Suomen talouden kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi on siirryttävä tuotelähtöisyydestä ja Suomi-keskeisyydestä kohti brändi- ja kuluttajalähtöistä sekä kansainvälistä liiketoimintaa, korostetaan tuoreessa tekstiili- ja muotialan kasvusopimuksessa.
Tekstiili- ja muotialan yritykset, Business Finland, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Suomen Tekstiili & Muoti ry julkaisivat 19. kesäkuuta. Brändi- ja kuluttajalähtöinen tekstiili ja muoti Suomessa 2030 -kasvusopimuksen. Sen tavoitteena on nostaa kasvuhalukkaiden yritysten kasvuvauhti 2,25-kertaiseksi normaaliin toimialan kasvu-uraan verrattuna. Myös Fashion Finland oli mukana kasvusopimuksen ohjausryhmässä
”Suomen on pystyttävä lisäämään kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrää perinteisten vientialojen rinnalle. Hienoa, että tekstiili- ja muotiala on tarttunut tähän haasteeseen ja lähtenyt luomaan rakenteita kasvun mahdollistamiseksi”, sanoo Sampsa Nissinen, teollisuusneuvos työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Suomalaisten yritysten avaimet kansainväliseen menestykseen ovat ennen kaikkea erikoistumisessa, joka nojaa tiukkaan konseptointiin, korkeaan hintapositioon ja vastuullisesti tuotettuun, laadukkaaseen tuotteeseen sekä digitalisaation täysimääräiseen hyödyntämiseen.
“Kotimaiset yritykset ovat perinteisesti pystyneet luomaan fantastisia Nordic Premium -tason tuotteita. Arvo kuluttajatuotteissa luodaan kuitenkin aineettomilla investoinneilla brändiin, asiakaskokemukseen ja kaupallistamiseen, joka tehdään radikaalisti asiakas- ja kuluttajalähtöisellä toimintatavalla”, sanoo Elina Björklund, Reiman hallituksen puheenjohtaja ja kasvusopimustyön ohjausryhmän puheenjohtaja.
”Yhä useammin tässä arvonluonnissa teknologialla on täysin keskeinen rooli eli digitaalisuuden hallinta on yrityksillä tänä päivänä välttämätöntä”, Björklund jatkaa.
Kasvusopimuksessa painotetaan, että liiketoiminnan tulee perustua kuluttajalähtöisyyteen eli dataohjautuvuuteen ja syvälliseen kuluttajaymmärrykseen. Näiden kyvykkyyksien ja prosessien pitkäjänteinen kehittäminen on nähtävä investointina, sillä ilman niitä ei synny aidosti kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita.
Seitsemän selkeää toimenpidettä
Kasvusopimus sisältää seitsemän priorisoitua toimenpidettä, joilla tähdätään kuluttajaliiketoiminnan kasvuun ja vientiin. Toimenpiteet vahvistavat kaupallista ja liiketoimintaosaamista, rakentavat kunnianhimoisempaa toimintaympäristöä ja varmistavat rahoituksen saatavuutta.
”Suomeen on luotava ekosysteemi, joka tukee design-vetoisen kuluttajatuoteliiketoiminnan kansainvälistä kasvua. Tämä edellyttää yhteistyötä ja vuoropuhelua yritysten, rahoittajien, koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä julkisen sektorin välillä”, sanoo Marja-Liisa Niinikoski, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja.
Mallia rakenteelliseen muutokseen voi hakea Tanskasta, missä design- ja lifestyle -alojen kehittämiseen on panostettu jo 20 vuotta ja kehittämiselle on luotu pysyvät rakenteet. Panostuksen myötä design-vetoisista aloista on tullut merkittävä vientivaltti Tanskan taloudelle.
”Tanskassa ja Ruotsissa on ymmärretty syvällisesti, miten asiakkaiden toiminta, tarpeet ja toiveet lopulta määrittelevät ostopäätöksen ja mikä merkitys brändeillä on. Kasvun löytäminen vaatii konkreettisia toimia, rakenteita ja pitkäjänteisyyttä”, jatkaa Niinikoski.
Kasvusopimus on tapa käydä pitkäjänteistä vuoropuhelua julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä. Sopimuksen valmistelu on lähtölaukaus jatkuvalle dialogille ja yhteistyölle, jossa jokaisella osapuolella on oma roolinsa.
Elina Björklund korostaa, että julkiset tahot tukevat prosessia, mutta toteutuksessa merkittävä vastuu on yrityksillä.
”Yrityksillä täytyy olla kasvuhalua, kunnianhimoa ja valmiudet oppimaan toisiltaan. Rima täytyy uskaltaa asettaa riittävän korkealle”, korostaa Björklund.
Tulevaisuuden menestymisen mahdollistamiseksi on kuluttajasektorin määritettävä kasvun tahtotila ja visio. Tulevaisuuden kasvun ja kansainvälistymisen kannalta on tärkeää, että kuluttajasektorissa toimenpiteitä suunnataan TKI-toiminnan sekä luovan suunnittelun, kaupallistamisen ja brändin rakentamisen rajapinnoille.
”Näemme että kuluttajasektorilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Kuluttaja- ja asiakasymmärrys voi tuoda yrityksille merkittävää kilpailuetua sekä vauhdittaa uudistumista ja vientiä ei vain tällä sektorilla mutta myös muilla toimialoilla”, kommentoi Eeva Salminen, Business Finlandin Senior Director, Health & Consumer Business.
Teksti Fashion Finland
Kuva Hannah Morgan / Unsplashed
Uutisvinkki tai juttuidea? Ota yhteyttä Fashion Finlandin toimitukseen
Päätoimittaja Jani Niipola | jani.niipola@fafi.fi
