Kaupan vastuullisuusaamupäivässä 17.9. kuultiin Kaiko Clothing Companyn Mirjam Sokan, Emmy Clothing Companyn Timo Huhtamäen ja Laattapiste-Pukkilan Tommi Harun ajatuksia vastuullisuudesta. Ovatko kuluttajat tulevaisuudessa kestättäjiä, onko viherväsymys vaarana ja mitä vastuullisuuteen liittyen edes uskaltaa sanoa?
Vastuullisuus on kantava teema monen yrityksen viestinnässä ja myös mediassa, mutta kuinka paljon aiheesta voi puhua, jotta viherpesusyytökset eivät kolahda kohdalle tai viherväsymys ala painaa. Vastuullisuus-termi kätkee alleen kokonaisuuden, joka voi olla haastava ymmärtää yritysten sisällä ja kuluttajana. Mitkä ovat avaimia vastuullisuuden kehittämiseen?
Ajattelutavan muutos johtaa vastuullisempaan maailmaan
Ajattelu johtaa toimintaan ja toiminta muutokseen. Panelistit ovat yhtä mieltä siitä, että vastuullisempi kuluttaminen lähtee ajattelutavan muutoksesta.
”Puhutaanko tulevaisuudessa kenties kestättäjistä eikä kuluttajista? Mikä on käyttämiemme termien vaikutus?” pohtii Huhtamäki.
Vastuu ei ole kuitenkaan kuluttajilla tai edes kestättäjillä, vaan yritysten on oltava vastuullisen kuluttamisen suunnannäyttäjiä sekä mahdollistajia ja toimia kuluttajien rinnalla. Keskustelu on avainasemassa ajattelutavan muutoksessa, ja nykyään yrityksillä siihen on paljon työkaluja – esimerkiksi sosiaalinen media vaikuttajineen tarjoaa paljon mahdollisuuksia keskustelun avauksille.
”Yrityksen ei tarvitse olla täydellinen pohtiakseen vastuullisuuden haasteita ja mahdollisuuksia yhdessä asiakkaan kanssa”, sanoo Sokka.
Konkreettisia vastuullisuustekoja
Ajattelutavan muutos ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan vastuullisempia vaihtoehtoja on tarjottava. Emmy Clothing Company, Laattapiste-Pukkila ja Kaiko ovat yrityksinä sitoutuneet toimimaan vastuullisemmin.
”Vastuullisempi liiketoiminta vaatii pitkäjänteistä tekemistä. Kaikki lähtee tekemisestä ja tahdosta. Muutos ei tapahdu hetkessä –määrätietoisuus määrittää”, Haru sanoo ja jatkaa:
”Meidän tuotteistamme löytyy CO₂ -laskelmat, niiden kompensaatiot ja totaaliarvo. Asiakkaalla on siis mahdollisuus laskea ja vertailla tilauksen hiilijalanjälkeä konkreettisesti.”
”Vain 8 prosenttia kaikesta materiaalista pysyy kierrossa, ja se ei ole terve rakenne. Jos esimerkiksi vaatteiden elinkaari tuplattaisiin, päästöt alalla laskisivat 44 %. Tuotteiden elinkaaren pidentäminen onkin ensisijaisen tärkeää. Ratkaisujakin on; second hand -ostaminen korvaa usein uuden ostamisen, mutta toimintaan tarvitaan vielä rutiineja”, kertoo Huhtamäki.
Vastuullisuudella on monet kasvot eikä vain yhtä oikeaa tapaa toimia. Kaikon toiminnassa panostetaan erityisesti sosiaaliseen vastuullisuuteen ympäristövastuun ohella. Yrityksen voitosta ohjataan 7 % suoraan Nepaliin muun muassa koulutukseen, ja myös Kaikon tuotanto edistää työtä ja toimeentuloa Nepalissa.
Mitä saa sanoa?
Viherpesusyytöksien rinnalle on noussut myös viherväsymys. Vastuullisuus-teema voi tuntua haastavalta ja jopa turhauttavalta niin kuluttajille kuin yrityksillekin. Siitä huolimatta rohkeammalle, konkreettisemmalle ja avoimemmalle vastuullisuusviestinnälle on tilaa ja kysyntää.
Vastuullisuudesta viestimistä ei tarvitse pelätä, kun toimii sanojensa mukaisesti. Haastamista tapahtuu harvoin, kun on läpinäkyvä tekemisestään.
”En halua puhua meistä sankarina, vaan kertoa missä olemme onnistuneet ja missä vielä kamppailemme. Tärkeintä on muistaa toteuttaa teot ennen sanoja”, päättää Sokka.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Etu.fi-verkkosivuilla.
