Oman konseptin rehellinen tarkastelu vie yritystoiminnan läpi vuosikymmenten. Porilainen muotitavaratalo on siitä malliesimerkki.
Perheyritys Ratsulan kolmannen polven toimitusjohtajan Matti Ratsulan seurana työskentelee jo neljäs sukupolvi. Perheyritykseen työllistyminen on ollut harvalle ensimmäinen, mutta monelle luontevin valinta.
– 14-vuotiaana ajattelin, että minusta tulee laskentaekonomi, intissä harkitsin upseeriuraa ja opintojen aikana olin suuntaamassa töihin pankkiin. Sisimmässäni tiesin, että Ratsulan jatkaminen on kuitenkin se omin juttu. Kolmannessa polvessa mukaan tulivat siskoni ja vaimoni. Opiskelimme kauppakorkeassa eri aineita, ja yritys on hyötynyt jokaisen osaamisesta.
– Lapset olivat teini-ikäisenä sitä mieltä, etteivät tule perheyritykseen missään tapauksessa. Nyt täällä ovat molemmat tyttäret, toinen vävyistä ja toinen siskon tytöistä. Jokainen on löytänyt tänne omalla aikataulullaan, omien kiinnostuksenkohteiden kautta. Jos tätä yrittää pakottaa, ankeita päiviä ei kestä.
95 vuoden matka on näyttänyt yrittäjyyden ja muodin monet puolet
Yritystoiminnan aloittaminen vaatii vision ja riskinottokykyä. Ratsulan historiassa vahva tahto on korvannut aikaisemman kokemuksen.
– Ratsula perustettiin vuonna 1924, kun isoisäni muutti 22-vuotiaana morsiamensa kanssa Turusta Poriin ja osti konkurssipesän. Tätä on mielenkiintoista peilata nykypäivään arvuuttelemalla, kuinka moni nuori ryhtyisi samaan ja saisi yritykselleen rahoituksen. Siinä on aikanaan ollut kyse valtavasta riskinotosta.
Ratsulan ensimmäiset yrittäjät kokivat haastavat sota-ajat sekä 50-luvun jälkeisen nousukauden. Yritys oli kuuden kivijalkamyymälän ketju ennen nelikerroksisen tavaratalon avaamista vuonna 1971. Kolmas polvi on läpikäynyt tehostamissuunnitelman ja saanut multibrändikonseptin toimimaan.
– Yksikkömme on iso Porin kokoiseen kaupunkiin, ja kysyntä osastojen välillä vaihtelee paljon. Nykyisin merkeillä on vuodessa 4-8 mallistoa, ja joillakin uusi jopa joka kuukausi. Ostoajat ovat lyhentyneet, ja siksi meidänkin on ostettava koko ajan. Vaikka kuluttajat kulkevat uutuuksien perässä, tuntuvat suomalaiset kuluttajat onneksi löytäneen oman tyylinsä.
– Kerran eräs tavarantoimittaja väitti, että konseptimme ei toimi. Vaikka se on työllistävä, en koe samoin. Tarjoamme asiakkaille monipuolisuutta, emme ole riippuvaisia yksittäisistä merkeistä ja osaamme arvioida omia toimintatapojamme. Olemme ylpeitä perheyrityksestämme ja yrittäjyyden kehittymisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Nykyään kutsun itseäni mieluummin yrittäjäksi kuin toimitusjohtajaksi.
Yrityksen tulevaisuutta ja seuraavan vuosisadan tarinaa on silti mahdotonta ennustaa.
– En aidosti tiedä, toivonko lasten jatkavan työtämme, koska ala muuttuu koko ajan haastavammaksi. Meidän on arvioitava neljännen polven puolesta, onko toimintaa mahdollista jatkaa tulevaisuudessa järkevästi. Olemme jo jonkin aikaa yrittäneet miettiä, voimmeko perustaa verkkokaupan ja siirtää sinne uskottavasti meidät erottavan tekijän, eli kivijalan laajan valikoiman.
Moda-ketjulla on tärkeä rooli Ratsulan tarinassa – ja Ratsulalla Modan
Ratsula kuuluu Suomen ainoaan vähittäisportaan johtamaan ketjuun Modaan. Ratsula ja muut ketjun yritykset omistavat organisaation, joka on samalla tavaratalon suurin ja tärkein tavarantoimittaja.
– Teemme yhteistyötä ostoissa, mallistoissa ja markkinoinnissa. Keskittäminen on yksinkertaisesti edullisempaa. Vaikka Modan merkitys meidän liiketoiminnallemme on vähentynyt vuosien saatossa, antaa se edelleen etua tuotepuolella. Koen, että Ratsula on myös tärkeä Modalle. Esimerkiksi meidän itsellemme kehittämästä kanta-asiakasjärjestelmästä on tullut koko ketjun kortti.
– Tuotteisiin ja toimialaan liittyvä tieto virtaa ketjun sisällä tehokkaasti. Kun joku löytää hyvän merkin, sitä suositellaan muille. Se on luotettavinta tietoa, mitä yritys voi saada. Kukaan ei ole toiselle kilpailija, vaan jokainen hyötyy toisen menestyksestä.
Teksti Jenni Janatuinen Kuva Ratsula
