Mikko Siukosaari kumppaneineen perusti vastuullista kierrätysmuotia myyvän verkkokauppa Ninyesin vuonna 2021. Muutamassa vuodessa vaatealalla moni asia on muuttunut – ja nyt resalessa liikkuu rahavirtoja, joita brändien ei kannata ohittaa, hän sanoo.
Mikko Siukosaaren kesä oli lomaton. Heinäkuu kului Berliinin muotiviikolla, sillä Siukosaari on yksi kierrätetyn vastuullisen muodin verkkokauppa Ninyesin perustajista. Konsepti lanseerattiin Suomessa kaksi ja puoli vuotta sitten, ja nyt sitä ollaan viemässä voimalla Saksaan.
”Muotiviikon aikana teimme diilit kolmen paikallisen brändin kanssa. Olemme päässeet vastuullisen muodin edistämiskeskus Vorn Hubin siipien alle. Heillä on uudet tilat modernissa lifestyle-kauppakeskus Bikini Berlinissä, ja saksalainen tytäryhtiömme muuttaa lokakuun alussa sinne.”
Saksan-markkinat houkuttavat, ja syykin lienee monelle tuttu.
”Suomen kokoisesta maasta loppuvat brändit kesken meidän tyyppisellemme start-upille. Saksa taas on iso muotimarkkina, jossa tapahtuu paljon.”
Elokuun lopussa Siukosaari suuntasi Tukholmaan, jossa Business Finlandin ja Scandinavian Mindin järjestämässä Transformation Conference -tapahtumassa suomalaiset muoti-innovaatiot pääsivät esittäytymään rahoittajille ja muotimarkkinoille. Ruotsissa Ninyesin verkkokauppaan kuuluu viisi brändiä, ja toisen viiden kanssa neuvottelut ovat pitkällä. Vuoden loppuun asetettu kymmenen brändin tavoite ei ole enää kaukana.
Suomessakin menee kivasti, Siukosaari kertoo.
”Teemme yhteistyötä 15 suomalaisen brändin kanssa. Viimeisimpänä joukkoon liittynyt Halti on lähes 50 miljoonan liikevaihdollaan meille iso ja tärkeä kumppanuus. He ovat tosissaan lähdössä miettimään muita tulovirtoja kuin vain uuden myyntiä, ja on hienoa olla siinä apuna.”
Ninyes sai alkunsa reilu kolme vuotta sitten, kun Siukosaari kohtasi Elina Ahon. Aho pyöritti tuolloin vastuullisia lastenvaatteita myyvää liikeketjua. Kahden yrittäjän puhe kääntyi nopeasti kiertotalouteen ja pohdintaan siitä, mitä muuta voisi tehdä kuin myydä uutta.
”Käytettyjen vaatteiden ostaminen oli jo tuolloin kasvussa, mutta vielä erillinen osa vaatebrändien bisnestä. Ne piti saada yhteen, ajattelimme.”
Amerikkalaisen ulkoiluvaatebrändi Patagonian Worn Wear esikuvanaan kaksikko alkoi testata second handin menekkiä Ahon verkkokaupan alla kahden kotimaisen lastenvaatevalmistajan tuotteilla. Kun toimiva liiketoimintamalli löytyi, sitä alettiin kehittää ja lopulta viemään eteenpäin alkuvuodesta 2021.
Maailmalla Ninyesin toimintatapa tunnetaan nimellä managed resale.
”Mielestämme kierrättämisen pitää olla ihan sikahelppoa”, Siukosaari sanoo.
”Mallissamme me hoidamme kaiken. Kuluttajan ei tarvitse tehdä muuta kuin toimittaa käytetty vaate meille, ja hän saa siitä korvauksen eli lahjakortin heti.”
Miten homma sitten vaatebrändin näkökulmasta toimii?
Ensin brändi kehottaa omia kuluttaja-asiakkaitaan palauttamaan merkin tarpeettomiksi käyneet vaatteet. Vastineeksi asiakas saa lahjakortin, jolla voi ostaa brändin valikoimasta joko käytettyä tai uutta. Palautetut käytetyt vaatteet matkaavat postipakettina Ninyesin Lauttasaaren-toimipisteeseen, missä ne tarkastetaan, siistitään, kuvataan, hinnoitellaan, varastoidaan – ja lopulta myydään joko brändin tai Ninyesin verkkokaupassa.
Tuotto kierrätettyjen vaatteiden myynnistä jaetaan Ninyesin ja brändin kesken. Tavoitteena on, että second hand lisäisi brändin liikevaihtoa muutaman vuoden sisällä yhteistyön aloittamisesta noin 10 prosenttia.
Partnerinsa Ninyes valitsee tarkkaan.
”Teemme yhteistyötä vain merkkien kanssa, jotka suhtautuvat vastuullisuuteen vakavasti ja myös kehittävät vastuullisuuttaan jatkuvasti. Sosiaalinen vastuu on meille tärkeää. Tuotannon tulee olla matalan riskin maissa Euroopassa tai tehtaiden vahvasti sertifioituja. Mitä syvemmälle Aasiaan mennään, sitä enemmän sertifikaatteja vaadimme.”
Tällä hetkellä kotimaisina kumppaneina on Haltin lisäksi muun muassa Joutsen, Metsola, Papu, Sasta, Kaiko ja Mainio.
”Tärkeintä kuitenkin on, että tuotteiden design ja laatu on suunniteltu pitkäaikaiseksi. Se määrittää second handin arvon, joka yleensä on suurin piirtein puolet siitä, mitä tuote on uutena maksanut. Laadukas tuote kestää kierrätyksen.”
Alkuaikoina Nineyesillä oli hyvinkin tiukat kriteerit tuotteiden materiaaleille, mutta käytäntö osoitti, ettei esimerkiksi luomupuuvilla kestä käytössä niin hyvin kuin puuvilla.
Vaikka vaatteiden kierrätys brändien kautta on vielä kuluttajille uutta, Siukosaari uskoo, että ihmiset kyllä oppivat uusia temppuja. Saatu palaute on ollut positiivista ja kannustavaa.
”Second handia ostetaan sitä enemmän, mitä enemmän sitä tarjoavia palveluja on ja mitä useammassa paikassa sitä myydään”, hän sanoo.
”On olemassa second hand -harrastajia, jotka tykkäävät kiertää kirppareita ja joilla on siihen aikaa. Me haluamme kuitenkin saada myös isot joukot kierrätyksen piiriin. Mitä pidempään vaate on käyttämättömänä kaapissa, sitä suurempi on todennäköisyys, että se heitetään roskiin, koska ajatellaan, ettei sillä ole enää arvoa.”
Siukosaari viittaa saksalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan suomalaisten vaatekaapissa olevista vaatteista 62 prosenttiin ei ole koskettu viimeisen 12 kuukauden aikana.
Vaate siis pitää saada kaapista kiertoon nopeasti ja helposti – ja juuri siihen Ninyesin liiketoiminta perustuu.
Viime aikoina muotialalta on kuulunut hätähuutoja, kun moni kotimainen vaatebrändi on kertonut kamppailevansa olemassaolostaan. Syyttävä sormi on osoittanut myös second handiin. Siukosaari ei tätä allekirjoita.
”Kierrättäminen ei ole kenenkään vihollinen vaan brändille hyvä lisäbisnes. Valittamisen sijaan kannattaa lähteä mukaan kiertotalouteen ja hyödyntää siinä alustaamme.”
Maailmalla moni on jo huomannut resalen mahdollisuudet.
”Kolme vuotta sitten ei ollut kuin Patagonia Jenkeissä. Nyt ThredUP-alustan The Recommerce 100 -listauksen sekä Euroopasta kerättyjen tietojen mukaan Amerikassa ja Euroopassa käytettyjä tuotteitaan myyviä brändejä on yhteensä reilu pari sataa.”
Teksti Johanna Rämö
Kuva Leena Aro
Uutisvinkki tai juttuidea? Ota yhteyttä Fashion Finlandin toimitukseen
Päätoimittaja Jani Niipola | jani.niipola@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
