Muotivuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen. Mutta mitä tapahtuu ensi vuonna? Muotikaupassa ketteryys on valttia, mallistot pienenevät ja kysyntä vähenee, ennustaa arvostettu muotimedia Business of Fashion.
Tähän aikaan vuodesta muotimaailma on tottunut odottamaan, mitä arvostettu muotimedia Business of Fashion ennustaa seuraavalle vuodelle. Viime vuosina Business of Fashionin toimitus ja asiantuntijat ovat tarkoilla havainnoillaan ja asiantuntevilla analyyseillään saavuttaneet muotialan luottamuksen – ja osa alan ihmisistä pitää sen loppuvuodesta julkaisemaa The State of Fashion -raporttia lähes pyhänä sanana. Nyt raportti on julkaistu, ja mitä sen mukaan on luvassa ensi vuonna?
1. Korona vaikeuttaa muotikauppaa – myös ensi vuonna
Vuosi sitten Business of Fashion kirjoitti, että optimismille saa hetkeksi sanoa hyvästit. Muotivuodelle 2020 se ennusti epävarmuutta, joka johtuu taloudellisista jännitteistä ja poliittisesta epävakaudesta. Samassa epävarmuudessa eletään myös ensi vuonna. Korona pakottaa muotialan yrityksiä miettimään uudelleen toimintamallejaan ja hiomaan strategioitaan. Ketteryys ja nopea päätöksentekokyky ovat valtteja, joilla alalla jatkossa pärjää.
2. Kysyntä vähenee vieläkin
Talous toipuu koronasta hitaasti. Muodin kulutus palaa entiselleen aikaisintaan vuoden 2022 lopulla, arvioi Business of Fashion. Siihen mennessä yritysten tulisi tunnistaa toimivimmat tuotekategoriansa, myyntikanavansa ja markkina-alueensa.
3. Digiloikka muuttuu harppaukseksi
Ensi vuonna viimeisetkin muotiyritykset loikkaavat verkkoon. Muodin verkkokaupat ottavat käyttöön uusia työkaluja, ja kuluttajat myös odottavat niiltä uudenlaisia kokemuksia ja elämyksiä. Livelähetykset, videopuhelut asiakkaiden kanssa ja shoppailu sosiaalisessa mediassa lisääntyvät. Monikanavaisuuden tärkeys kasvaa: myymälän, verkkokaupan ja sosiaalisen median kanavien tulee sopia saumattomasti yhteen. Myymälöitä suljetaan, ja verkkomyynti kasvaa.
4. Oikeutta muotityöläisille!
Kuluttajat ovat yhä tietoisempia muotiteollisuuden epäkohdista – eivätkä yritykset voi enää väistää vastuutaan. Kuluttajat vaativat yhä äänekkäämmin parempia työoloja ja palkkoja etenkin tehdastyöläisille ja muille matalimmin palkatuille vaatealan työntekijöille.
5. Matkailun hiipuminen vähentää muodin myyntiä
Ostosmatkoja ulkomaille ei tehdä tulevana vuonnakaan samaan tapaan kuin ennen koronaa. Myös turistien puuttuminen lentokenttämyymälöistä ja lomakohteista tuntuu muotiyritysten kassassa. Kotimaan ja lähialueiden matkailu toipuu kaukokohteita nopeammin, ja siksi brändien kannattaa keskittyä paikallisiin ja lähellä oleviin asiakkaisiinsa.
6. Vähemmän on enemmän
Muotibrändien vaatemallistot ja tuotevalikoimat ovat kasvaneet vuosi vuodelta – ja Business of Fashionin mukaan niistä vain 60 prosenttia myydään normaaliin hintaan. Korona on vähentänyt myyntiä ja kerryttänyt varastoja entisestään – ja saanut brändit myymään tuotteitaan kovilla alennuksilla. Business of Fashionin mukaan alati suurentuvat mallistot ja laajentuvat tuotevalikoimat eivät takaa hyviä taloudellisia tuloksia muotiyrityksille. Siksi se ehdottaakin, että yritysten kannattaa karsia valikoimiaan ja miettiä mallistojaan kysynnän perusteella: mistä tuotteista kuluttajat haluavat oikeasti maksaa täyden hinnan.
7. Heikot heikentyvät, menestyjät menestyvät
Muotiala on nyt poikkeuksellisessa tilanteessa: osa yrityksistä on mennyt konkurssiin, osa kärvistelee talousvaikeuksissa, osa toimii valtion tuen varassa ja osalla menee hyvin pandemiasta riippumatta. Vuonna 2021 koronakriisistä selviytyvät ahmivat entistä suurempia markkinaosuuksia ja kasvattavat vaikutusvaltaansa muotimarkkinoilla. Business of Fashion arvioi, että yritysjärjestelyjä ja -kauppoja tehdään ensi vuonna viime vuosia enemmän.
8. Tuottajista on tehtävä kumppaneita
Koronakriisi paljasti muotiyritysten välinpitämättömän suhteen tuottajiin ja alihankkijoihin. Business of Fashionin antaman esimerkin mukaan länsimaalaiset muotibrändit peruuttivat vuoden 2020 alkupuolella koronan pysäyttämän kaupan takia 2,8 miljardia tuotetilausta ja vaikuttivat siten merkittävästi esimerkiksi 1,2 miljoonan bangladeshilaisen työntekijän elinoloihin. Raportin mukaan vaatefirmojen tulisi jatkossa nähdä vaatteiden valmistajat kumppaneinaan ja kunnioittaa niiden kanssa tehtyjä sopimuksia. Business of Fashion kertoo, että yhä useammat tavarantoimittajat ovat alkaneet pitää kovemmin puoliaan ja vaatimaan entistä äänekkäämmin tuotantosopimusten maksu- ja tilausehtojen noudattamista.
9. Myymälöiden tuottavuus syynätään
Muotikauppa takkuaa myymälöissä, ja kauppoja suljettanee ensi vuonna ennätysmäärä. Jäljelle jäävien myymälöiden osalta muotiyritysten täytyy miettiä, millaista lisäarvoa ne tuovat ja kuinka tuottavia ne ovat, kun vuokra-, henkilöstö- ja muut kiinteät kulut on vähennetty. Business of Fashion arvioi, että myymälät ovat tulevaisuudessa kuluttajille verkkokauppaa täydentävä kokemus – eikä toisinpäin.
10. Muotityö vähenee ja muuttaa muotoaan
Korona on vienyt muotialalta valtavasti työpaikkoja. Pandemia on myös pakottanut ihmiset muuttamaan tapoja, joilla töitä tehdään: työmatkat on karsittu minimiin ja valtaosa tekee etätyötä. Samalla tuotesuunnittelua, sisäänostoa ja mallistojen esittelyä on jouduttu tekemään digitaalisesti – ja kehitys kiihtyy. Uudet työnteon tavat ovat jo syntymässä, ja siksi yritysten on ensi vuonna koulutettava jäljelle jääneitä työntekijöitä, jotta nämä – ja muotibisnekset – pärjäävät uudessa pandemian jälkeisessä maailmassa.
Kuva Leena Aro
