Muotitavaratalo Ratsula täyttää tänä vuonna sata vuotta. Selvitimme, mikä on porilaisen perheyrityksen menestyksen salaisuus.
Tarina alkaa Gösta Wilssonista. Vuonna 1924 hän oli 22-vuotias ja porilaisen lyhyttavaraliike B. Arifullenin konkurssipesän tuore omistaja. Seuraavana vuonna Wilsson avasi morsiamensa kanssa uuden putiikin, jonka nimeksi annettiin Turkulainen Naisten ja Miesten Vaatetusliike Gösta Wilsson.
Nykyään tuo putiikki tunnetaan Muotitavaratalo Ratsulana ja sitä johtaa Wilssonin pojanpoika Matti Ratsula. Ratsula on työskennellyt sukunsa yrityksessä eri tehtävissä liki 40 vuotta, toimitusjohtajana vuodesta 1996 lähtien. Kuka olisikaan siis parempi henkilö kertomaan, mikä on tänä vuonna sata vuotta täyttävän muotikaupan menestyksen salaisuus?
“Ei tätä yksin tehdä”, toimitusjohtaja Ratsula aloittaa.
“Hyvät sidosryhmäsuhteet ovat ensiarvoisen tärkeitä.”
Toimivat suhteet tavarantoimittajiin varmistavat, että naisten, miesten ja lasten muotia sekä kodin tuotteita myyvän tavaratalon valikoima on sesongista toiseen paras mahdollinen. Kaikista tärkein on kuitenkin suhde henkilökuntaan. Tällä hetkellä Ratsula työllistää suoraan 45 henkilöä ja välillisesti toisen mokoman.
“Työntekijät ovat meillä viihtyneet ja pysyneet. Kun heitä aidosti arvostaa, se näkyy myös heidän työssään.”
Yksi konkreettinen tapa osoittaa työntekijälle arvostusta on tietenkin kohtuullinen korvaus tehdystä työstä. Ratsulassa on ollut käytössä henkilökunnan suoritepalkkiojärjestelmä 70-luvulta lähtien, ja yrityksen hyvästä tuloksesta hyötyvät osakkaiden lisäksi myös työntekijät. Toimitusjohtaja uskoo kuitenkin, että jokapäiväisessä arjessa aistittu arvostus vaikuttaa työntekijöiden viihtyvyyteen enemmän kuin raha.
“Toimintaa on aina tehty sydämellä ja halusta palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin.”
Ja siinä on onnistuttu. Muotitavaratalo Ratsula on valittu kaksi kertaa – vuosina 2020 ja 2022 – Fashion Finlandin yleisöäänestyksessä Suomen parhaaksi muotikaupaksi. Molemmilla kerroilla perusteluissa on korostunut erinomainen ja asiantunteva asiakaspalvelu.
Palvelu siis pelaa, sen huomaavat etenkin ulkopaikkakuntalaiset, jotka poikkeavat Ratsulaan ostoksille ehkä elämänsä ensimmäistä kertaa. Kun suuret yleisötapahtumat Pori Jazz ja Suomi-Areena tuovat pikkukaupunkiin kesäisin vieraita ympäri Suomen, myyjät kuulevat positiivista palautetta tavallistakin enemmän.
Hyvän palvelun perustana ovat henkilökunnalle järjestetyt koulutukset. Uudet työntekijät perehdytetään, ja vanhojenkin tietoja ja taitoja kartutetaan säännöllisesti.
Uusien myyjien Eväsreppu-niminen koulutuspaketti on saanut alkunsa 90-luvulla. Silloin henkilökunnalta kysyttiin, mikä työpaikalla on hyvin ja mikä huonosti, mikä toimii ja mikä ei. Ilmenneiden epäkohtien poistamiseen ja toiminnan kehittämiseen otettiin mukaan kaikki. Kaksi vuotta kestäneen työn tuloksena syntyi yrityksen oma laatujärjestelmä ja eväät itsenäiselle työskentelylle.
“Aiemmin myyjät soittivat tiukoissa paikoissa toimistoon ja kysyivät, mitä tehdään. Olen sitä mieltä, että jokainen myyjä on itse paras asiantuntija tilanteessa. Olemme aina kannustaneet käyttämään omaa päätä vaikka sääntöjen vastaisesti. Asiakaspalvelutilanteissa tarvitaan joskus myös uskallusta.”
Rohkeutta on kysytty vuosien varrella johtoportaaltakin. Muotitavaratalo Ratsula on pyrkinyt aina olemaan alansa edelläkävijä. Yksi esimerkki tästä on kanta-asiakkaille suunnattu ostohyvitysjärjestelmä Muotikortteineen, joka oli maassa ensimmäisiä, ellei ensimmäinen. Se julkistettiin vuonna 1991 samoihin aikoihin S-osuuskaupparyhmän bonuskorttijärjestelmän kanssa.
Uusi järjestelmä helpotti kaupankäyntiä ja teki siitä aiempaa oikeudenmukaisempaa.
“Aikanaan oli erilaisia alennuksia ja kassalla tingittiin. Järjestelmän käyttöönoton jälkeen hintaa ei ole tarvinnut enää hieroa kaupantekovaiheessa.”
Muotikortin mukana tullut vaatteiden kotisovitusmahdollisuus piti kaupan käynnissä laman keskellä: hyytävässä taloustilanteessa monikaan ei halunnut ottaa itselleen luottokorttia, mutta “kevytversio” kelpasi.
Kymmenen vuotta myöhemmin Ratsulassa kehitetty ostohyvitysjärjestelmä otettiin käyttöön kaikissa Moda-ketjuun kuuluvissa suomalaisissa vaatekaupoissa ja samalla Muotikortista tuli Moda-kortti. Minun Ratsula -mobiilisovellus ja sen myötä digitaalinen Moda-kortti lanseerattiin muutama vuosi sitten.
Nykyään Ratsulan kanta-asiakasjärjestelmä on varsin kattava: sen piirissä on 18 000 aktiivista taloutta ja yli 40 000 henkilöä. Myynnistä yli 90 prosenttia tulee kanta-asiakkaiden ostoksista.
Kahdessa asiassa Matti Ratsula kuitenkin tunnustaa johtamansa yrityksen edenneen kilpailijoitaan hitaammin.
“Tietoisesti tunnustelimme sekä verkkokauppaa että second hand -kauppaa ennen niiden liiketoimintaan mukaan ottamista.”
Vuonna 2021 avattu verkkokauppa on kehittynyt suotuisasti ja kasvanut pitkään orgaanisesti. Sen digimarkkinointi aloitettiin vasta puolitoista vuotta sitten osittain koronapandemian takia.
“Pandemian aikaan tavarantoimittajien tilaukset olivat usein myöhässä ja täydennykset hankalia. Toimitusvarmuutta ei voinut silloin taata.”
Korona piti myymälän ovet säpissä kaksi kuukautta. Toimitusjohtaja muistelee aikaa omituisena ja ankeana. Yrittäjän kalenteri oli kerrankin tyhjillään, mutta siitä oli vaikea nauttia, kun samaan aikaan mielen täytti huoli yrityksen tulevaisuudesta ja työntekijöiden toimeentulosta.
Poikkeusaika päättyi, ja nyt verkkokaupan kehitysluvut ovat kolminumeroisia. Tilauksia toimitetaan ympäri Suomea, tarkalleen ottaen 270 kuntaan.
“Mottomme oli pitkään Satakunnasta sataan kuntaa. Enää puuttuu vajaa 40 kuntaa, jotta koko Suomi on katettu”, Ratsula iloitsee.
Second hand -kauppaa vielä harjoitellaan. Käytettyjen vaatteiden pop-up-myymälä Ratsula Encore avattiin nelikerroksisen myymälän pohjakerrokseen lokakuussa. Aluksi kyse oli kokeilusta, mutta nopeasti nähtiin, että kierrätysmuoti kannattaa ottaa pysyväksi osaksi liiketoimintaa.
Matti Ratsula kuvailee muotikaupan parissa viettämäänsä neljää vuosikymmentä mielenkiintoisiksi – ja haastaviksikin. Muutoksia on ollut.
“Isoin muutos on tapahtunut tavarantoimittajapuolella. Ennen ilmestyi kaksi mallistoa vuodessa, nykyään uutta tulee jatkuvasti ja täydennysostojen rooli on koko ajan tärkeämpi. Ostojen tekeminen on kuin pörssikauppaa: pitää osata tehdä oikeita päätöksiä nopeasti.”
Mutta muuttuneita ovat asiakkaatkin, yhä aktiivisemmiksi ja itsenäisemmiksi. Valikoimaa seurataan sosiaalisen median kanavien sekä verkkokaupan kautta ja tuotteiden ominaisuudet ja vastuullisuus kiinnostavat aivan eri tavalla kuin ennen. Se vaatii enemmän kauppiaaltakin.
Sota, korkojen nousu ja raaka-aineiden kustannusten kohoaminen ovat jättäneet jälkensä kasvukäyrälle.
“Vuoden 2022 huhtikuussa pääsimme ensi kertaa myynnissä yli korona-ajan lukujen. Kasvun saaminen on ollut vaikeaa, mutta kunhan nyt plussalla pysyttäisiin.”
On pysytty. Tammikuussa päättyneen tilikauden liikevaihto oli 6,7 miljoonaa euroa ja tulos 115 000.
Palataan kuitenkin vuodesta 2023 vielä hetkeksi 90-luvulle. Silloin koko Ratsulan henkilökunta istui yhdessä alas kirjatakseen ylös yrityksen arvot.
“Totesimme, että nämä arvothan ovat olleet samat perustamisesta lähtien.”
Luotettavuus, oikeudenmukaisuus, yritteliäisyys, viihtyvyys ja asiakaslähtöisyys kannatelkoot Muotitavaratalo Ratsulaa vielä toisetkin sata vuotta.
Muotitavaratalo Ratsulan tärkeät vuodet
1924 Turkulainen nuorimies Gösta Wilsson ostaa porilaisen B. Arifullenin konkurssipesän.
1936 Wilsson ottaa sukunsa vanhan Ratsula-nimen käyttöönsä ja nimeää sen mukaan uudelleen myös vaatetusliikkeensä.
1953 Gösta Ratsula perustaa Antin Asu Oy -nimisen perheyhtiön.
1954 Avataan pieni mutta maan ensimmäinen housujen erikoisliike Housubaari.
1962 Ratsula ja Antin Asu Oy ovat perustamassa maan ensimmäistä tekstiilialan vapaaehtoista ostoyhtymää, Finn-man-pukinekuntaa. Toiminnan alussa jäsenliikkeitä on toistakymmentä eri puolilla Suomea.
1971 Avataan nelikerroksinen muotitavaratalo Antinasu & Ratsula. Valikoimaan lisätään naisten alusasut, sisustuskankaat, jalkineet, kosmetiikka, äänilevyt ja lahjatavarat.
1979 Ratsula vakiinnutetaan muotitavaratalon käyttönimeksi.
1982 Forssaan avataan pieni Ratsulan erikoismyymälä, josta kuitenkin luovutaan seitsemän vuotta myöhemmin.
1991 Kanta-asiakkaiden ostohyvitysjärjestelmä ja Muotikortti otetaan käyttöön.
2000 Ratsulan kanta-asiakaskortti Muotikortin käyttö laajenee kaikkiin Moda-liikkeisiin ympäri Suomen.
Kortin nimeksi tulee Moda-kortti.
2017 Minun Ratsula -verkkopalvelu kanta-asiakkaille julkistetaan. Mobiilisovellus lanseerataan kaksi vuotta myöhemmin.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Fashion Finlandin digitaalisen muotilehden talvinumerossa joulukuussa 2023.
Teksti Johanna Rämö
Kuvat Ratsulan arkisto
Uutisvinkki tai juttuidea? Ota yhteyttä Fashion Finlandin toimitukseen
Päätoimittaja Jani Niipola | jani.niipola@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
