Finlaysonin luova johtaja Jukka Kurttila uskoo, että raaka rehellisyys on ainoa tie aitoon läpinäkyvyyteen.
Kun Jukka Kurttila osti yhdessä yhtiökumppaneidensa kanssa vuonna 2014 tekstiiliyritys Finlaysonin, hän kuljetutti bussilastillisen sen vanhoja työntekijöitä Tampereelta Helsinkiin. Tarkoitus oli perehtyä 200 vuotta vanhan yrityksen historiaan ja arvoihin.
“Kun Finlayson vuonna 1820 perustettiin, ei Suomessa ollut hyvinvointiyhteiskuntaa. Finlaysonin tehdasalueesta Tampereella tuli keskittymä, jonne rakennettiin asuntoja ja perustettiin muun muassa kirkko, koulu, sairaala ja palokunta. Yritys piti työntekijöistään huolta, toimi vastuullisesti”, Kurttila kertoo.
Kurttilalle ja kumppaneille syntyi ajatus paluusta juurille: jälleen mahdollisimman vastuullisesti ja läpinäkyvästi toimivasta Finlaysonista.
“Emme halunneet olla osa sitä, mihin tekstiiliteollisuus oli ajautumassa. Satavuotiaan hyvinvointiyhteiskunnan tila oli heikentymässä ja päättäjien ote lipsui. Oli yritysten aika alkaa pitää meteliä ja kantaa osansa yhteiskuntavastuusta.”
Ja meteliä Finlayson on Kurttilan johdolla pitänytkin. Tehtiin mainoskampanjoita, jotka kritisoivat suomalaisten kulutusvalintoja ja yritysten välinpitämättömyyttä vastuullisuusasioissa.
Viikon mittainen Bed Peace -mielenilmaus kutsui Helsingin keskustan Stockmannin näyteikkunaan pedattuun sänkyyn tunnettuja mielipidevaikuttajia. Idea oli lainattu 50 vuoden takaa John Lennonin ja Yoko Onon protestista, jossa taiteilijapariskunta linnoittautui päiväkausiksi vuoteeseen Hilton-hotellissa.
Vastuuton lakana -tempaus taas näytti toteen tekstiilialan ongelmat: Finlayson toi myyntiin 600 kappaleen erän vastuuttomasti tuotettuja pussilakanasettejä alle 15 euron hintaan. Samaan aikaan myytiin vastuullista settiä 55 eurolla. Kuluttajat valitsivat edullisen vaihtoehdon – siitäkin huolimatta, että tiesivät sen taustat. Myöhemmin vastuuttomien pussilakanoiden myyntituotto lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen.
Kampanjoiden vastaanotto oli ristiriitainen, mutta muuta Kurttila joukkoineen ei toivonutkaan.
Finlayson on kampanjoillaan tehnyt näkyväksi myös green gap -ilmiötä, joka syntyy ristiriidasta kuluttajien hyvien aikeiden ja ostokäyttäytymisen välillä. Useimmat ihmiset haluavat olla vastuullisia kansalaisia ja kuluttajia, mutta harvemmat näkevät sen eteen vaivaa.
Kannattaako yritysten edes panostaa vastuullisuuteen, jos tuotteet jäävät siitä huolimatta myymättä? Ehdottomasti, sanoo Kurttila.
“Ristiriitaisuus on erottamaton osa ihmisluonnetta: haluaisimme esimerkiksi elää terveellisesti, mutta silti syömme mitä sattuu emmekä liiku tarpeeksi. Ihmisten toiveiden ja tekojen vastakkaisuus pitää vain hyväksyä. Yritysten on autettava kuluttajaa tekemään vastuullisia valintoja. Ei ole kuluttajan tehtävä tutkia jokaisen tuotteen alkuperää. Suomessa asiakkaan pitäisi pystyä luottamaan siihen, että täällä myydyt tuotteet on vastuullisesti tuotettu.”
