Hintavetoinen ostaminen on yleistynyt Suomessa viime vuosien taloudellisen epävarmuuden myötä, mutta valtaosa suomalaisista on silti valmis maksamaan enemmän kestävistä ja kierrätettävistä tuotteista. Kaupan liiton tutkimus paljastaa, että erityisesti nuoret naiset suosivat hintaa ostokriteerinä, mutta vastuullisuus ja tuoteturvallisuus ovat yhä tärkeitä tekijöitä kuluttajien valinnoissa.
Viime vuosien taloudellinen epävarmuus ja kuluttajien heikentynyt ostovoima ovat lisänneet hintavetoista ostamista Suomessa. Kaupan liiton tuoreen tutkimuksen mukaan 61 prosenttia 18–79-vuotiaista suomalaisista tekee ostoksia ensisijaisesti hinnan perusteella, kun kaksi vuotta sitten osuus oli 56 prosenttia. Hintavetoisuus korostuu erityisesti alle 35-vuotiaiden naisten keskuudessa, joista peräti 76 prosenttia pitää hintaa tärkeimpänä ostokriteerinään.
Kestävyys ja kierrätettävyys arvossaan
Tutkimuksen mukaan hintavetoisuudesta huolimatta 71 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan korkeampaa hintaa kestävistä ja kierrätettävistä tuotteista, kuten huonekaluista ja elektroniikasta.
Kestävien vaatteiden osalta maksuhalukkuus on heikompaa, runsaat puolet suomalaisista on kuitenkin valmis maksamaan enemmän myös vaatteiden kestävyydestä. Second hand -ostaminen on yleisintä alle 35-vuotiaiden naisten keskuudessa, joista 25 prosenttia ostaa usein käytettyjä tuotteita.
”Kestävien uusien tuotteiden ostaminen ja halu maksaa niistä luovat edellytyksiä second hand -ostamiselle ja kiertokaupan markkinoille. Tehokkailla kiertokaupan markkinoilla tuotteet eivät heti päädy jätteeksi vaan kiertävät uusille omistajille ja käyttäjille”, kiteyttää tiedotteessa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Myös Erikoiskaupan liitto Edun toimitusjohtaja Ulla Pöllänen näkee tuloksissa tulevaisuuden suuntauksia.
“Nuorempien kuluttajien keskuudessa second hand -ostaminen on erityisen suosittua, mikä vahvistaa kestävän kulutuksen asemaa tulevaisuudessa. Tämä kehitys tarjoaa erikoiskaupoille mahdollisuuden vastata kuluttajien kasvavaan kysyntään kestävämmistä vaihtoehdoista ja hyödyntää tätä trendiä rakentamalla liiketoimintamalleja, jotka painottavat kierrätystä ja vastuullisuutta”, Pöllänen huomauttaa.
Suomalaiset arvostavat kotimaassa toimivia kauppoja, jotka työllistävät ja maksavat veroja Suomeen. Lähes 70 prosenttia haluaisi suosia tällaisia kauppoja, mutta vain 46 prosenttia on valmis maksamaan tästä korkeampaa hintaa.
Tuoteturvallisuus ja ihmisoikeudet vastuullisuuskriteereinä
Tuoteturvallisuuteen ja kuluttajansuojaan liittyvät epäilyt erityisesti aasialaisia verkkokauppoja kohtaan ovat viime aikoina voimistuneet. Tuoreiden koeostojen mukaan yksikään 14 Temun markkinapaikalta tehdystä ostoksesta ei täyttänyt EU:n tai kansallisen lainsäädännön vaatimuksia. Tämä on lisännyt eurooppalaisten ja kotimaisten verkkokauppojen suosiota.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja hyvä työnantajapolitiikka ovat nousseet tärkeiksi vastuullisuuskriteereiksi erityisesti alle 35-vuotiaiden keskuudessa.
”Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja hyvä työnantajapolitiikka ovat vahvuuksia, joilla suomalainen kauppa pärjää monia ulkomaisia kilpailijoitaan paremmin. Kotimaisella kaupalla onkin useampia vastuullisuuteen liittyviä kilpailuvaltteja, jos niistä vain osataan viestiä uskottavasti ja luotettavasti”, Kurjenoja kommentoi Kaupan liiton tiedotteessa.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisenä Etu.fi-verkkosivuilla.
