Lahtelainen vaateyritys Nahe oli Anttilan hovivaatettaja, kunnes tavarataloketju meni konkurssiin. Nyt 30-vuotias perheyritys tekee uutta tulemista oman brändin, verkkokaupan ja jälleenmyyjien avulla.


Sinunkin vaatekaapistasi saattaa löytyä lahtelaisen perheyritys Nahen vaatteita – vaikka et olisi Nahen nimeä koskaan kuullutkaan.

Nahe valmisti edesmenneelle Anttila-tavaratalolle muun muassa suosittujen Elisabeth Shannon – ja Line Collection -tuotemerkkien vaatteita. Kun Anttila meni konkurssiin kesällä 2016, Nahelta katosi yhdessä yössä sen tärkein ja suurin asiakas.

– Olihan se shokki, sanoo Nahen perustaja Raija-Liisa Koskinen.

– Moni oli kysynyt aiemmin, että mitä teette, jos Anttilaa ei enää olisi. Mutta ei sitä silloin miettinyt, ja lisäksi Anttila työllisti niin paljon, ettei meillä ollut resursseja hankkia hirveästi muita asiakkaita.

Yhteistyö ison tavarataloketjun kanssa oli sujunut saumattomasti vuosikymmeniä.

– Nahen tuotteet olivat hinnakkaita Anttilan mittapuulla, mutta Anttilalla oltiin vuodesta toiseen tyytyväisiä laatuun. Tuotteista ei tullut reklamaatioita, volyymi oli iso, ja Anttila työllisti suurelta osin Nahen Viron tehtaan, kertoo Nahen toinen perustaja Seppo Koskinen.

Anttilan konkurssi ei kuitenkaan ollut täysi yllätys. Media oli kertonut Anttilan epävakaasta tilanteesta. Lisäksi Anttilassa tehtiin isoja organisaatiomuutoksia.

– Ihmiset olivat meille tuttuja vuosien takaa. Sitten ihmiset vaihtuivat, tilausten määrä väheni ja ilmassa alkoi olla huonoja merkkejä. Uusi tuotepäällikkö etsi Anttilaan selvästi edullisempia tuotteita esimerkiksi Kaukoidästä, eli he halusivat tietenkin parantaa katteitaan ja keskittyä hintaan, sanoo Seppo Koskinen.

Nahe oli sikäli onnekas, ettei Anttilaan jäänyt saatavia. Iso muutos oli silti edessä, ja Koskisten piti pohtia liiketoimintaansa uudelleen.


Seppo Koskinen perusti naistenmuotia myyvän Nahen vaimonsa Raija-Liisan kanssa vuonna 1991.


Kokemusta ja työvuosia vaatebisneksestä oli karttunut. Seppo Koskinen oli aloittanut uransa suomalaisella neulevalmistaja Kutomo ja Neulomolla vuonna 1972. Koskinen eteni firmassa myynti- ja markkinointipäälliköksi, kunnes Kutomo ja Neulomo lopetti toimintansa vuonna 1986.

– Silloin halpatuotanto alkoi yleistyä, ja varsinkin trikoita tuotiin Suomeen maailmalta.

Seppo Koskinen ei jäänyt toimettomaksi, vaan alkoi tehdä omaa vaatemallistoa. Vuonna 1991 hän perusti Nahen yhdessä vaimonsa Raija-Liisan kanssa. Yritys aloitti housuista ja laajensi valikoimaansa pian puseroihin, mekkoihin, jakkuihin ja hameisiin.

Isoksi asiakkaaksi tuli Anttila – ja sen saaminen oli Koskisten mukaan sinnikkään tarjoamisen tulos. Seppo Koskinen oli tehnyt kauppaa Anttilan kanssa jo 1970-luvulla työskennellessään Kutomo ja Neulomolla. Perustaessaan oman yrityksen Koskinen tarjosi Nahen housuja myyntiin Anttilaan.

– Iso työ ja lukuisia puhelinsoittoja tehtiin ennen kuin pieni yritys edes otettiin vastaan ja pääsimme konkreettisesti esittelemään mallistoamme ja tuotteitamme. Vuosi oli varmaankin 1996, kun saimme tuotteitamme myyntiin Anttilan kauppoihin, kertovat Koskiset.

Kun tuotteet viimein saatiin Anttilaan – ja ne kävivät kaupaksi – tilausmäärätkin kasvoivat. Anttilan lisäksi Nahe valmisti private label -muotia myös muutamille pienemmille suomalaisille vaatekaupoille.

