Sota, pandemia ja kaupankäynnin digitalisoituminen ovat koetelleet 160-vuotiasta Stockmannia, mutta Suomen vanhimman tavaratalon perusta on muurattu kestäväksi.
Oli vuosi 1852, kun saksalainen Heinrich Georg Franz Stockmann saapui Suomeen Nuutajärven lasitehtaan kirjanpitäjäksi ja kassanhoitajaksi.
Seitsemän vuotta myöhemmin lasitehdas päätti avata puodin Helsinkiin. Myyntitilat vuokrattiin raatimiehenrouva Lampan kivitalosta Kauppatorin laidalta, ja esimiehen pesti annettiin herra Stockmannille. Puoti nimettiin johtajansa mukaan G.F. Stockmanniksi.
Helmikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1862 herra Stockmann osti itselleen liikkeen, jota oli alusta asti johtanut omissa nimissään – Stockmannin tavaratalo oli syntynyt.
Nykyisiin yli 50 000 neliömetrin mittoihinsa Stockmannin tavaratalo on kasvanut vähitellen. Kauppatorilta liike siirtyi vuonna 1880 aikalaisittain ”mannermaisiin” tiloihin Senaatintorin tuntumaan rakennukseen, joka nykyään tunnetaan Kiseleffin talona. Uusinta uutta olivat suuret näyteikkunat ja ostosten maksaminen erillisille kassoille.
Vuodet kuluivat ja kauppa kävi. Vuonna 1897 avattiin sivuliike Helsingin Kallioon, mutta se ei riittänyt. Menestyvä liike laajensi valikoimaansa ja tarvitsi lisää tilaa, ja siksi alettiin rakentaa tavaratalokorttelia Keskuskadun ja Pohjoisesplanadin kulmaan. Arkkitehtina toimi Sigurd Frosterus. Paikalle nousi ensin kaksikerroksinen ja myöhemmin nelikerroksinen tavaratalorakennus, jonka avajaisiin vuonna 1926 osallistui jopa tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander.
Vuonna 1930 Senaatintorin-liike sulki ovensa ja Stockmannin toiminta keskittyi Keskuskadulla sijaitsevan tavaratalorakennuksen katon alle. Ennen näkemättömiä hienouksia olivat muun muassa komea valopiha, rullaportaat, pyöröovet ja Soodalähde, asiakkaitten virkistyspaikka tavaratalon kolmannessa kerroksessa.
Menestyvää tavarataloa koetteli ensimmäinen vastoinkäyminen, kun jatkosodan suurpommituksissa vuonna 1944 tavarataloon osui kaksi pommia. Valopihan lasikatto pirstoutui, ja tavaratalon arkisto syttyi tuleen. Uhkaava palo saatiin nopeasti sammutetuksi, mutta tavaratalo oli korjaustöiden takia suljettuna viikon.
Koulutetun henkilökunnan saaminen oli sodan jälkeen vaikeaa, joten tavaratalo perusti oman myyjäkoulun. Koska Suomessa ei vielä tuolloin ollut kunnallista päivähoitoa, tavaratalo järjesti henkilökuntansa lapsille päivähoidon ja näin myös äidit saattoivat tulla töihin tavarataloon. Munkkiniemessä sijaitsevan lapsenseimen toiminta jatkui vuoteen 1977 asti. Etunokassa Stockmann oli myös vuonna 1950, kun Suomen ensimmäinen televisiolähetys nähtiin kaapelilähetyksenä tavaratalossa.
Pitkään historiaan on mahtunut niin yrityskauppoja kuin laajentumista koti- ja ulkomailla. Vuonna 1985 Stockmann osti postimyyntiyritys Hobby Hallin, ja kolme vuotta myöhemmin vaatekauppa Seppälän. Uusia paikallistavarataloja avattiin kotimaassa, ja 1990-luvulla Stockmann laajensi toimintaansa itään, Moskovaan, Pietariin ja Tallinnaan.
2000-luvun alussa Stockmann toi Suomeen Zaran, menestyvän vaateketjun Espanjasta. Samalla vuosikymmenellä se osti ruotsalaisen Lindexin, joka on yksi Pohjois-Euroopan johtavista muotiketjuista. Vuonna 2010 tavaratalo lanseerasi oman verkkokauppansa, jonka alku oli hankala, mutta jota on kehitetty viime vuosina kiivaasti.
Koko maailmaa koetellut koronapandemia horjutti Stockmann-konsernia niin, että se hakeutui yrityssaneeraukseen vuonna 2020. Mutta kuten jatkosodan pommituksista, näyttäisi ikoninen tavaratalo selviävän tästäkin koettelemuksesta. Viime vuoden lopulla Stockmannin liiketulos kääntyi vihdoin nousuun, ja konsernin omistama Lindex menestyy paremmin kuin koskaan aiemmin.
160 vuodessa yhden miehen pikkupuodista on kasvanut suuri digitaalisessa maailmassakin toimiva pörssiyhtiö, jolla on yhteensä kahdeksan tavarataloa Suomessa, Virossa ja Latviassa, sekä työntekijöitä yli 6 000. Pohjoismaiden suurimman tavaratalon tarina jatkuu.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Fashion Finlandin digitaalisen muotilehden kesänumerossa toukokuussa 2022. Tilaa Fashion Finlandin digilehti.
Teksti Johanna Rämö
Kuvat Stockmannin arkisto
Uutisvinkki tai juttuidea? Ota yhteyttä Fashion Finlandin toimitukseen
Päätoimittaja Jani Niipola | jani.niipola@fafi.fi
Sisältöpäällikkö Johanna Rämö | johanna.ramo@fafi.fi
