Uusi suomalainen vaatemerkki Saima aikoo valmistaa pieniä eriä tarpeen mukaan, eikä mallisto vaihdu joka sesonki. Äskettäin perustettu merkki työllistää jo 24 henkilöä.
Jos maailmaan tehdään lisää vaatteita, niiden täytyy tuoda siihen myös jotain hyvää. Näin pohtivat Elina Siira ja Ville Hulkko vuosi sitten.
Siira oli perustanut korumerkki Aida Impactin keväällä 2018, ja kaipasi uutta projektia sen rinnalle. Hulkko on perustanut kaksi tekoäly-yritystä, Kalifornian Piilaaksossa videoanalytiikkaa tuottavan Valossan sekä Pohjoismaiden suurimman tekoälylaboratorio Silo AI:n.
Hulkon mielestä muotiala on digitalisoitunut hitaasti, ja siksi se veti häntä puoleensa.
– Muotibisnes on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista toimialoista, mutta digitaalisesti se on vielä aivan kehitystilassa. Esimerkiksi kankaat tilataan edelleen keskitetysti yksittäisiltä vanhan liiton tehtailta puhelimitse tai sähköpostilla, eikä tähän tarkoitukseen ole juuri olemassa virtuaalisia markkinapaikkoja, Hulkko kertoo.
Aluksi Siiralle ja Hulkolle oli selvää vain yksi asia. Pikamuotia vastaan pitäisi taistella, ja kuluttajille tarjota lähellä valmistettua muotia. Vaatekauppaan pitäisi tuoda uusia vastuullisempia tuotantotapoja.
– Periaatteessa vastuullinen vaate on minusta sellainen, mikä on tuotettu jo vuosikymmeniä sitten. Mutta kun mietin nykyihmisten elämänrytmiä, monelle meistä on työlästä hankkia kaikki arjen käyttövaatteet käytettynä. Kaikille ei sovi se, että etsii jokaisen t-paidan second handina ja kiertää kirpputoreja aina silloin, kun tulee tarve jollekin vaatteelle, sanoo Siira.
Siira ja Hulkko lanseerasivat vaatemerkki Saiman syyskuun alussa. Saiman vaatteet valmistetaan Helsingissä vanhassa Marian sairaalassa, jonka tiloissa toimii nykyisin start up -yrityksiä. Yksi niistä on Saima, jolla on rakennuksessa sekä tuotanto- että toimistotilat.
Saima hyödyntää Twelve Textiles -nimisen yrityksen kehittämää tuotantomallia – siinä lähialueen ompelijoita voidaan työllistää niin, että vaatteiden valmistus on muotiyrityksille kannattavaa. Twelve on yksi Hulkon perustamista yrityksistä, ja Saima Twelven ensimmäisiä koekaniineja. Juuri nyt Twelve tutkii esimerkiksi sitä, millaisia mahdollisuuksia uusin teknologia voi tarjota muotialan yrityksille, kuten Saimalle, tulevaisuudessa.
Siira uskoo, että lähellä tuotettujen vaatteiden kysyntä kasvaa. Myös muotiyrittäjän näkökulmasta lähituotannossa on etunsa.
– Vaatteita voidaan valmistaa pienissä erissä kysynnän mukaan, ja tarvittaessa tuotannon määrää voidaan kasvattaa nopeasti. Liikavarastoakaan ei pääse syntymään. Uskon, että lähituotanto on meille valttikortti, jolla Saima erottuu muista, sanoo Siira.
Alun perin Saima piti lanseerata jo keväällä, mutta koronakriisi jäädytti kankaiden tulon Italiasta ja Portugalista. Nyt kankaat on saatu Suomeen, ja vanhan sairaalan tiloissa 18 ompelijaa tekee niistä vaatteita. Kaikki ompelijat ovat Saiman palkkalistoilla. Lisäksi yritys työllistää kuusi ihmistä, jotka vastaavat esimerkiksi vaatteiden suunnittelusta ja Saiman brändin tunnettuudesta.
Hulkko on Saiman omistaja ja rahoittaja. Siiran vastuulla on ollut saada Saiman kuluttajaliiketoiminta käyntiin.
Saiman lanseeraus sai paljon näkyvyyttä Instagramissa. Helsinkiläisessä Klaus K -hotellissa pidettiin syyskuun alussa kaksi päivää kestänyt esittelytilaisuus medialle ja muotivaikuttajille. Yhden päivän aikana Saiman Instagram -tilille tuli tuhat uutta seuraajaa, ja uuden muotimerkin vaatteita merkittiin kymmeniin kuviin.
Mutta toistaiseksi Saiman seuraajamäärä sosiaalisessa mediassa on vielä pieni ja tunnettuutta tarvitaan lisää. Siihen Saima aikoo ottaa avukseen muotivaikuttajia.
– Tarkoituksena ei ole syöttää Saiman vaatteita kaikille bloggaajille. Haluamme keskittyä yhteistöihin sellaisten vaikuttajien kanssa, joiden arvomaailma kohtaa Saiman kanssa, kertoo Siira.
Saima on pitänyt Klaus K -hotellissa pop up-kauppaa syyskuun ajan. Somenäkyvyys on purrut.
– Moni pop upissa käynyt on kertonut nähneensä sosiaalisessa mediassa kuvia tuotteistamme ja siksi saapuneensa ostoksille.
Pop upilla on haluttu myös testata sitä, kuinka myynti toimii kivijalassa. Saiman perusperiaate on myydä vaatteita suoraan kuluttajille – omissa kanavissaan ja ilman jälleenmyyjiä. Näin ne saavat tuotteistaan parhaat myyntikatteet.
Saiman ensimmäisessä mallistossa on seitsemän tuotetta. Takkeja, puseroita, housuja. T-paita maksaa 59 euroa, trenssi 279 euroa. Hinnat tuntuvat kohtuullisilta, kun ottaa huomioon, että niskalapussa lukee Made in Helsinki.
Siiran ja Hulkon mukaan hinnat ovat maltilliset yksinkertaisesti siksi, että Saima ei käytä jälleenmyyjiä. Ainakin toistaiseksi he ovat kieltäytyneet jälleenmyyjien tarjouksista kokonaan.
– Jälleenmyynnissä on se ongelma, että hinnat täytyisi laittaa todella korkeiksi, jotta jälleenmyynti olisi kannattavaa. Jos tarkoitus olisi saada tuotteet isoille kauppapaikoille myyntiin, hinnat täytyisi kertoa kahdella, sanoo Siira.
Hulkko lisää, että vaatteiden kohtuullinen hinnoittelu on yritykselle tärkeä arvo. Hintojen on oltava sellaiset, että käytännössä kenellä tahansa on mahdollisuuksia ostaa Saiman vaatteita.
Vaatteiden myyminen suoraan kuluttajille on kasvava trendi muotikaupassa. Esimerkiksi Adidas pyrkii tekemään 60 prosenttia kaikesta myynnistään omissa kauppakanavissaan tänä vuonna. Myös luksusbrändi Prada on kertonut, että se aikoo puolittaa jälleenmyyjiensä määrän ja keskittyä myymään tuotteitaan suoraan kuluttajille.
Verkkokauppa on Saiman tärkein myyntikanava. Kivijalkaa yritys aikoo hyödyntää jatkossakin järjestämällä pop upeja.
–Niissä ihmiset pääsevät hypistelemään tuotteita. Myös oman tehtaanmyymälän avaamista Kamppiin harkitaan.
1950- ja 1960-luvun vaatetuotanto on innoittanut Saiman perustajia. Silloin Suomessa oli vaateteollisuutta. Vaatteiden laatu oli parempaa, ja trenditkin elivät pidempään. Siira ja Hulkko toivovat Saiman tuovan palan menneisyyttä tämän päivän muotikauppaan.
– Mallistoa ei vaihdeta sesongeittain, vaan sitä uudistetaan esimerkiksi uusilla kankailla tai uudella ajattomalla vaatekappaleella. Toivomme, että Saiman vaatteet ovat tulevaisuudessa vintage-aarteita, jotka kestävät sukupolvelta toiselle, sanoo Siira.
Teksti Ida Rantala Kuvat Saima
