Inflaatio nousee, korot karkaavat ja kuluttajien kukkaronnyörit kiristyvät. Miten käy muotikaupalle tässä myllerryksessä? Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen kertoi Suomen talouden näkymistä Erikoiskaupan liitto Etu ry:n vuotuisessa Suhdanteet-seminaarissa.
Suomen taloudessa on edessä haastavat ajat, se tuskin on jäänyt uutisvirtaa seuraavalle epäselväksi. Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkosella on kuitenkin hyviä uutisia: vaikka näkyvissä on lievä taantuma, olemme vielä kaukana lamasta.
”Kokonaiskuva taloudesta on Venäjän hyökkäyssodan takia muuttunut nopeasti ja paljon. Kasvuennuste kuluvalle vuodelle on 2,0 prosenttia. Ensi vuodelle ennuste on 0,2 prosenttia, eli käytännössä povataan nollakasvua – mutta vielä ei mennä miinukselle”, Mikkonen kertoo.
Tästä huolimatta tutkimukset ja tilastot kertovat, että kuluttajien luottamus talouteen on ennätyksellisen heikko. Eniten tilanne huolettaa 40–49-vuotiaita lapsiperheiden äitejä. Ekonomisti löytää syyn pelkoon ruokakaupasta ja asumiskuluista.
”Hinnat nousevat nyt nopeammin kuin pitkään aikaan. Nousu osuu ihmisten perustarpeisiin, kuten ruokaan ja asumiseen. Viimeksi yhtä hurjaa nousu on ollut 70-luvulla öljykriisin aikaan.”
Viimeksi öljykriisin aikaan palkansaajien ostovoima heikkeni yhtä nopeasti kuin nyt. Ostovoima on laskenut viime vuoteen verrattuna 6 prosenttia. Siitä huolimatta suomalaiset ovat kuluttaneet suht normaalisti.
”Kesäkuun loppuun asti rahaa kulutettiin melko paljon, maailmantilanteesta huolimatta. Pandemian jäljiltä kulutus on kohdistunut erityisesti palveluihin ja puolikestäviin tavaroihin, kuten vaatteisiin ja jalkineisiin.”
Kulutusta suitsevat nyt ennätyksellistä tahtia nousevat lainojen korot. Nollakorkojen aika on ohi. Juuri korkojen nousu koskettaa suurta osaa suomalaisista: 30 prosentilla on asuntovelkaa ja 50 prosentilla jonkinlaista velkaa. Lainojen entistä suuremmat lyhennykset ovat pois muusta kuluttamisesta.
”Vaikka negatiiviset korot ovat taloudelle epänormaali tilanne, ekonomistien toiveena olisi ollut rauhallisempi korkojen nousu, jotta yritykset ja ihmiset olisivat ehtineet sopeuttaa toimintaansa”, Mikkonen sanoo.
Jonkinlainen säästökuuri suurimmalla osalla pohjoismaisista kotitalouksista on jo suunnitelmissa. YouGov Nordic Inflation report 2022 -raportin mukaan keinoja oman talouden sopeuttamiseen ovat muun muassa ei niin välttämättömien hyödykkeiden ostamisen vähentäminen, tarjouksien metsästäminen, edullisempiin brändeihin siirtyminen – ja yksinkertaisesti kaiken ostamisen vähentäminen. Samaisen raportin mukaan 20 prosenttia ei kuitenkaan aio muuttaa ostokäyttäytymistään lainkaan.
Positiivista tässä tilanteessa on, että työmarkkinoilla tilanne on edelleen hyvä, vaikka ensimerkkejä hiipumisesta onkin nähtävissä. Tällä hetkellä työllisyysaste Suomessa on ennätyksellisen korkea, 73 prosenttia, ja avoimia työpaikkoja on tarjolla.
”Yrittäjiltä kysyttäessä kasvun suurin este on edelleen puute osaavasta työvoimasta”, Mikkonen kertoo.
Vaikka inflaatio tuleekin nyt tavallisen ihmisen iholle kallistuneina elintarvikkeina ja suurina sähkölaskuina, ekonomistin mielestä ilmassa on merkkejä jopa ylivarovaisuudesta.
”Talousennusteiden valossa kuluttajat ovat turhankin pessimistisiä. Samansuuntaista varovaisuutta on ollut havaittavissa kuluttajissa ympäri Euroopan, mutta vanhastaan Pohjoismaissa luottamus talouteen on ollut vahvempaa kuin Keski-Euroopassa. Ehkä käynnissä oleva sota iskee suomalaisiin mentaalitasolla enemmän kuin vaikkapa italialaisiin.”
Kuva Leena Aro
Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi
