Yhteiskunnan pitäisi kannustaa sekä ostamaan pitkäkestoisia tuotteita että korjauttamaan niitä, sanoo muotiyrittäjä.
Ranskassa se on 20, Ruotsissa 8 ja Belgiassa 6.
Kyse on korjauspalveluiden arvonlisäverosta, jota Suomessa halutaan nyt alentaa nykyisestä 25,5 prosentista. Muutos koskisi laajasti erilaisia korjauspalveluita tarjoavia yrittäjiä, esimerkiksi suutareita, ompelijoita, vaattureita sekä kellojen ja korujen korjaajia, mutta myös kodinkoneiden, elektroniikan ja pyörien korjauspalveluita.
Yksi veroalea vaativan kansalaisaloitteen julkisista kannattajista on Fashion Finlandin hallituksen jäsen, vaatehuollon asiantuntijayritys Arkivé Atelierin toimitusjohtaja Iina Kuvaja.
”Maltillisempi alv-kanta laskisi sekä korjauttamisen hintaa että kynnystä. Jos kuluttaja joutuu maksamaan enemmän korjaamisesta kuin uudesta, se ei kannusta käyttämään korjauspalveluita.”
Tämän Kuvaja saa huomata päivittäin työssään.
”Meille tuodaan huollettavaksi pääosin arvokkaita tuotteita, kuten luksuslaukkuja. Niistä halutaan pitää hyvää huolta, koska niillä ajatellaan olevan jälleenmyyntiarvoa. Hankintahinnaltaan edullisia tuotteita tuodaan korjattavaksi yleensä vain, jos niillä on käyttäjälleen vahva tunnearvo.”
Kuvaja ajattelee, että huoltopalvelut kuuluvat kaikille. Hinta ei saisi olla este korjauttamiselle.
”Jos kuluttaja jättää tuotteen korjaamatta korkean hinnan vuoksi, on hyvä kysymys, mitä sille sitten tapahtuu: pölyttyykö se kaapissa vai lentääkö roskiin.”
Myönteisten ympäristövaikutusten, kuten jätteen määrän vähenemisen, lisäksi alv-alella esitetään olevan vaikutuksia työllisyyteen.
”Suomessa on vain vähän korjauspalveluita tarjoavia yrityksiä. Liiketoiminnasta on vaikeaa saada kannattavaa. Se ei motivoi uusia yrittäjiä ryhtymään alalle”, Kuvaja sanoo.
Kuluttajan maksamasta hinnasta yrittäjä maksaa palkat, sivukulut – ja arvonlisäveron.
”Hintojen on oltava sellaiset, että ne kattavat tehdyn työn. Nykyisellään muutaman kympin korjauksesta käteen ei jää juuri mitään. Ammattilaiset eivät voi tehdä hyväntekeväisyyttä.”
Korjaaminen on käsityötä, jota ei voi nopeuttaa liukuhihnalla, Kuvaja muistuttaa.
”Jokainen korjaustyö on yksilöllinen.”
Kuvaja on myös muotikauppias. Hänen Oulussa sijaitseva Muoti Privaatti -myymälänsä on erikoistunut naisten merkkivaatteisiin. Kuvajalta on joskus kysytty, eikö ole ristiriitaista, että hän toisaalla tarjoaa huoltopalveluita ja toisaalla myy uutta.
Päinvastoin, hän itse ajattelee.
”Kauppiaana näytän esimerkkiä, että laatuun ja huollettavissa oleviin materiaaleihin satsaamalla tuotteita voi käyttää mahdollisimman pitkään.”
Yhteiskunnan pitäisi Kuvajan mukaan kannustaa sekä ostamaan pitkäkestoisia tuotteita että korjauttamaan niitä. Yksi keino on korjauspalveluiden verokannan alentaminen, toinen voisi olla korjauspalveluseteleiden jakaminen kansalaisille Ranskan tapaan.
”Nyt Suomessa korjauspalveluiden alv on sama kuin uusilla tuotteilla. Se on epäloogista aikana, jona kuluttajien odotetaan tekevän vastuullisia valintoja.”
Teksti Johanna Rämö
Kuvat Arkivé Atelier
Uutisvinkki tai juttuidea? Ota yhteyttä: fafi@fafi.fi