Aluksi Nahen kaikki vaatteet tehtiin Päijät-Hämeessä. Pian Koskiset kuitenkin huomasivat, että vaatetuotanto Suomessa käy yhä vaikeammaksi.

– Sinniteltiin pitkään, mutta lopulta oli todettava, että osaaminen hiipuu ja tekeminen käy kannattamattomaksi. Siirrettiin tuotanto Viroon, ja aidosti pelättiin, miten jälleenmyyjät ja asiakkaat suhtautuvat siihen, ettei tuotanto ole enää Suomessa, sanoo Raija-Liisa.

Pelko osoittautui turhaksi. Virossa tehty muoti on lähellä tuotettua, kuului palaute. Ja lähellä tuotannon oli oltavakin – onhan Nahen nimi saksaa ja tarkoittaa lähellä.

– Aiemmin käytiin tehtaalla Virumaalla kuukausittain. Pandemian aikana on tullut käytyä harvemmin, mutta luotetaan tekijöihin ja asioidaan nyt etäyhteyksillä, kertoo Seppo Koskinen.


Anttilan mentyä konkurssiin Nahe on rakentanut omaa brändiään ja avannut verkkokaupan. Valtaosa myynnistä tulee kuitenkin yhä jälleenmyyjien kautta.


Anttilan ovien sulkeuduttua Koskiset päättivät tehdä Nahen omaa brändiä tunnetuksi. Business Finlandin myöntämällä kehitysrahalla avattiin oma verkkokauppa tämän vuoden tammikuussa. Jälleenmyyjät ovat kuitenkin yhä Nahen tärkein myyntikanava – ne ovat pieniä kivijalkakauppoja ympäri Suomen, mutta tuotteita myy myös esimerkiksi markettijätti Kouvolan Prisma.

– Verkkokauppaan hypättiin viimeisten joukossa, ja jälleenmyyjien kautta myynnistä tulee yhä ainakin 80 prosenttia, sanovat Koskiset.

Seppo Koskisen mielestä tunnettuuden lisääminen on Nahen suurin haaste. Sen kasvattamiseksi on tehty esimerkiksi verkkomainontaa ja hakukoneoptimointia.

– Somemaailmakin on uutta meille. Ei olla oltu aiemmin esillä Facebookissa, mutta nyt Nahella on siellä tili, ja seuraavaksi avataan Instagram, kertoo Raija-Liisa.

Koskisten apuna uudistusten äärellä ovat tyttäret Heidi ja Henna. Heidi hoitaa Nahen sosiaalista mediaa ja markkinointia. Stylistin ja valokuvaajan töitä tekevä Henna Koskinen asuu Los Angelesissa, mutta auttaa vanhempiaan esimerkiksi Nahen tuotekuvissa Suomessa käydessään. Hän on yksi Suomen arvostetuimmista stylisteista.

Raija-Liisalla on päävastuu mallistojen suunnittelusta, prototyypeistä ja sovituksista, Seppo hoitaa myyntiä, asiakaskontakteja ja tuotannonohjausta.

Viime vuosi oli Nahelle vaikea – reilun 220 000 euron liikevaihto putosi puoleen. Syynä oli tietenkin korona, jolloin moni jälleenmyyjä oli maksukyvytön ja halusi peruuttaa tai siirtää tilauksiaan.

– Ymmärsin sen hädän, ja tietenkin oli sanottava, että onnistuu. Meillä oli neuvottelukykyä ja nyt moni on soittanut, että tarvitsevat uutta tavaraa ja haluavat jatkaa toimituksia meidän kanssa, koska meillä oli joustokykyä, kertoo Seppo Koskinen.

Kun Koskisilta kysyy lähitulevaisuuden tavoitteista, sävelet ovat selvät.

– Tunnettuuden kasvattaminen, lisää jälleenmyyjiä, verkkokaupan kehittämistä, tuotekehitystä. Ja enemmän kierrätysmateriaaleja, listaa Seppo Koskinen.

– Ja tavoitellaan myös voimakasta myynnin kasvua, lisää Raija-Liisa.

Kun verkkokauppa on tehty tutuksi suomalaisille, on maailmanvalloituksen vuoro.


Kuvat Elina Simonen, Henna Koskinen

Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Viestintäpäällikkö Ida Rantala | ida.rantala@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi


Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *