorossa pikamuodin vallankumous – ja niin myös Laaksovirtojen kenkien tuotanto siirtyi Italiasta Kaukoitään.
1990-luvun loppupuolella Kimmo kiinnitti huomionsa poikansa ja tämän ystävien kenkiin kodin tuulikaapissa: kaikilla oli samanlaiset skeittikengät. Tässä voisi olla markkinarako, yrittäjä oivalsi.
Laaksovirrat hyppäsivät mukaan skeittikenkätrendiin ja perustivat vuonna 1998 SoWhat Footwearin. Se kannatti. Skeittikenkäbuumi oli valtava, ja SoWhat-kengistä tuli ysärin lapsille tutut popot. SoWhat-kenkien valmistus jatkui aina 2020 vuoteen saakka.
Tino Laaksovirta ehti opiskella liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa vain vuoden ajan, kunnes hyppäsi vanhempiensa yritykseen vuonna 2010. Hän alkoi kehittää Bella Lunan huonekalujen verkkokauppaa.
Mutta melko pian koko perheen huomio kiinnittyi yrityksen kenkäpuoleen.
”Kenkämallit eivät vastanneet näkemyksiämme siitä, miltä ne olisivat voineet näyttää. Olimme sidottuina jälleenmyyntiin ja jymähtäneet paikoilleen. Halusimme herättää yrityksen henkiin ja tuoda nykypäivään”, Tino summaa.
Kenkien kautta Tino tapasi myös puolisonsa Riikan.
”Vuonna 2013 olin tekemässä I Love Me -messuille SoWhatin-kenkäosastoa. Messuilla tutustuin Riikkaan, joka vastaa nykyään muun muassa yrityksemme visuaalisesta puolesta. Messuilta löytyi siis työpari ja tuleva puoliso.”
Tinon vanhemmat olivat perustaneet Vamos-kenkäkaupan Tampereelle 1990-luvulla, koska halusivat tuoda esille myös omia mallejaan. Välillä myymälä suljettiin ajanpuutteen vuoksi, mutta se avattiin uudelleen vuonna 2012.
Riikka aloitti myyjänä kenkäkaupassa. Myymälän hiljaisina hetkinä Riikka alkoi kuvata Tinon kanssa kenkiä yrityksen Facebook-sivuille.
”Tarkoituksena oli kuvata tamperelaisille kenkävalikoimaamme, mutta aloimmekin saada kyselyitä kenkien postittamisesta muille paikkakunnille runsain määrin. Tajusimme heti, että tässä on potentiaalia ja aloimme kehitellä verkkokauppaa tohinalla”, Riikka kertoo.
Verkkokauppa avattiin Suomen markkinoille vuonna 2015. Parin vuoden päästä kenkiä postitettiin myös Ruotsiin. Vuonna 2019 verkkokauppa toimitti jo suurimpaan osaan Eurooppaa.
Yrityksen toimintamallina oli tuottaa suuria määriä kenkiä Kaukoidässä ja mahdollisimman halvalla. Eli pikamuotia.
Kaukoidän-tehtaiden kanssa oli kuitenkin jatkuvasti ongelmia, ja kenkien reklamaatiot lisääntyivät.
”Aloimme pohtia, josko siirtäisimme pikkuhiljaa tuotannon takaisin Eurooppaan”, Riikka kertoo.
Koronapandemia laittoi suunnitelmiin ”hieman” vauhtia. Yhteyttä Kaukoidän-tehtaisiin ei enää saatu, ja Laaksovirrat päättivät tämän olevan se hetki, kun brändi uudistuu kertaheitolla.
”Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että nyt laitamme kaiken seis ja pistämme panokset oman vastuullisen VAMSKO-malliston luomiseen. Se oli nyt tai ei koskaan -tilanne.”
Brändiuudistuksessa edullisempi SoWhat-mallisto sai jäädä ja tilalle suunniteltiin VAMSKO-mallisto. Siirryttiin volyymituotteesta Euroopassa, pääasiassa Italiassa, käsityönä valmistettuun trendikkääseen nahkakenkään. Koko yrityksen toimintamalli muuttui.
Samalla muuttui hintakategoria ja asiakaskunta. VAMSKO-malliston kenkien hintahaitari on 150–300 euroa. Mallistoa myydään VAMSKOn verkkokaupassa ja Tampereen myymälässä. Jälleenmyyjiä löytyy kymmenkunta. Suomessa kenkiä myy muun muassa Sokos.
Myynnistä 60 prosenttia tulee Euroopasta. Ostoksia tehdään runsaasti esimerkiksi Ruotsista. Vuodessa kenkiä myydään noin 40 000–50 000 paria. Kenkiä valmistetaan vain pieniä määriä kerralla, jotta ylituotannolta vältytään.
”Verkkokaupassa voi jättää ilmoituksen puuttuvasta omasta koosta. Meille jää tästä dataa, paljonko kysyntää voisi olla tietyille tuotteille ja ko’oille. Käymme dataa läpi ja reagoimme tarvittaessa”, Riikka kertoo.
Kenkien suunnittelusta vastaavat Tino, Riikka ja Kimmo. He ideoivat ja esittelevät suunnitelmansa valmistajille, jotka taas piirtävät kaavat ja lähettävät heille mallikappaleet.
Kimmo ja Jaana hoitavat VAMSKOn sisäisiä asioita, ja Tino ja Riikka taas vastaavat brändistä ja myynnistä. Ensimmäinen askel sukupolvenvaihdoksessa otettiin viisi vuotta sitten, kun Tinosta ja hänen siskostaan Sara Niskalasta tuli yrityksen osakkaita.
Nimi VAMSKO on muovautunut nykyiseen muotoonsa vuosien aikana. ”Ruotsin verkkokauppaa ei rekisteröintisyistä voinut avata alkuperäisellä Vamos-nimellä, joten sen nimeksi tuli Vamosko. Myöhemmin myös Vamosko-nimi aiheutti ongelmia, sillä emme saaneet sitä globaalisti rekisteröityä. Syntyi Vamsko”, Riikka kertoo.
Ruotsin verkkokaupan avaamisesta muodostui yksi brändin suurimmista haasteista. Laajennusta suunniteltiin vuoden päivät, ja verkkokaupan toimivuutta testattiin viikkotolkulla.
”Verkkokauppa lähti käyntiin paremmin kuin osasimme odottaa. Ensimmäisinä viikkoina saimme tuhansittain tilauksia. Kun kolmantena viikkona tulin maanantaina töihin, asiakaspalvelun sähköposti oli tukossa viesteistä, joissa asiakkaat kyselivät tilaustensa perään. Tilanne oli kaoottinen”, Tino muistelee.
Koodareilla oli jäänyt ”jokin väärä asetus” päälle, ja kaikki asiakkaiden tilaukset olivat kirjautuneet noutopisteiltä noudetuiksi ja lähteneet heti takaisin. Asiakkaat eivät koskaan saaneet kenkiään. Sotkua siivottiin kuukausia.
”Tämän lystin maksoimme me. Oli haastavaa saada asiakkaiden luottamus takaisin.”
Myöskään Euroopan verkkokaupan avaaminen ei sujunut ongelmitta. Alun perin sen piti aueta vuonna 2018, mutta lanseeraus viivästyi yli vuodella VAMSKOsta riippumattomista syistä. Verkkokauppaa varten ostetut tuotteet piti myydä tappiolla, sillä vahvasti trendeihin sidotut tuotteet oli saatava ulos varastosta.
Suureksi investoinniksi lukeutuu myös koko verkkokauppa-alustan uusiminen vuonna 2021.
Nämä heijastelevat vieläkin brändin tilikauden tulokseen. Viime vuosina Bella Luna Oy:n tulos on huidellut miinuksen puolella. Tuloksessa on mukana kaikki Bella Luna Oy:n liiketoiminta, eli myös esimerkiksi huonekalut. Muu kuluttajaliiketoiminta VAMSKOn ympäriltä on tarkoitus lopettaa.
Miinusmerkkisestä tuloksesta huolimatta VAMSKOlla menee nyt lujaa. Siihen sosiaalisen median onnistuneella markkinoilla on suuri osuus.
VAMSKOn huolitellulla ja harkitulla Instagram-tilillä on yli 75 000 seuraajaa. Tilin takana ei ole suurta markkinointikoneistoa, vaan sitä hoitavat Riikka, Tino sekä Sini Leppänen. Yksi brändin sosiaalisen median menestyksen avaimista on nopea reagointi.
”Pystymme toteuttamaan tiimimme kanssa parissa tunnissa hyvän setin kuvia, joita pääsemme heti käyttämään. Emme järjestä lainkaan suuria kampanjakuvauksia”, Riikka sanoo.
Kaupallisia yhteistöitä brändi tekee somessa harvoin. Kenkien näkyvyyttä somessa lisätään markkinointitoimiston PR-lähetysten kautta.
Somessa menestyminen ei kuitenkaan ole sattumasta kiinni, Tino täsmentää.
”Kasvuun tarvitaan muutakin kuin kivoja kuvia. Pitää ymmärtää dataa ja sitä, miksi ihmiset reagoivat tai eivät reagoi julkaisuihin. Mittaamme joka päivä sitä, mikä toimii parhaiten. Somea voi tehdä kokeilevasti mutta määrätietoisesti.”
Kuvat VAMSKO
Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi
