Markkinointi, muotivaikuttajat ja monikanavainen myynti. Nämä ovat vaatemerkki Hálon avaimet menestykseen. Muotiyritys takoi koronavuonna huipputuloksen verkossa ja investoi kahteen myymälään. Seuraavaksi tähtäin on kansainvälisessä kasvussa.
Maanantaiaamu, ja Helsingin keskusta on melkein autio. Korona on pakottanut ravintolat ja kahvilat sulkemaan jälleen ovensa. Hiljaista on myös kivijalkakaupoissa.
Viimeisen vuoden ajan on todellakin koeteltu muotiyrittäjien uskoa ja venymiskykyä. Silti alalla näkyy myös optimismi: uusia kivijalkamyymälöitä on pystytetty vuoden mittaan ympäri Suomea.
Viimeisimpänä liikkeen on avannut kotimainen muotibrändi Hálo. Oikeastaan se on avannut puolen vuoden sisällä kaksikin myymälää – toisen Lappiin Leville, toisen Helsingin Erottajalle maaliskuun alussa.
– Levin lippulaivamyymälä avattiin syyskuussa toisen korona-aallon aikaan, ja Erottajan liike nyt juuri kolmanteen aaltoon. Mutta me uskotaan siihen, että korona vielä hellittää, ja kivijalalle on ehdottomasti paikkansa, Hálon perustajat Marta Valtovirta ja Jukka Puljujärvi kertovat.
Uusi myymälä on avattu laivayhtiö Silja Linen vanhaan liiketilaan. Myymälä on remontoitu lattiasta kattoon – materiaaleina on käytetty kiveä, betonia, lasia ja vaaleaa puuta. Myymälän sisustuksesta on vastannut sisustussuunnittelija Laura Seppänen.
Valtovirta kertoo, että vaikutteita on haettu Japanin Tokiosta, jossa graafiset ja ilmavat tilat ovat kovassa huudossa. Sama ilme miellyttää myös Hálon yrittäjien silmää. Uuden kaupan kaikki huonekalut on tehty mittatilauksena Suomessa, ja vaatteet ovat väljästi esillä.
Liikkeessä hurisee Nespresson kahvikone – tietenkin, koska yrittäjät toivovat, että myymälässä viihdytään ja viivytään.
Ennen Levin ja Helsingin Erottajan liikkeitä Hálo kävi kauppaa Kämp Gardenissa, kauppakeskus Kämp Gallerian toisessa kerroksessa.
– Viime keväänä tultiin siihen tulokseen, ettei kauppakeskus toimi, jos aiotaan todella tehdä kasvua. Korona on vienyt ihmiset pois kauppakeskuksista, ja varsinkaan kakkoskerrokseen ei ajauduta sattumalta, vaan sinne pitää tietää tulla.
Valtovirta ja Puljujärvi pohtivat ensin pelkän showroomin avaamista, koska Hálo on käynyt alusta asti kauppaa myös verkossa. Toisaalta haaveissa oli saada yrityksen koko toiminta saman katon alle.
Kun välittäjä tarjosi liiketilaa, joka ei vielä ollut julkisesti tarjolla, päätös olikin selvä. Uudessa kaksikerroksisessa liiketilassa toimivat nyt kivijalkakauppa, showroom, varasto ja toimisto.
– Korona todisti, miten typerää on kulurakenteellisesti seisottaa myyjää tyhjässä liikkeessä. Nyt voidaan työskennellä koko tiimin kanssa tehokkaammin yhdessä paikassa.
Valtovirta ja Puljujärvi ovat nälkäisiä yrittäjiä – he aikovat tuplata liikevaihtonsa joka vuosi. Ensi vuonna liikevaihdon on oltava kaksi miljoonaa euroa.
Toukokuussa 2017 perustetun Hálon ensimmäisiin vuosiin on mahtunut isoja investointeja. Esimerkiksi Leville viime syksynä avautunut lippulaivamyymälä oli usean vuoden projekti ja kallis hanke – kaikkine kuluineen kuusinumeroinen summa.
Vuonna 2019 Hálo teki liikevaihtoa 314 000 euroa ja nollatuloksen. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 575 000 euroa, eli kasvua koronavuonna tuli 83 prosenttia. Valtovirta uskoo, että tänä vuonna ylletään miljoonan euron liikevaihtoon.
Kuinka Hálo on onnistunut kasvamaan koronan keskellä?
– Tukkukauppa on käynyt hyvin, ja verkkokauppakin vähintään tuplaantunut. Viime keväänä pandemian alettua kasvua oli verkossa huhti-, touko-, kesä- ja elokuussa sekä syys- ja lokakuussa vähintään 150 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Monilla muotikaupoilla on ollut suuria hankaluuksia pandemian takia, mutta samaan aikaan Hálo on käyttänyt markkinointiin paljon rahaa. Mainokset Facebookissa ja Instagramissa ovat tuoneet tulosta.
Myös tunnetut muotivaikuttajat on otettu avuksi tunnettuuden kasvattamiseen – Hálo on palkannut mallistokasvoikseen esimerkiksi stylisti Suzanne Gembegen ja suositun some-kasvon Didem Özgünin.
– Silloin täytyy nimenomaan olla esillä, kun menee huonosti. Koronan aikana olisi ollut iso virhe nipistää markkinointibudjetista, uskoo Valtovirta.
Korona ei ole silti ollut helppo pala Hálollekaan. Tämän vuoden liikevaihdosta iso osa on kiinni siitä, miten käy tulevan kesän ja ensi talven juhlakausille.
Levin liike on matkailijoiden varassa, ja niitä ei ole nyt Lapissa ollenkaan tarpeeksi – edes hiihtolomaviikkojen aikaan.
– Levi ei ole tehnyt tappiota, mutta siellä ei olla myöskään niissä tavoitteissa, missä toivottiin, kertoo Puljujärvi.
Levin myymälän suunnittelu kaavoituksineen ja rakennuslupineen vei kolme vuotta – eli työ alkoi kauan ennen koronaa. Projektia ei uskallettu koronan aikana laittaa jäihin lupien viimein irrottua. Valtovirta ja Puljujärvi ajattelevat Levin myymälän markkinointitekona – kun pandemia hellittää, muotimerkin lasinen myymälä lumen ja revontulien keskellä on taatusti vetonaula ainakin turisteille.
Hálo on alusta asti tehnyt muotia hitaalla tahdilla, eikä mallisto siksi vaihdu jatkuvasti. Esimerkiksi Kaarna ja Kaamos -tuotesarjoja Hálo on myynyt ensimmäisestä sesongistaan lähtien.
Vaatteensa Hálo valmistaa Euroopassa – takit tehdään Liettuassa, neuleet ja huivit Italiassa, t-paidat ja colleget Portugalissa.
Valtovirta ja Puljujärvi ovat pyrkineet valitsemaan tuotantokumppaninsa huolellisesti. Tehtaat ovat pieniä perheyrityksiä, ja materiaalivalinnoissakin suositaan esimerkiksi orgaanista puuvillaa. Yli puolet käytetyistä kankaista on kierrätettyjä.
– Muotiala ei ole lähtökohtaisesti millään lailla vastuullinen. Mutta kuluttajillakin on tietämättömyyttä. Joskus kuulee ihmettelyä, kun Hálo ei tee vaatteitaan Suomessa. Mutta Suomessa ei ole tarpeeksi tarvittavaa tietotaitoa ja osaamista esimerkiksi jakardikankaisiin, jotka kudotaan meille Ranskassa. Lisäksi vaatteiden hinnasta tulisi kolminkertainen, jos ne tehtäisiin Suomessa. Kukaan ei osta niitä siihen hintaan, sanoo Valtovirta.
Hálo tekee Suomen mittapuulla jo nyt varsin ylellistä muotia. Esimerkiksi Hálon kevätmalliston trenssitakki maksaa 740 euroa ja taiteilija Reidar Särestöniemen maalauksesta vaikutteita saanut maksimekko 495 euroa.
Valtovirran ja Puljujärven mukaan heidän asiakkaansa ovat designia ja laatua arvostavia kuluttajia, joille brändi ja tarina ovat vaatteen hintaa kiinnostavampia tekijöitä.
Hálo panostaa myös vientiin.
– Saksa, Sveitsi ja Itävalta kiinnostavat Euroopassa. Ne ovat Ruotsin ja Tanskan isoimmat vientimaat ja ne ovat myös maksukykyisiä markkinoita. Japanikin kiinnostaa, mutta se on hitaasti lämpeävä markkina ja siellä täytyisi olla yhteistyökumppani.
Kasvaakseen Hálo tarvitsee myös jälleenmyyjiä.
– Jälleenmyyjät, joilla on laadukkaita brändejä valikoimissaan. Ne tuovat meillekin statusta. Meillä pitäisi olla taskut täynnä rahaa markkinointiin, jos aiottaisiin pärjätä ilman jälleenmyyjiä ja saada kansainvälistä tunnettuutta.
Valtovirran unelma olisi saada Hálo myyntiin luksusverkkokauppa Net-a-Porteriin. Tavoite ei liene mahdoton, sillä Net-a-Porter on ottanut viime vuosina valikoimiinsa useita hieman pienempiäkin skandinaavisia muotimerkkejä.
– Suomessa ollaan altavastaajia, ja hävitään selkeästi muotimaana Tanskalle ja Ruotsille. Niissä sijoitustoiminta on merkittävää, ja esimerkiksi valtiot ovat ymmärtäneet tukea muotibisnestä rahallisesti kansainvälistymisessä. Tanskassa muun muassa kruununprinsessa Mary toimii näkyvästi tanskalaisen muodin hyväksi.
Mitä Suomessa pitäisi tehdä toisin?
– Suomesta puuttuvat kansainvälisesti kaupalliset menestyjät, ja meillä tehdään kovin vähän kaupallisia mallistoja. Itsestään täytyy pitää enemmän meteliä ja uskaltaa olla hyvällä tavalla arrogantti ja rohkeasti itsevarma, eikä nöyristellä ja pyydellä anteeksi. Kukaan ei tule kotoa hakemaan, vaan asioita pitää tehdä päämäärätietoisesti.
Kuvat Hálo
Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Ida Rantala | ida.rantala@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi
