Pöhinä virtuaalisten muotituotteiden ympärillä kasvaa. Mutta kuka ostaa kengät, joita ei ole oikeasti olemassa?
Millaista on tulevaisuuden muoti? Olematonta!
Italialainen huippumuotitalo Gucci lanseerasi maaliskuussa 12 dollarin lenkkitossut: brändin luovan johtajan Alessandro Michelen suunnittelemat neonväriset, Guccin logolla somistetut kengät ovat virtuaaliset. Niitä ei siis ole konkreettisesti olemassa ollenkaan.
Guccin yhteistyökumppanina toimi valkovenäläinen teknologiayhtiö Wanna, jolle kengät olivat ensimmäinen virtuaalinen tuotekokeilu. Jo aiemmin Wanna on tehnyt tekoälyyn ja lisättyyn todellisuuteen perustuvia yhteistyöprojekteja muun muassa Reebokin, Lacosten, Puman ja Farfetchin kanssa.
Gucci Virtual 25 -nimisiä digitaalisia luksuslenkkareita myytiin Guccin applikaatiossa 12 dollarin hintaan, ja Wannan sovelluksesta popot sai omakseen yhdeksällä dollarilla.
Uutuuskengät voi ”pukea ylleen” erilaisissa pelisovelluksissa ja virtuaalitodellisuudessa. Gucci tekee Wannan lisäksi yhteistyötä myös esimerkiksi Roblox-pelialustan, Drest-muotisuunnittelupelin sekä Sims ja Pokemon -sovellusten kanssa.
Onko virtuaalipukineissa kyse keisarin uudet vaatteet -ilmiöstä? Jos on, niin ainakin joillakin digiasuilla on keisareille sopivat hinnat.
Digitaaliset muotibrändit RTFKT Studios ja The Fabricant lanseerasivat huhtikuussa virtuaalisen muotimalliston, jonka tuotteiden hinnat vaihtelivat 20 – 10 000 dollarin välillä. Mallistoon kuului muun muassa korvakoruja, lenkkitossuja ja vaatteita, ja sitä kaupattiin Dematerialised -verkkokaupassa yli 3000 rekisteröityneelle jäsenelle. Kauppa kävi, ja mallisto – mukaan lukien 10 000 dollaria maksaneet virtuaaliset kenkäparit – myytiin loppuun alle 15 minuutissa.
Mutta kuka ostaa muotituotteita, joita ei voi oikeasti käyttää? Ja mitä hyötyjä muotitalot virtuaalimuodissa näkevät?
Muotimedia Business of Fashionin mukaan trendin taustalla vaikuttaa useampi syy.
Verkkopelien suosio on kasvanut ja lisännyt virtuaalisten tuotteiden ja asusteiden kysyntää. Korona on ajanut kuluttajia verkkoon, jossa digitaalista kauppaa käydään ja jännitystä haetaan aivan uudenlaisilla, täysin virtuaalisilla tuotteilla. Myös esimerkiksi kryptovaluutta Bitcoinin kurssi on kääntynyt vuodessa merkittävään nousuun – ja lisännyt entisestään digitaalisten innovaatioiden vetovoimaa.
Hintakin houkuttelee: halvimmillaan lounaan verran maksava luksustuote on monelle diginatiiville kutkuttava diili. Virtuaalisten tuotteiden kohderyhmänä on etenkin Z-sukupolvi – he, joilla ei ehkä ole varaa ostaa 500 dollarin kenkiä, mutta jotka seuraavat muotia, trendejä ja peliteollisuutta. Muotitaloille nuoret ovat tärkeä kohderyhmä – ja nyt on löytynyt keino puhutella nuoria innovatiivisesti ja tarjota heille tuotteita edulliseen hintaan.
Digituotteet nähdään myös keräilyharvinaisuuksina ja sijoituksina, joiden arvo saattaa kasvaa virtuaalituotteiden markkinan kasvaessa.
Ennusteet ovat lupaavia: virtuaalisen muodin kauppapaikka Heron mukaan kuluttajat käyttivät virtuaalisiin hyödykkeisiin 100 miljardia dollaria jo ennen koronapandemiaa, ja tänä vuonna luvun on ennustettu kasvavan ainakin 10 miljardilla dollarilla.
Pöhinä virtuaalisten muotituotteiden ympärillä on kasvanut merkittävästi koronavuoden aikana, mutta ensiaskeleet virtuaalimuodissa otettiin jo muutama vuosi sitten.
Vuonna 2019 Gucci ja urheilujätti Nike antoivat kuluttajien kokeilla muotituotteita virtuaalisesti yllään – esimerkiksi brändien kenkiä saattoi sovittaa omaan jalkaan digitaalisesti ja nähdä, miltä eri mallit näyttävät.
Viime vuosina myös useat kauneusbrändit ovat hyödyntäneet tekoälyn tuomia mahdollisuuksia: esimerkiksi L’Oréalin eri huulipunasävyjä voi mallailla virtuaalisesti omilla huulillaan brändin verkkosivuilla ja applikaatiossa.
Ei ole sattumaa, että Gucci ja monet tunnetut urheilubrändit ovat lähteneet virtuaalimuodissa liikkeelle juuri kengistä. Lenkkareista on tullut nuorille kuluttajille statussymboli, joiden vaihto- ja jälleenmyyntimarkkina käy kuumana.
Siinä piilee virtuaalimuodin kehittäjille seuraava haaste: digitaalisten tuotteiden jälleenmyyntimarkkinat ovat vasta syntymässä, ja esimerkiksi Wanna on kertonut kehittävänsä parhaillaan digitaalisten tuotteiden kauppamahdollisuuksia.
Keisarin uudet vaatteet tai ei – kauppa käy.
Kuvat Gucci, RTFKT Studios, The Fabricant, Wanna
Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Ida Rantala | ida.rantala@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi
1 kommentti
Keisarin uudet vaattet.