Koodit ovat tulossa muotiin. Skannaamalla vaatteisiin sijoitetun QR-koodin asiakas voi tarkistaa esimerkiksi tuotteen aitouden, tutustua tuotantoon, lunastaa alennuksen tai saada stailausvinkkejä.
Pieniä mustavalkoisia neliöitä vieri vieressä. Niitä näkee lehtimainoksissa, keikkalipuissa, tuotepakkauksissa, kosmetiikkapurkeissa – ja nyt myös vaatteissa. Niitä kutsutaan QR-koodeiksi.
QR-koodeja käyttää myös suomalainen vaatebrändi Aarrelabel. Sen uuden malliston tuotteisiin on lisätty skannattava koodi. Ja näin se toimii: kun kuluttaja avaa älypuhelimensa kameran ja osoittaa koodia, hän pääsee Supreme Green Cotton -nimiselle verkkosivustolle. Sieltä hän näkee, millaisen matkan Aarrelabelin vaate on tehnyt ennen myyntiin päätymistä, aina kreikkalaiselta puuvillapellolta portugalilaiseen ompelimoon.
Aarrelabelin toimitusjohtaja Laura Silva kertoo, että ajatus QR-koodien tuomisesta vaatteisiin lähti ruokakaupasta.
– Useissa lihatuotteissa ja kananmunapaketeissa on tieto siitä, miltä maatilalta kyseinen tuote on tullut. Lähdimme pohtimaan, että voisimmeko mekin tehdä tuotteille täysin läpinäkyvän ketjun, kertoo Silva.
Aarrelabel löysi yhteistyökumppanikseen kreikkalaisen kehräämön nimeltä Varvaressos. Kehräämö tarjoaa valmiina palveluna Supreme Green Cotton -puuvillasta valmistettuja tuotteita, joihin on lisätty QR-koodi.
Koodin avulla kuluttaja saa esimerkiksi selville, että Aarrelabelin t-paidan puuvilla on viime vuoden sadosta ja viljelty Kreikan Larissassa. Sivuston mukaan villaa ei ole geenimuunneltu, ja puuvillan siementen keräämiseen käytetystä energiasta 25 prosenttia tulee uusiutuvista energianlähteistä. Kreikassa Larissan puuvillapellolta kehräämöön Naoussaan on 178 kilometrin matka.
Koodi paljastaa vielä lisääkin tietoa. Vaatteen matka on jatkunut Kreikasta Portugaliin, jossa se on valmistettu. Tuon matkan etäisyyttä ei kerrota, kuten ei myöskään vaatteen kulkureittiä tai matkatapaa Suomeen ja myymälään.
Aarrelabelille yhteistyö Varvaressosin kanssa on kokeilu. Jäljitettäviä tuotteita valmistetaan vain muutamia, koska Supreme Green Cotton -puuvillaa tuotetaan vähän, ja sen saatavuus on rajallista. Läpinäkyvä valmistus tekee siitä myös tavallista puuvillaa kalliimpaa. Aarrelabelin ensimmäisessä QR-koodeja hyödyntävässä mallistossa on kolme tuotetta.
– Tavoitteenamme on valmistaa joka vuosi muutama jäljitettävä tuote. Ensimmäinen mallisto näyttää, onko tällaiselle kiinnostusta ja kannattaako meidän lähteä enemmänkin kehittämään koodien käyttämistä vaatteissamme, Silva sanoo.
Vaikka QR-koodin sisältämä vastuullisuuteen liittyvä informaatio tulee Varvaressosilta, Silva luottaa yhteistyökumppanin antaman tiedon todenmukaisuuteen.
– Meidän oli tarkoitus vierailla itsekin puuvillapelloilla ja tehdä malliston kuvaukset siellä. Malliston lanseerauksen oli tarkoitus tapahtua syksyllä Suomen ensimmäisillä kestävän elämäntavan Future-messuilla, mutta korona esti matkan Kreikkaan ja siirsi messut ensi vuodelle.
Aarrelabel on ensimmäisiä suomalaisia muotiyrityksiä, joka on tuonut QR-koodin asiakkaidensa käyttöön. Keksintö ei kuitenkaan ole uusi. QR-koodi on lyhenne sanoista quick response, eli nopea vastaus. Koodi kehitettiin 1990-luvun alussa Japanissa, kun automerkki Toyotan tytäryhtiö Denso Wave tarvitsi tuotantoonsa nopealukuista seurantavälinettä. Aluksi koodia käytettiin autoteollisuudessa, mutta myöhemmin sen käyttö yleistyi arkipäiväisissä hyödykkeissä, kuten kirjoissa, mainoksissa, tapahtumalipuissa ja esitteissä. QR-koodin etuna on, että siihen saa upotettua valtavasti enemmän tietoa kuin yksinkertaisempaan EAN-viivakoodiin, joka kertoo esimerkiksi kassapisteellä myytävän tuotteen tiedot ja hinnan.
QR-koodin luominen on helppoa. Sellaisen voi tehdä verkosta löytyvällä ilmaisella QR-generaattorilla. Esimerkiksi Fashion Finlandin tarinan pääsee lukemaan, kun laittaa älypuhelimensa kameran päälle ja osoittaa sillä alla olevaa koodia.
QR-koodien on arveltu yleistyvän muotikaupassa vauhdilla. Jotkut isot yritykset käyttävät niitä jo nyt. Esimerkiksi muotiketju Zaran kaikissa tuotteissa on QR-koodi. Jos asiakas ei löydä oikeaa kokoa tai väriä myymälästä, hän voi koodin skannaamalla tarkistaa saatavuuden verkkokaupasta.
Samankaltainen palvelu löytyy H&M:n sovelluksesta. Kun asiakas skannaa tuotteen, hän pääsee H&M:n verkkosivuille katsomaan tuotteen saatavuuden sekä lukemaan tietoa esimerkiksi vaatteen valmistaneista alihankkijoista ja tehtaista.
Vaateketju & Other Storiesin myymälöihin on ripoteltu QR-koodeja, joita skannaamalla asiakas pääsee tilaamaan uutiskirjeen tai lunastamaan alennuksen.
Eräänlaisena edelläkävijänä voidaan pitää amerikkalaista vaatemerkki Ralph Laurenia, joka teki vuonna 2012 yhteistyön tavaratalo Harrodsin kanssa ja sijoitti QR-koodit viidentoista tavaratalon ikkunaan. Kun asiakas skannasi koodin, hän pääsi näkemään brändin uusimman malliston. Viime vuoden marraskuussa Ralph Lauren ilmoitti tekevänsä koodit kymmenille miljoonille tuotteilleen. QR-koodin skannaamalla asiakas sai muun muassa vinkkejä siitä, miten vaatteen saattoi stailata.
QR-koodilla voidaan varmistaa myös muotituotteen aitous. Tätä ominaisuutta hyödyntää italialainen farkkubrändi Diesel, joka toi koodit farkkuihinsa vajaa kolme vuotta sitten.
Koodeissa piilee paljon potentiaalia, sillä brändit miettivät jatkuvasti uusia tapoja, joilla kommunikoida kuluttajien kanssa. Tuotetietoihin ja tuotteiden yksilöimiseen erikoistuneen GS1-organisaation kehityspäällikkö Kimmo Keravuori uskoo, että pian koodeista innostuvat myös pienemmät yritykset.
– Kaikki merkit viittaavat siihen, että tulevaisuudessa koodien avulla kuluttajille tarjottavaa tietoa hyödynnetään yhä enemmän. QR-koodi on selkeästi tehokkain tapa kuluttajakommunikaatiossa, Keravuori sanoo.
Myös myymälöihin on tulossa uutta teknologiaa. RFID-nimisessä järjestelmässä tuotteiden tunnistaminen tapahtuu radiotaajuuksilla. Toimiakseen järjestelmä vaatii yksilöllisiä numerosarjoja, eli tunnisteita, laitteen, joka vastaanottaa lukuja, sekä tietokannan. Tunnisteita voi tilata GS1:ltä, laitteita ja tietojärjestelmiä kauppaa esimerkiksi Idesco.
– RFID-järjestelmän avulla koko myymälä saadaan esimerkiksi inventoitua hetkessä vain näyttämällä lukijaa ympäri myymälää. Tätä teknologiaa käytetään maailmalla jo paljon, koska tuotteiden kappalemäärät voivat olla valtavia, Keravuori kertoo.
Teksti Rebekka Silvennoinen, Ida Rantala Kuvat Zara, Aarrelabel, H&M group, Ralph Lauren
