Kotimaista korubisnestä pyörittää suuri joukko käsityöläisiä, pienyrittäjiä ja kultaseppiä. Viisi alan yrittäjää kertoo, millaiset korut myyvät, mitä kuluttajat kaipaavat, ja miltä korumuoti näyttää nyt.
La Kiva
”Suomessa ollaan totuttu todella minimalistiseen tyyliin, mutta La Kiva on enemmänkin maksimalismia, hauskaa sekasortoa ja runsaudella ilottelua. Suunnittelijana olen tykästynyt överiin ja jopa vähän mauttomaan korumuotoiluun.
Tällä hetkellä La Kivan koruja ostavat eniten 35–45 -vuotiaat. Toinen iso ja ehkä yllättävä asiakasryhmä ovat hieman vanhemmat naiset, joita kutsun design-mummoiksi. He ovat kiinnostuneita taiteesta ja pukeutuvat esimerkiksi Marimekkoon. Arvelen, että he ovat jo niin varmoja tyylistään, että haluavat vähän hullutella ja kokeilla uusia, massasta poikkeavia juttuja.
Korujen materiaaleina käytämme kotimaista koivuvaneria sekä esimerkiksi kierrätysakryyliä ja metallia. Korut valmistetaan Helsingissä ja Lahdessa, ja osan pinnoista maalaan käsin.
Suunnittelussa panostan toimivuuteen ja teen prototyyppejä, joiden pohjalta muokkaan koruja. Vaikka korut ovat isoja, ne eivät saa esimerkiksi painaa liikaa. Myös pituutta täytyy miettiä, jotta korvakoruja voi käyttää talvella kaulaliinojenkin kanssa.”
Anni Sirvo, La Kivan perustaja ja suunnittelija
Olli Johan Lindroos
”Suomalaisia koruja yhdistää laatu. Osaisin sanoa kymmenestä sormuksesta jalokiven valinnan ja muotoilun perusteella heti, mitkä niistä ovat kotimaisia. Jalokivissä on monta asteikkoa, joilla niiden laatua määritellään. Näiden asteikkojen mukaan suomalaiset jalokivet on ensiluokkaisesti hiottuja. Esimerkiksi Kaukoidässä valmistetut jalokivet saattavat jopa irrota ravisteltaessa. Suomessa kukaan ei tee tällaista laatua.
Se liittyy kaiketi suomalaiseen mentaliteettiin – jos tehdään, niin tehdään kunnolla. Muotoilua taas yhdistää seesteisyys, mikä on jollain tapaa hyvin marimekkomaista.
Näkyvin korutrendi tällä hetkellä on ison kiven yhdistäminen siroon ketjuun. Tätä trendiä on näkynyt maailmalla jo aikaisemmin, ja nyt se on rantautunut Suomeen.
Lindroosin korut on valmistettu pääsääntöisesti pohjoismaisesta kierrätetystä 18 karaatin kullasta. Emme ole enää pitkään aikaan louhineet uutta kultaa, vaan ostamme viikoittain asiakkaiden vanhoja koruja. Kultaamme voisi siis kutsua lähikullaksi.
Korujen ostajissa on eroja alueesta riippuen. Pääkaupunkiseudulta löytyy selkeästi vaativin asiakas. Enää ei riitä pelkkä kulta ja isot timantit, koska niitä saa mistä vain. Muotoilu on se mikä myy. Korun halutaan kuvastavan kantajan persoonaa ja siksi esimerkiksi tilauskoruissa on todella kiirettä.”
Olli Lindroos, Vuoden kultaseppä
Luv North
”Arvopohjainen ostaminen on korukaupassakin kasvava trendi. Asiakkaat arvostavat suuresti kotimaisuutta.
Luv Northin korut valmistan käsityönä yhdessä isäni kanssa Suonenjoella, ja osa teetetään alihankkijalla Helsingin Vallilassa. Materiaaleina on kultaa ja hopeaa, valtaosa kierrätettyä. Jouluna teimme yhteistyötä suomalaisen Sulapackin kanssa ja pakkasimme korut heidän biohajoaviin pakkauksiinsa. Toiveena on siirtyä vielä pysyvämmin kestäviin pakkausratkaisuihin.
Emme ole brändi, joka lähtee tekemään esimerkiksi simpukkakoruja nyt, koska ne ovat trendi. Tiedän, että se aalto kestää vain yhden sesongin. Suomalaisessa korumuotoilussa ideoita kuitenkin haetaan paljon luonnosta. Se näkyy myös meidän suunnittelussamme. Malli ja stylisti Maryam Razavin kanssa tekemämme korusarjan The Sun -aurinkoriipukset ja -korvakorut ovat tunnetuimpia tuotteitamme.
Herkät, sirot ja pienet korut ovat edelleen muodissa. Niiden rinnalle on kuitenkin tullut esimerkiksi näyttäviä ketjuja. Tällä hetkellä hennon riipuksen yhdistäminen tukevampaan ketjuun näyttää omaan silmääni kiinnostavalta.”
Laura Paananen, Luv Northin perustaja ja suunnittelija
Naku
”Naku tekee koruja helmistä, simpukoista ja esimerkiksi kullatusta kuparista. Yleensä sellaiset tuotteet, joiden ajattelemme olevan liian erikoisia, myyvätkin parhaiten. Korujamme ostavat eniten nuoret aikuiset, jotka haluavat olla uniikkeja ja erottua joukosta.
Valmistan Nakun korut käsityönä yhdessä merkin toisen perustajan Gillan Suvisaaren kanssa. Kaulakorut tehdään kierrätysmateriaaleista, kuten makeanvedenhelmistä, lasihelmistä ja luonnonkivistä. Materiaalit riippuvat siitä, mitä satumme kierrätyskeskuksista tai kirpputoreilta löytämään. Materiaalien etsinnässä on siis aikamoinen työ! Korvakoruissa käytämme simpukoita ja vahahelmiä ja ne ostamme suurimmaksi osaksi uutena. Pyrimme kuitenkin ostamaan ne kotimaisilta jälleenmyyjiltä.
Koruissa ekologisuus tuntuu olevan paljon tärkeämpää kuin aikaisemmin. Myös luonnonmateriaalit kiinnostavat, ja klassisten mallien sijaan kuluttajia innostaa leikittelevyys ja hauskuus.
Olemme saaneet kiitosta siitä, ettei yhtä mallia valmisteta montaa samanlaista. Nettisivuillamme näkee, kuinka monta kappaletta esimerkiksi tiettyä kaulakorua on valmistettu.”
Mikaela Lindfors, Nakun perustaja
Butoni Design
”Suomalaisen korumuotoilun tunnusomaisin piirre on ehdottomasti vaneri. Koivuvanerikoruja ei ole juurikaan muualla maailmassa, mutta Suomessa ne ovat todella suosittuja. Myös käytännöllisyys on suomalaista – haluamme koruja, joita voi käyttää arjessa ja juhlassa.
Suunnittelen ja valmistan koruja Helsingissä koivuvanerista, peiliakryylista ja kirurginteräksestä. Tyypillinen asiakkaani on 25–35 -vuotias nainen. Yleensä asiakas ostaa minulta ensin pienet nappikorvakorut, ja kun brändi on jo tuttu, he rohkaistuvat ostamaan näyttävämpiäkin koruja.
Olen koruntekijänä itseoppinut ja kuuntelen herkästi asiakkaiden toiveita. Puun ja metallin yhdistelmä on nyt selkeä korutrendi, ja minun mallistossani kysytyimmät värit ovat musta ja vaaleanpunainen. Seuraan jonkin verran myös kansainvälisiä korutrendejä, ja esimerkiksi lontoolaisen Wolf and Moon -merkin tuotantoa.
Suomalaiset ostavat yhä enemmän kotimaisten valmistajien koruja, ja se on hieno asia.”
Maria Tsvetkova, Butoni Designin perustaja
Kuvat La Kiva, Lindroos, Luvnorth, Naku, Butoni Design
Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Ida Rantala | ida.rantala@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi
