Kaupallinen yhteistyö: Business Finland
Miten korona vaikutti kauppaan ja mitkä ovat kaupankäynnin isot muutokset? Business Finlandin Tulevaisuuden kauppa -webinaarissa esiteltiin viisi ajankohtaista trendiä.
Kun kauneusbrändi Maybelline lanseerasi uuden huulipunansa Kiinassa, se teki sen isosti. Paikallisella TaoBao-mobiiliostoalustalla järjestettiin live shopping -lähetys – ja sitä seurasi lähes kuusi miljoonaa kiinalaista. Uutuuspunatkin kävivät lähetyksen aikana kaupaksi: niitä myytiin 10 600 kappaletta, eli kymmenen kertaa enemmän kuin Maybelline myy tavallisesti huulipuniaan Kiinassa päivässä.
Maybellinen tempaus on esimerkki menestyksekkäästä live-kaupankäynnistä, josta povataan yhtä lähitulevaisuuden merkittävimmistä kaupankäynnin trendeistä.
Live shoppingia käsiteltiin Business Finlandin Experience Commerce -ohjelman marraskuussa järjestämässä Tulevaisuuden kauppa -webinaarissa. Siellä selvisi, että ilmiö on lähtenyt liikkeelle Kiinasta, jossa jo yli kymmenen prosenttia kaikesta verkkokaupasta on live-kauppaa. Joskus tunnetut somevaikuttajat juontavat lähetyksiä, joskus myyntiä vauhditetaan merkittävillä alennuksilla ja joskus lähetykset ovat lähes yksinomaan viihteellisiä esityksiä.
Maailmallakin suorien lähetysten suosio kasvaa, ja esimerkiksi urheilujätti Adidas on lanseerannut uutuustuotteitaan tällä tavalla. Konsulttiyhtiö McKinsey & Companyn mukaan juuri vaate- ja muotiteollisuus on ottanut livelähetykset nopeimmin haltuunsa. Ja muu kauppa seuraa perässä.
”Live shopping on tullut jäädäkseen. Suomessakin se on jo yleistynyt”, toteaa Business Finlandin ohjelmajohtaja Aija Kalander.
”Asiakkaat haluavat interaktiivisia kokemuksia suosikkibrändiensä kanssa ja odottavat henkilökohtaista palvelua verkko-ostoksilla. Mahdollisuus olla virtuaalisesti yhteydessä kuluttajiin digitaalisilla alustoilla on muuttanut staattisen verkkokokemuksen henkilökohtaiseksi vuorovaikutukseksi.”
Mitä muita muutoksia kaupassa tullaan näkemään – Business Finlandin järjestämän webinaarin perusteella?
Personointia ainakin. Tutkimuksen mukaan 48 prosenttia kuluttajista kuluttaa enemmän, jos heidän ostokokemustaan on jollain tavalla personoitu, esimerkiksi antamalla asiakkaalle sopivia tuotesuosituksia, räätälöityjä markkinointiviestejä sekä tarkempia, omia ostointressejä vastaavia hakutuloksia.
Villikin ennustus – tai spekulaatio – esitettiin: personoitu hinnoittelu voi olla yksi vastaus verkkokaupan vastuullisuusongelmaan. Se menisi näin: mitä vähemmän palautat, sitä edullisemmin voit ostaa.
Nykyisin verkkokauppapalautukset kuormittavat merkittävästi ympäristöä. Yksinomaan Zalando postittaa päivässä puoli miljoonaa pakettia ja vastaanottaa 250 000 palautusta.
”Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen mukaan yritykset eivät ole toistaiseksi ottaneet laajasti käyttöön personoitua hinnoittelua. Kuluttajansuojaan on ollut valmisteilla kohta, jonka perusteella kuluttajan täytyy saada tietää, jos hänelle ilmoitettu hinta on personoitu”, Kalander kertoo.
Korona on sekin tietysti jättänyt jälkensä kauppaan. Suurimpana trendinä brändit ovat keskittyneet myymään tuotteitaan kasvavassa määrin suoraan kuluttajille ja vähentäneet jälleenmyyjiään.
Sen seurauksena brändien täytyy tuntea asiakkaansa entistä paremmin. Kliininen Facebook- ja Instagram-markkinointi ja sen optimoiminen eivät enää riitä, vaan yrityksillä on paine löytää uusia kanavia, joilla ne tavoittavat asiakkaansa, esimerkiksi tekstiviestein ja jo mainitun live shoppingin keinoin.
Myös yhteisöllisyyden tarve kasvaa. Yritykset, jotka onnistuvat rakentamaan brändiheimoja, ovat vahvoilla. Hyvänä esimerkkinä mainittakoon suomalainen neulebrändi Novita, jonka neulomoyhteisö on valtava voimavara osana brändin strategiaa.
Eikä tulevaisuuden trendeistä voida tietenkään puhua puhumatta Metasta.
Facebook muutti vastikään nimensä Metaksi – ja ilmaisi halunsa ja pyrkimyksensä uudistua. Metan visiona on rakentaa metaversumi, eli eräänlainen digitaalisuuden ja tosielämän saumaton yhteensulautuminen, jonka keskiössä ovat virtuaalitodellisuuden työkalut.
Käytännössä elämä metaversumissa voisi olla tällaista: Kun kuluttaja laittaa virtuaalilasit nenälleen, hän voi hypätä omaan virtuaalitilaansa. Siellä hän voi vastaanottaa normaalisti puheluita ja viestejä, kuluttaa videoita ja ostaa tuotteita – tai saada esimerkiksi kaveriltaan kutsun Pariisiin katsomaan muotinäytöstä tai kutsun lempibändinsä keikalle New Yorkiin. Kuluttaja voi seurata näytöstä tai keikkaa omassa virtuaalitilassaan – yhdessä ystäviensä kanssa, jotka ovat fyysisesti paikalla maailman metropoleissa.
Kuulostaako utopistiselta? Business Finlandin webinaarissa esitettyjen tietojen mukaan metaversumin toteutumisen on ennustettu vievän vuosia – jopa vuosikymmeniä. Toisaalta kehitys voi olla paljon ennustettua nopeampaankin. Facebookin tuoreet tilastot näyttävät, kuinka vauhdilla kehitys kehittyy: Facebookin – eli Metan – työkaluilla tehdään jo nyt 80 miljardia lisättyyn todellisuuteen perustuvaa toimintoa kuukaudessa. Sellaisia ovat esimerkiksi selfie-kuvaan virtuaalisesti lisätty hattu tai muu hauska filtteri.
Toteutuessaan metaversumi muuttaisi kauppaa isosti: se voisi arkipäiväistää esimerkiksi virtuaaliset tuotteet ja showroomit hyvin nopeastikin.
”Teknologioiden yleistyminen kaupan alalla tulee olemaan globaalin pandemian näkyvimpiä vaikutuksia. Teknologioiden merkitys kasvaa, koska niitä voidaan käyttää asiakaskokemuksen parantamiseen ja koko kaupan elinkaaren tehostamiseen”, kertoo Kalander viitaten globaalin markkina- ja kuluttaja-analyysiyritys Euromonitor Internationalin ennusteisiin.
”Nyt investoidaan teknologioihin, jotka parantavat verkkosivustojen suorituskykyä sekä tehostavat hakutoimintoja, asiakkaiden sitouttamista ja toimitusketjuja. Lisätyn tai virtuaalitodellisuuden hyödyntämisen Euromonitor ei arvioi yleistyvän merkittävästi vielä seuraavan viiden vuoden aikana. Applen virtuaalilasien huhutaan tulevan markkinoille kuluvan vuoden puolivälissä, mutta lisätyn todellisuuden laseja saadaan odottaa vuoteen 2025.”
Katso Business Finlandin Tulevaisuuden kauppa -webinaari kokonaisuudessaan täältä.
Kuva Leena Aro
Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Viestintäpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi
