Kaupan murroksella on vaikutuksensa myös kaupunkikeskustojen elinvoimaan. Kauppapaikkana marketit puhuttelevat suomalaista kuluttajaa, kertoo Kaupan Liiton uutiskooste.
Verkkokauppa jatkaa kasvuaan Euroopassa
Eurooppalainen verkkokauppa on tukevasti kasvu-uralla. Tänä vuonna verkkokaupan liikevaihdon ennustetaan kirivän lähes 14 prosentin kasvuun Euroopassa. Verkko-ostosten kokonaisarvo yltäisi siinä tapauksessa 621 miljardiin euroon. Ennuste pohjautuu EuroCommerce ja Ecommerce Europe -järjestöjen 11. kesäkuuta julkaisemaan raporttiin.
Suurin verkkokauppamarkkina on Länsi-Euroopassa, mistä kertyy 67 prosenttia kaikesta Euroopassa käydystä verkkokaupasta. Etelä-Euroopan osuus on 14 prosenttia, ja perää pitää Pohjois-Eurooppa 9 prosentilla. Toisaalta pohjoiseurooppalaiset kuluttajat ostavat eniten verkosta, 2046 eurolla per henkilö.
Innokkaimpia verkkoshoppailijoita ovat sveitsiläiset, britit ja tanskalaiset. Vähiten verkko-ostoksia tekevät bulgarialaiset, romanialaiset ja ukrainalaiset.
Syitä, jotka estävät kuluttajia ostamasta verkosta, ovat toimitusajan pituus, epäilykset ostosten perilletulon ja palauttamisen suhteen, valitusten ja korvausten käsittely sekä maksamisen turvallisuus.
Kaupan murros heikentää kaupunkikeskustojen elinvoimaa
Kaupunkikeskustojen elinvoima on hiipunut vuoden sisällä, ilmenee tuoreesta Elävät kaupunkikeskustat -yhdistyksen selvityksestä. Laskentaan osallistuneesta 39 keskustasta vain neljä on säilyttänyt elinvoimansa: Hämeenlinna, Rovaniemi, Tikkurila ja Loimaa.
Keskustojen elinvoima laski vuoden kuluessa runsaat 7 prosenttia. Myös Helsingin tulos laski vajaalla kahdella prosentilla, vaikka keskustassa on viimeistelty suuria rakennushankkeita.
Keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on lauantaisin auki olevia liikkeitä ja mitä vähemmän tyhjiä liiketiloja. Luvut suhteutetaan kaupungin asukaslukuun. Keskustassa sijaitsevien kauppojen määrä on vähentynyt, ja niiden tilalle on tullut toimistoja ja arkisin toimivia yrityksiä. Ravintolat ovat pitäneet pintansa kauppoja paremmin.
Marketit valtaavat vaatetuksen markkinoita myös pääkaupunkiseudulla
Vaatteiden kulutus Suomessa kasvaa noin kahden prosentin vuosivauhtia vuoteen 2023 asti. Viime vuonna vähintään viidesosa suomalaisista osti vaatteita tai kenkiä marketeista. Tänä vuonna jo kolmasosa käy vaatetuksen ostoksilla Prismoissa ja neljäsosa Tokmanneissa ja K-Citymarketeissa. Näyttää siltä, että marketit ovat pystyneet vastaamaan kansainväliseen kilpailuun kuluttajista.
Myös pääkaupunkiseudulla, jossa erilaista kivijalkatarjontaa on muuta maata enemmän, marketit ovat haalineet itselleen lisää asiakkaita. Stockmann on kuitenkin pitänyt asemansa pääkaupunkiseudun ykkösvaatettajana.
Sekä nuoret naiset että miehet käyttävät paljon verkkokauppoja ja kansainvälisiä pikamuotiketjuja ostospaikkoinaan. Iän ja mahdollisesti perheen kasvaessa ostokset siirtyvät entistä useammin marketteihin ja urheilukauppoihin. Yli viisikymppisillä, niin naisilla kuin miehilläkin, kärkikymmenikössä ovat perinteiset suomalaiset pukeutumisen tavaratalot Halonen, Sokos ja Stockmann.
Ei ole sattumaa, että kuudesta maailman arvokkaimmasta vaatebrändistä puolet on urheilua ja puolet halpamuotia. Nike on ylivoimainen ykkönen, mutta hintavetoinen pikamuoti globaalina trendinä kannattelee vaikeuksista huolimatta myös Zaran ja H&M:n kaltaisia brändejä. Urheilullinen pukeutuminen voimistuu entisestään, kun vanheneva väestö hakee mukavuutta, kertoo Kaupan liiton tuore muoti- ja urheilukauppaa koskeva selvitys.
USA:n vaate- ja jalkinemarkkinat ovat edelleen maailman suurimmat, mutta muutaman vuoden kuluttua Kiina kirii rinnalle. Kiinankin kasvuluvut kuitenkin kalpenevat Intialle, jossa vaatetuksen ostaminen kasvaa yli 70 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Globaali vaatetuksen kulutus siirtyy yhä enemmän pois Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, joiden yhteinen osuus vaatetuksen kuluttajamarkkinoista on jo nyt alle puolet.
Vaatetuksen kulutuksen kasvu on Suomessa maltillista
Suomi on pieni vaatemarkkina, eikä kuluttajan ostoskorikaan ole kovin suuri. Vaatteisiin kulutamme noin 720 euroa vuodessa ja kenkiin vajaa 130 euroa vuodessa. Tämä vastaa 65 prosenttia norjalaisten kulutuskorista, ja runsasta puolikasta itävaltalaisten vuotuisista kenkäostoksista.
Suomalaisten vaatemarkkinoiden kasvu nojaa ennen kaikkea ostoskorin arvon kasvuun, eli joko hintojen nousuun tai siihen, että ostamme aikaisempaa kalliimpaa. Ruotsissa, jossa kasvulukujen ennustetaan olevan Suomeen nähden kaksinkertaiset, markkinoiden kasvu perustuu sekä kulutuksen määrän että arvon kasvuun.
Vanhenevan väestön vaikutus näkyy monilla eurooppalaisilla markkinoilla yhdessä kituliaan talouskasvun kanssa, ja Ruotsi on tästä poikkeus.
Teksti Ida Rantala Lähteet Tilastokeskus, Kaupan Liitto Kuva Ruthson Zimmerman