Finlayson ei valmista tuotteitaan itse, mutta vaatii yhteistyökumppaneitaan noudattamaan tehtaita tarkastavan vastuujärjestelmä BSCI:n periaatteita. Vuonna 2021 vastuullisten materiaalien, kuten luomupuuvillan ja pellavan, osuus kaikesta Finlaysonin käyttämästä materiaalista oli 68,8 prosenttia.
Kurttila on valmis sysäämään eettisen ja ekologisen vastuun yrityksille, koska valtio on tuottanut pettymyksen.
“Maapallon pelastaminen ei lähde kabineteista, se on jo nähty. Yritysten on uskottava siihen, että lopulta vastuullisuus kääntyy kasvuksi. Tärkeintä on, ettei kasvu tapahdu kiloissa ja kappaleissa, vaan euroissa. Voimme joko ottaa markkinaa vastuuttomilta tuotteilta tai antaa tilan halpaketjuille.”
Monella hyvät teot jäävät kaupassa puolitiehen rahan takia. Halpa hinta houkuttelee hylkäämään kestävät vaihtoehdot. Tähän Kurttilalla on yksinkertainen ratkaisu.
“Ihmisten pitää tarkastella kulutustottumuksiaan. On opittava ostamaan vähän vähemmän mutta laadukkaampaa. Jos korkealaatuisesta materiaalista vastuullisesti valmistettu pussilakana maksaa kuusikymppiä mutta kestää viisi vuotta, miksi ostaa halvalla sellainen, joka hajoaa vuodessa?”
Mutta miten kuluttaja voi koskaan olla varma tuotteen vastuullisuudesta? Viher- ja valkopesun pyörityksessä yritysten vastuullisuusviestintä ei aina vakuuta.
Finlaysonilla asia on ratkaistu kertomalla, missä kaikessa yritys toimii vastuuttomasti. Raaka rehellisyys on Kurttilan mukaan ainoa tie aitoon läpinäkyvyyteen. Siksi Finlaysonilla on liuta mitattavia tavoitteita, joita seurataan jatkuvasti ja joista raportoidaan säännöllisesti.
“Emme pelkää puhua vastuullisuusasioista ja tunnustamme vajavaisuutemme. Aina kun valmistetaan jotain, ollaan vastuuttomia. On siis turha esittää pyhimystä.”
Kurttila arvioi yritysten vastuullisuusviestinnän parantuneen viime vuosina. Enää omia ongelmia ei peitellä yhteiskunnallisia epäkohtia näennäisesti ratkomalla tai vastuullisuuspisteitä kerätä hyviä yrityskansalaisia esittämällä. Se on aiemmin ollut omiaan lisäämään kuluttajien epäluottamusta, Kurttila uskoo.
“Neuvoni alan toimijoille on, että älkää myykö vastuullisuutta, sitä ei osta kukaan. Myykää sen sijaan kaunis tekstiili – mutta tehkää se niin, että kuluttaja tietää yrityksen taustan olevan puhdas.”
Eettisyys unohtuu ostoksilla
Erikoiskaupan liitto Etu ry:n Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan vastuullisuus ja kotimaisuus eivät nouse viiden tärkeimmän kriteerin joukkoon ostopäätöstä tehdessä silloin, kun kyse on vaatteista tai jalkineista. Syyskuussa 2022 julkaistun tutkimuksen kohderyhmänä oli 3 130 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista.
Vain 10 prosenttia vastaajista kertoi eettisyyden vaikuttavan ostopäätökseensä erittäin paljon, 12 prosenttia sen sijaan ilmoitti, ettei eettisyys ole lainkaan tärkeä kriteeri ostoksilla oltaessa.
Ostopäätöstä tehdessä tärkeimmät tekijät olivat istuvuus ja mitoitus (28 %), hinta (20 %), käytännöllisyys (15 %), laatu (11 %), sekä hyvät tarjoukset tai isot alennukset (6 %). Eettinen tuotanto, ympäristöä säästävät materiaalit tai Euroopassa tapahtuva tuotanto olivat tärkein tekijä vain prosentille vastaajista.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Fashion Finlandin digitaalisen muotilehden talvinumerossa 2023. Tilaa Fashion Finlandin digilehti.
Kuvat Finlayson ja Studio K. E. Ståhlberg
Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi
