EU:n Omnibus-direktiivi tuo kuluttajansuojalakiin alennusten ja tarjousten ilmoittamista koskevia muutoksia. Tavoitteena on tehdä hinnoittelusta entistä läpinäkyvämpää mutta myös kitkeä kaupan alalta epäilyttäviä myyntikeinoja.

Toukokuun loppu lähestyy, ja se tietää kauppiaalle lisää hommia. Syynä ovat EU:n Omnibus-direktiivin säännökset, jotka uudistavat myös Suomen kuluttajansuojalakia.

Säännökset edellyttävät, että 28.5. lähtien kuluttajalle on kerrottava tavaran alennus- tai tarjoushinnan ohella myös alin hinta, jolla tavaraa on myyty kampanjaa edeltävien 30 päivän aikana.

Enintään 60 päivää kestävissä kampanjoissa tietoa alimmasta aiemmasta hinnasta ei kuitenkaan tarvitse päivittää kesken kaiken, vaikka alennusta kampanjan aikana suurennettaisiin. Alimman hinnan ilmoitusvelvollisuus ei myöskään koske yksittäiselle kuluttajalle tai kuluttajaryhmälle annettuja kanta-asiakasalennuksia tai alennuskoodeja.

Omnibus-direktiivin tavoitteena on lisätä hinnoittelun läpinäkyvyyttä. Mutta miten tarve tällaiselle kuluttajansuojalain tiukennukselle on syntynyt?

”Viranomaisen näkökulmasta alennusmarkkinoinnissa on ollut paljon ongelmia”, toteaa lakiasioiden ja edunvalvonnan johtaja Jukka Ropponen Erikoiskaupan liitto ETU ry:stä.

”Tiettyjen toimialojen, kuten huonekalu- ja silmälasikaupan, harjoittama markkinointi on ollut luupin alla jo tovin.” 

Alennusmarkkinointia myyntikeinona käyttävät yritykset pyrkivät saamaan alennukset näyttämään mahdollisimman suurilta nostamalla ensin tuotteen normaalihinnan hyvin korkeaksi. Mitä suuremmiksi alennusprosentit kasvavat, sitä enemmän todellinen hintataso kuluttajien silmissä hämärtyy.

”Epäilyttävää on, jos ostosten loppusumma pysyy suurin piirtein samana, oli meneillään alennuskampanja tai ei.”

Jatkossa alennustuotteiden hintahistoria on esitettävä verkkokaupassa esimerkiksi tuotesivulla, myymälässä joko hintalapussa tai tavaran välittömässä läheisyydessä olevassa taulukossa. Hintamerkinnöissä on urakoitavaa varsinkin, jos myymälän tai verkkokaupan valikoimaan sisältyy satoja tai tuhansia nimikkeitä. 

Yritysten hintailmoittelua valvoo kuluttajaviranomainen, joka myös vastaa sanktioiden langettamisesta. Ensin luvassa on huomautus, ja jos yritys ei korjaa toimintaansa, perästä seuraa uhkasakko. 

”Suomessa sakkoja on annettu ja laitettu maksuun saakka jo ennen tätä lakimuutosta. Rangaistuksilla on pyritty ja pyritään jatkossakin estämään harhaanjohtava hinnoittelu”, Ropponen kertoo.

Entä jos yrittäjällä on puhtaat jauhot pussissaan, mutta aika ei vain riitä tekemään pikavauhtia voimaan tulevan lain edellyttämiä muutoksia?

”Viranomaiset ymmärtänevät, ettei aikataulu jätä yrityksille juurikaan valmistautumisaikaa. Aluksi tilannetta seurattaneen syrjemmältä, mutta kesälomakauden jälkeen tilanne luultavasti muuttuu. Silloin sakon uhka on todellinen.”

Verkkokauppiaalle uusi direktiivi tarkoittaa uusien toiminnallisuuksien lisäämistä sivustolle. Yksi vaihtoehto on hintavertailusivustoilta tuttu tapa esittää tuotesivulla tuotteen koko hintahistoria. Tällainen hinnan esitystapa antaa asiakkaalle mahdollisuuden seurata tuotteen hintakehitystä ja tehdä ostopäätös sitten, kun hinta on hänen mielestään sopiva.

Useita eri brändejä myyvillä verkkokauppa-alustoilla toiminnallisuuksien päivittäminen jää sivuston ylläpitäjän kontolle. Se ei kuitenkaan poista yksittäiseltä yrittäjältä velvollisuutta lainmukaiseen alennushinnoitteluun. 

”Brändi on aina vastuussa omasta markkinoinnistaan”, Ropponen muistuttaa.

Eittämättä kauppiaalle lisätyötä aiheuttavassa lakimuutoksessa voi nähdä hyvääkin: se tarjoaa mahdollisuuden palvella hintatietoista asiakasta paremmin.

Kuva Xiaolong Wong / Unsplash

Fashion Finlandin toimitus
Päätoimittaja Sami Sykkö | sami.sykko@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
Sisällöntuottaja Rebekka Silvennoinen | rebekka.silvennoinen@fafi.fi

Osallistu keskusteluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.